Kirjoittaja Marjo Salmela, Kansalaisareena ry:n järjestöpäällikkö
Järjestö- ja vapaaehtoistoimijat voivat ottaa lisää jalansijaa kestävän kehityksen kirittäjinä, uudenlaisen talouden ja elämäntavan suunnannäyttäjinä, siltojen rakentajina sekä kestävyyden perusedellytysten vahvistajina.
Suomi on globaalisti kestävän kehityksen edistämisen edelläkävijämaa. Monissa asioissa olemme edenneet hyvin, ja kestävän kehityksen edistäminen on näkynyt kattavasti hallitusohjelmassa.
Nykytilanteen valossa Suomella on kuitenkin vaikeuksia saavuttaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n tavoitteet. Suomen tulisi edetä nykyistä vauhdikkaammin kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kulutusta, vähentää maamme rajat ylittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä kantaa globaalia vastuuta.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisen sektorin, järjestöjen, yritysten ja yksittäisten ihmisten osallistumista. Suomen on onnistuttava toteuttamaan kestävyysmurros eli siirtymä sellaiseen hyvinvointiin, joka turvaa ympäristön kantokyvyn.
Vapaaehtoistoiminta on avainasemassa – millaisesta roolista löydät itsesi?
Järjestö- ja vapaaehtoiskentällä on kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa merkittävä rooli. YK on nostanut vapaaehtoistoiminnan avainasemaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Järjestö- ja vapaaehtoistoimijat voivatkin ottaa nykyistä näkyvämpää roolia kestävän kehityksen kirittäjinä, uudenlaisen talouden ja elämäntavan suunnannäyttäjinä, siltojen rakentajina tai kestävyyden perusedellytysten vahvistajina.
Löytyykö itseltäsi tai taustaorganisaatioltasi jo jokin – tai useampi – näistä rooleista? Millaisia muita rooleja järjestö- ja vapaaehtoiskentällä voisi olla? Entä mihin rooleihin voisit kutsua tuntemiasi ihmisiä ja organisaatioita mukaan?
Kestävän kehityksen kirittäjät ymmärtävät, että kestävyysmurroksella on kiire. He näkevät, että ilmastokriisiä ja luontokatoa ratkaistaessa on mahdollista taklata monta muutakin ongelmaa. Kirittäjät tuovat vaikuttamistyössään esiin niiden ihmisten – ja muidenkin luontokappaleiden – ääniä, jotka jäävät politiikassa herkästi syrjään. Kirittäjiä tarvitaan varmistamaan, että kestävyysmurrosta toteutetaan kaikille reiluilla ehdoilla ja eriarvoisuus pienenee. Tietoon nojaava asiantuntijatyö sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien tarpeiden ymmärtäminen tekevät kirittäjien sanasta painavan.
Suunnannäyttäjillä on uskallusta visioida parempaa tulevaisuutta ja kykyä synnyttää innovaatioita. He kokeilevat ja levittävät toimintatapoja, jotka vievät parempaa tulevaisuutta kohti. Suunnannäyttäjistä löytyy yksilöitä ja yhteisöjä, jotka jo nyt elävät mielekästä ja täyteläistä elämää kestävästi planeetan rajojen sisällä, tai askeltavat määrätietoisesti sitä kohti. He voivat omalla esimerkillään näyttää, että kestävän kehityksen tie on paljon luovempi, hauskempi ja yhteisöllisempi kuin ylikulutuksen tie.
Siltojen rakentajat huomaavat, että ihmisten, ilmiöiden ja organisaatioiden väliltä löytyy enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Siltojen rakentajien vakiolauseita ei ole ”tämä asia ei kuulu meille”, vaan ”yhdistämällä voimamme saamme aikaan paljon suuremman vaikutuksen”.
Perusedellytysten vahvistajat luovat yhteiskunnallista osallisuutta, hyvinvointia ja sivistystä. He rakentavat perusedellytyksiä sille, että kestävyysmurros pystytään toteuttamaan oikeudenmukaisesti ja yhteisesti. He ennaltaehkäisevät monia ongelmia järjestämällä esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia ja ihmisten välisiä kohtaamisia. Ylläpitämällä luottamuksen, välittämisen ja yhteisöllisyyden kulttuuria he edesauttavat sitä, että suomalaiset kykenevät vastaamaan kestävyyshaasteisiin yhdessä.
Kestävyyden esillä pitäminen voi houkutella mukaan uusia toimijoita
Kestävän kehityksen edistämisessä on tärkeää varmistaa, että jokainen suomalainen voi olla siinä mukana omalla tavallaan. Kokonaisuudessaan vapaaehtoistoiminnan kenttä koskettaa hyvin montaa suomalaista. Meillä on hyvät edellytykset keskustella kestävyydestä enemmän sekä tuoda kuuluville erilaisten ihmisten ajatuksia ja kokemuksia kestävyyteen liittyen. Keskustelemalla voimme rakentaa yhteistä näkemystä siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää ja miten pääsemme sitä kohti.
Kestävyyteen liittyvät teemat, kuten yhdenvertaisuus, luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tai eläinten oikeudet voivat olla erityisen merkityksellisiä niille vapaaehtoisille, joita toiminnassa ei vielä näy. Jos vapaaehtoistehtävien tarjoajat pystyvät kertomaan, miten organisaatiossa voi vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta, voi vapaaehtoistoiminta näyttäytyä entistä kiinnostavampana uusille toimijoille.
Kestävyyteen pohjaava viestintä ei kuitenkaan saa olla päälle liimattua, vaan kestävyyttä tulee tarkastella huolellisesti, monipuolisesti ja myös itsekriittisesti.
Vapaaehtoisena toimiminen on vahva viesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta
Suomalaisten mielissä tulevaisuus näyttäytyy juuri nyt varsin synkkänä. Toivoa tarvitaan, ja sitä luodaan toiminnalla. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa näemme, että toiminnallamme on merkitystä: yli 85 % Vapaaehtoistyö.fi:n kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista koki, että he voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihiin.
Pitkäjänteisemmässä vaikuttamistoiminnassa tulokset voivat näkyä vasta vuosien, joskus vuosikymmentenkin jälkeen. Silti järjestö- ja vapaaehtoistoimijat voivat olla aidosti ylpeitä siitä, että he ovat nostaneet esille asioita, jotka muutoin olisivat jääneet piiloon.
Vapaaehtoisena toimiminen on vahva viesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Se kertoo halusta välittää, toimia yhdessä muiden kanssa ja rakentaa parempaa tulevaisuutta omalta osaltaan. Jokainen vapaaehtoinen luo sanoillaan ja teoillaan luottamusta siihen, että huomisesta tulee parempi.
Marjo Salmela, järjestöpäällikkö, Kansalaisareena ry
etunimi.sukunimi@kansalaisareena.fi
Ota yhteyttä kirjoittajaan, jos haluat lähteä pohtimaan kestävää kehitystä oman organisaatiosi vapaaehtoistoiminnassa.