Sekä isäni että äitini olivat innokkaita talkoolaisia ja osallistuivat monenlaiseen yhteistölliseen toimintaan. Olen itsekin ollut tästä syystä aina kova talkoilemaan. Olen nyt lähes viisi vuotta kerännyt vapaaehtoisena roskia lenkillä. Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista tullut liikuntamuoto, jossa kerätään lenkillä roskia (plocka upp och jogga). Se on hauskaa hyötyliikuntaa ja konkreettista toimintaa yhteisen ympäristömme puolesta.
Usein juoksen ja kerään roskia, mutta ploggausta voi harrastaa myös kävellessä, pyöräillessä tai meloessa. Usein kerään samalla roskia, kun pyöräilen kauppaan tai menen töihin. Toisinaan lähden erikseen roskalenkille.
Plogging tai roskajuoksu tai -kävely on helppoa aloittaa. Varusteiksi riittävät hanskat ja muovipussi. Voi myös hankkia apuvälineeksi roskapihdit tai ostaa kirpputorilta grillipihdit. Pihtien kanssa ei tarvitse kyykistellä niin paljon, eikä tarvitse koskea roskiin. Itsellä pihdit tahtovat unohtua aina jonnekin, sen vuoksi käytän niitä harvoin.
Roskien kerääminen on siinä mielessä helppo vapaaehtoistyö, että sen määrää ja ajankohtaa voi hyvin säädellä itse. Jos ei huvita joskus kerätä, niin voi olla keräämättä ja kerätä sitten, kun on hyvä fiilis. Ploggaan usein yksin, mutta roskia voi kerätä myös kavereiden kanssa. Ploggaus on hyvä harrastus myös vaikkapa lapsen tai koiran kanssa. Koiranulkoiluttajat liikkuvat paljon luonnossa ja moni heistä noukkii samalla muutaman roskan, kun huolehtii koiran jätöksistä. Lapset monesti innostuvat keräilystä.
Jos on innostunut tapahtumien järjestämisestä, niin ploggauksen ympärille voi järjestää helposti lenkkeily- tai siivoustapahtuman vaikkapa lähialueen ihmisille. Usein kauppojen ympäriltä löytyy kerättävää, joten lähikauppiasta voi houkutella mukaan ja voi kysyä sponsorointitukea esim. keräysvarusteina taikka juomana ja syötävänä.
Roskien keräämisen ympärille on somessa muodostunut oma yhteisö. Roskaaminen on hyvä tehdä näkyväksi. Somessa jaetut kokemukset ja kuvat madaltavat kynnystä aloittaa roskien kerääminen. Moni onkin sanonut, että muiden esimerkki somessa on vähentänyt harrastukseen liittyviä nolouden ja häpeän tunteita. Jotkut ovat kertoneet, etteivät muuten jaksaisi liikkua, mutta roskien kerääminen innostaa ulkoilemaan.
Työskentelen terveydenhuollossa neuropsykologina ja olen töissä jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa. Vapaa-ajalla on mukava harrastaa jotain sellaista, missä saa erilaisia kokemuksia ja ajatuksia. Roskajuoksuharrastuksen myötä oma suhde kuluttamiseen ja varsinkin kertakäyttökulutukseen on muuttunut ja olen muutenkin muuttanut elämäntapaani ekologisempaan suuntaan. Olen tavannut innostavia ympäristöalan ihmisiä ja päässyt mukaan luennoille ja tapahtumiin, joihin en olisi muuten eksynyt.
Lähiluonnossa liikkuessa saa nauttia samalla kauniista luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta. Nautin siitä, kun voin tehdä jotain hyvin konkreettista yhteisen ympäristömme puolesta samalla omaa kuntoa hoitaen. Ajattelen, että meillä on kaksi kotia: oma keho ja tämä maapallo ja molemmista on pidettävä hyvää huolta.
Vinkkejä roskajuoksua tai -kävelyä aloitteleville
- Aloita lähiympäristöstä.
- Yksikin roska pois luonnosta on hyvä teko luonnolle.
- Ensimmäinen roska on vaikein. Nolouden ja ahdistuksen tunteet helpottavat ajan kanssa.
- Lapsen ottaminen mukaan roskalenkille on hyvää ympäristökasvatusta.
- Kierrätä kierrätyskelpoiset muovit, tölkit ja pullot.
- Isoimmista roskista kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin ympäristöpalveluihin tai ELYn liikenteen asiakaspalveluun.
- Anna palautetta roskaisuudesta yrityksille.
- Kiinnitä huomiota omaan kuluttamiseesi. Vältä kertakäyttöisiä ja paljon pakkausjätettä sisältäviä tuotteita.
Teksti: Roskajuoksija Kaisu Paulanto
Instagram: @roskajuoksijan_paivakirja
Twitter: Roskajuoksijan päiväkirja @kaisupaulanto