Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän jäsenen sana
Ilman talkootyötä ja vapaaehtoisia suomalainen yhteiskunta olisi hyvin vaisu. Vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia olipa sitten tekijä, vertaistukija tai vapaaehtoistyön hedelmistä muutoin nauttiva henkilö.
Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii tapahtumien, liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai lasten ja nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää – yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta.
Vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo on suuri ja inhimillinen arvo moninkertainen. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu rahasumma moninkertaistuu.
Suomessa on paljon kolmannen sektorin järjestöjä. Yleensä järjestöt ovat keskittyneet omaan vastuualueeseensa. Näin syntyy vahva osaaminen omalla alalla.
Vapaaehtoistyössä karttuu osaamista. Elinikäisen oppimisen filosofian mukaan vapaaehtoistyössä karttunut osaaminen pitää saada tunnustetuksi ja tunnistetuksi myös opinnoissa.
Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.
Valtiovalta voi joko edistää tai vaikeuttaa talkootyötä. Verokäytännöt ja vaikkapa työttömän mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, on saatava kirkastettua. Jos ihminen haluaa osallistua ja auttaa, ei ole oikein, että verottajalta ja työttömyysturvasta tulee ikävä jälkilasku.
Talkootyö saattaa joskus syrjäyttää palkkatyötä, mutta se antaa tilalle enemmän. Se luo yhteisöjä, työtuttavuuksia, jopa elämän mittaista ystävyyttä. Tämä ei ole huono tulos yksinäisyydestä kärsivässä Suomessa.
Jos järjestöt hankkivat toiminnalleen rahoitusta talkootyöllä, ollaan oikealla polulla. Mutta jos talkootyötä käytetään yritystoiminnassa ja voitot kasautuvat yksittäisten yritysten tai henkilöiden taskuun, on syytä olla tarkkana ja siirtyä palkkatyön puolelle.
Tehdään tulevasta vaalikaudesta vapaaehtoistyön kausi. Sitoudutaan siihen, että kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan ja sen toimintaedellytyksiä parannetaan.
Teksti: Tarja Filatov, kansanedustaja