Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä järjesti 8.6.2017 vapaaehtoistoiminnan aamukahvitilaisuuden Eduskunnan kansalaisinfossa. Tilaisuuden avasi tukiryhmän puheenjohtaja Anne Kalmari.
Palokuntatoiminta on yksi Suomen vanhimmista vapaaehtoistoiminnoista. Vapaaehtoistoiminnan hiipumisen ja viriämisen syitä vapaaehtoisen palokuntatoiminnan valossa esitteli SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen.
– Usein kolmatta sektoria huudetaan apuun, kun yhteiskunnan palveluissa on aukkoja. Palvelutuotannon ja vapaaehtoistoiminnan logiikat kuitenkin poikkeavat toisistaan. Parhaimpaan pääsemme, kun onnistumme tekemään sellaisen tuotteen, jossa yhdistyvät sekä yhteiskunnan että yksilön tarpeet, summasi Jaatinen.
Hänen mukaansa palokuntatoiminnassa näkyy selvästi se, että tarvitaan tietty massa, jotta toiminnassa säilyy hyvä vire eivätkä vapaaehtoiset uuvu.
Vapaaehtoisten aterioista, kiitoksista ja muistamisista verohallinnon uudessa ohjeessa avasi Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen.
Esimerkiksi ei-avoimessa tilaisuudessa muutamalle ihmiselle tarjottu ravintola-ateria ei Mannisen mukaan ole verovapaa. Jos näin tehdään, voi kysyä, onko yhdistyksen tarkoitus enää yleishyödyllinen vai vain muutaman ihmisen ruokkiminen.
– Jos olisi sopimus, se tarkoittaisi, että osallistujilla olisi oikeus vaatia ruokailua. Vaikka he olisivat tietoisia, että esim. kerran vuodessa saa joululounaan, heillä ei ole silti vielä oikeutta vaatia. Keskeistä on se, onko toiminta avointa kaikille. Tavanomaista kohteliaisuutta ei ole, jos hallitus kiittää itse itseään käymässä esim. kerran kuukaudessa illallisella. Tai jos vapaaehtoisporukka keskenään keksii, että olisi mukava palkita porukkaa ruualla. Avoimuuskin on rajallista: ei kylätaloa korjaamaankaan mahtuisi koko kylä.
Mannisen mukaan on hyväksyttävää syödä vaikka palvelutalon tilaisuudessa yhdessä asukkaiden kanssa. Jos tarjoilut ovat veronalaisia, tarjoajan pitää tehdä vuosi-ilmoituksessa ilmoitus tarjoiluista. Jos yksityishenkilö tarjoaa vapaaehtoistyön aikana lounasta vapaaehtoiselle, se ei kovin helposti ole veronalaista.
Kaiken kaikkiaan Verohallinnon mielestä vapaaehtoisten kiittäminen on ihan ok. Mannisen mukaan kiittäjä yleensä tietää, onko kyseessä aito kiittäminen vai jonkinlainen piilopalkinto. Hänen tietoon ei ole tullut valituksia, että yleishyödylliset yhteisöt olisivat joutuneet liiallisen verotuksen kohteeksi.
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anitta Raitasen mukaan ei ole tarpeen tulkita asiaa liian varovasti.
– Voisimme sallia kiittämisen kaikissa kohdissa, paitsi niissä, joissa on syntynyt selvästi sopimus yksilön ja yhteisön välillä. Säätiöiden ja yhdistysten verotus -työryhmä on käynnistymässä syksyllä, Raitanen kertoi.
Tilaisuuden loppusanat lausuivat Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän puheenjohtajiston Kari Uotila ja Sanna Lauslahti.
– VPK:n toimintaympäristön muutoksista ja haasteista tuli mieleen, että nimen perusteella järjestö on aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Sama haaste koskee kaikkia: haaste sisäisen yhteisöllisyyden kasassa pitämisessä ja ulospäin suuntautumisen ja verkottumisen välillä, Uotila summasi.
Erityisesti verotusasiat nostattivat yleisökommentteja. Keskustelu Petri Mannisen kanssa osoitti, että edelleen on paljon hämmennystä sen suhteen, mitä voidaan verottomasti tehdä ja mitä ei.
– 2000-luvun alussa verotoimistojen välillä oli suuria erimielisyyksiä urheiluseurojen verottamisen välillä, jolloin syntyi tarve tehdä päätöksiä kulukorvausten suhteen. Ei ole syytä moittia virkamiestä huonosta lainsäädännöstä, vaan sormen tulee osoittaa istuvaan eduskuntaan ja hallitukseen. Keskustelua on siis syytä jatkaa, Uotila muistutti.
Sanna Lauslahti kiitti vapaaehtoistyön tarjoajia siitä, että he saavat vapaaehtoistoiminnan kukoistamaan ja säteilemään.
– Pyrimme huolehtimaan, että teillä on edellytykset ja ilo tehdä työtä ilman, että tehtävän hoitaminen käy hankalaksi. Jotta voitte tehdä tärkeää työtä parhaalla mahdollisella tavalla.
Lauslahti lisäsi, että vanhustenhuollossa voi ilman muuta nauttia lounasta senioreiden kanssa ilman veroseuraamuksia. Kyseessä on sosiaalinen tapahtuma, josta on iloa kaikille: se on yhteinen tapahtuma kaikkien niiden kanssa, jotka ovat paikalla.
– Sote-uudistukseen liittyen nousi esille, että kolmannen sektorin toimintaa ei ole huomioitu maakunnissa. Tukiryhmä on lobannut niin, että valiokunta saa tehdä maakuntalakiin muutokset myös kolmannen sektorin huomioiden. Vaikka lakiin saadaan nyt kirjaukset, myös toimeenpanovaiheessa täytyy pitää huolta, että kolmas sektori on vahvasti mukana. Rahankeräyslaki pyritään myös ratkaisemaan parhain päin. Teemme usein asiat kovin hankaliksi, vaikka joskus voisi todeta, että maalaisjärkikin riittäisi, Lauslahti sanoi.
Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän sivut: https://kansalaisareena.fi/eduskunta/
Video Verohallinnon ylitarkastaja Petri Mannisen esityksestä
Kuvaaja: Vesa Vattulainen