Kuva: Joonas Autero
Kansalaisareena selvitti sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019–2022 laadittuun järjestön strategiaan. Kysely lähetettiin 2300 vastaajalle ja vastauksia saatiin 254 kappaletta. Lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Kansalaisareenan tulevassa strategiassa listataan joukko yhteiskunnallisia muutoksia, joiden vaikutuksiin kiinnitetään huomiota vapaaehtoistoimintaa kehittäessä. Vastaajia pyydettiin asettamaan muutokset tärkeysjärjestykseen, mikä herätti vastaajissa paljon pohdintaa. Tärkeimmäksi asiaksi kyselyssä nousi merkityksellisyyden kaipuu, jota tunnistettiin niin autettavissa kuin vapaaehtoistoimijoissa. Konkreettisesti vapaaehtoistoimintaan vaikuttavat vastaajien mielestä myös väestöryhmien välinen eriarvoistuminen, demokratian ja osallistumistapojen muutos sekä väestön ikääntyminen, monikulttuuristuminen ja kaupungistuminen. Sen sijaan niin sanottu kolmas teollinen vallankumous, jossa teknologinen kehitys mullistaa talouden, työn ja arjen toimintatavat ei vastaajien näkökulmasta vielä heijastu suuremmin vapaaehtoistoimintaan. Pääkaupunkiseudulla asuvien näkökulmasta ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat toiseksi tärkein seurattava muutos, mutta muun Suomen näkökulmasta tämä teema ei vielä suuremmin heijastu vapaaehtoistoimintaan.
Vastaajille tärkeimpänä yhteiskunnallisen vaikuttamistyön tavoitteena näyttäytyy osallisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen vapaaehtoistoiminnan avulla. Myös sote-, maakunta- ja rahapeliuudistukseen liittyvät uhkakuvat näkyvät selkeästi: vastausten mukaan on tärkeää turvata vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset tulevissa maakunnissa ja kunnissa sekä turvata vapaaehtoisyhteisöjen valtionavustukset. Vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista halutaan niin ikään edistää. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat pitävät tärkeänä myös edistää elävää ja autonomista kansalaisyhteiskuntaa. Sen sijaan yksittäiset lainsäädäntöön liittyvät tavoitteet, kuten rahankeräyksen helpottaminen tai vapaaehtoistoiminnan verotuskäytäntöjen selkeyttäminen eivät pääse kovin monen vastaajan kärkiviisikkoon.
Vastaajat kaipaavat Kansalaisareenalta eniten koulutusmateriaaleja ja toimintaideoita sekä vapaaehtois- tai vertaistoiminnan ammattilaisille suunnattuja tapahtumia ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Erittäin monella on kiinnostusta myös yhteistyöhön hankkeissa tai tapahtumissa. Kansalaisareenalta odotetaan jossain määrin myös asiantuntevaa neuvontaa vapaaehtoistoiminnasta, tukea vapaaehtoisten rekrytointiin sekä verkko-osallistumisen mahdollisuuksia. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisäksi myös tukea pienten järjestöjen aseman parantamiseen, avustushakemusten tekemiseen sekä yhteistyöhön kuntien kanssa. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvat kaipaavat selkeästi eniten koulutusmateriaaleja ja toimintaideoita. Samoin he kaipaavat verkko-osallistumisen mahdollisuuksia selkeästi pääkaupunkiseutulaisia enemmän. Pääkaupunkiseudulla asuvilla korostuu tarve saada asiantuntevaa neuvontaa vapaaehtoistoiminnasta.
Kansalaisareenan tavoitteena on tehdä vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tunnetuksi ja houkuttelevaksi. Tavoitteen edistämisessä tärkeimpinä toimintamuotoina pidetään vapaaehtoistoiminnan messuja, Vapaaehtoisten päivän kampanjaa sekä keskustelutilaisuuksia esimerkiksi SuomiAreenassa. Kansalaisareenan toivottiin näkyvän myös isoissa yleisötapahtumissa, alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa, kunta- ja yritystapahtumissa, opiskelijatapahtumissa sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumissa. Tavoitteen edistämiseksi ehdotettiin myös uusia toimintamuotoja: muun muassa ideakilpailua uudenlaisen vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä, TV-ohjelmaa tai tapahtumaa, jossa julkkikset tekevät vapaaehtoistyötä sekä vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin laadun varmistaminen esim. laatukoulutuksilla, mittareilla ja workshopeilla.
Vastaajajoukossa painottuivat työikäiset ja työssäkäyvät, naispuoliset henkilöt. Vastaajista 40 % asuu pääkaupunkiseudulla ja vastaajia oli kaikilta Suomen alueilta Lappia lukuun ottamatta. 36 % vastaajista oli Kansalaisareenan koordinoiman Valikkoverkoston jäseniä.
Raportti: Kansalaisareenan strategiakysely sidosryhmille 2018