Kansalaisareena otti kantaa valtionavustuskäytäntöjen kehittämiskeksi lausunnollamme.
1. Ehdotus menettelytapojen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi
Kansalaisareena suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin hallinnollisen taakan keventämiseksi ja menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi, kun se tehdään järjestöjen toimintaedellytyksiä tukevalla tavalla. Kannatamme ehdotusta AUP-raportointivelvoitteen rajaamisesta koskemaan vain yli 500 000 euron avustuksia, sillä tämä tukee hallinnollisen työn kohdentamista tarkoituksenmukaisella tavalla, erityisesti pienempien järjestöjen näkökulmasta.
Yhdenmukaisuutta tavoiteltaessa on turvattava järjestöjen autonominen asema ja kiinnitettävä huomiota alueellisiin erityisyyksiin. Ylhäältä määritelty, yhdenmukainen ohjeistus ei saa kaventaa paikallisista ja kansalaislähtöisistä tarpeista kumpuavaa toimintaa. Mahdollisuus perusteltuihin poikkeuksiin (esimerkiksi ulkomailla käytettävät avustukset) on tärkeä säilyttää, mutta poikkeuksien käyttöperusteet on määriteltävä läpinäkyvästi.
Pidämme tärkeänä, että menettelytapojen kehittämisessä otetaan huomioon järjestökentän monimuotoisuus ja järjestöjen vaihtelevat resurssit. On olennaista, että uudistukset eivät johda suhteettomiin lisävaatimuksiin pienille tai vapaaehtoisvoimin toimiville järjestöille, joiden rooli hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisessä on merkittävä.
Kannatamme valtionapukelpoisuuden ja hyväksyttävien kustannusten määrittelyjen selkeyttämistä, mutta korostamme, että yleisavustusten käytön tulee edelleen tukea myös järjestöjen omaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Pidämme myönteisenä, että AUP-raportointiohjeet julkaistaan keskitetysti esimerkiksi valtiovarainministeriön materiaalipankissa, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että järjestöille tarjotaan riittävä neuvonta ja tuki uusien vaatimusten käyttöönotossa.
Lopuksi toteamme, että menettelytapojen uudistamisen yhteydessä tulee vahvistaa järjestöjen mahdollisuuksia osallistua valmisteluprosesseihin. Tämä on keskeistä sekä lainvalmistelun demokraattisuuden että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kannalta.
2. Ehdotus monivuotisten yleisavustusten myöntämiseksi
Kansalaisareena pitää monivuotisten yleisavustusten mahdollistamista periaatteellisesti kannatettavana kehityssuuntana. Pidämme tärkeänä, että monivuotiset avustukset voivat parhaimmillaan vahvistaa järjestöjen pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, vähentää hallinnollista taakkaa ja edistää järjestöjen autonomiaa. Samalla haluamme nostaa esiin seuraavia näkökulmia:
Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa järjestöjen toimintaa – siksi se on huomioitava uudistuksessa
Esitys ei riittävästi huomioi vapaaehtoistoiminnan roolia osana järjestötoimintaa. Kansalaisareena muistuttaa, että vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen arvo on merkittävä (arviolta 3,2 mrd € vuosittain), ja sen tukeminen luo hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta koko yhteiskuntaan. Monivuotisten avustusten kokeilussa tulee varmistaa, että myös vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt ovat tasavertaisesti mukana.
Monivuotisuus ei saa syrjäyttää pieniä tai uusimpia toimijoita
Ehdotuksessa korostetaan avustusten kohdentamista vakiintuneille toimijoille. Vaikka pitkäaikaisuus voi olla osoitus vaikuttavuudesta, järjestelmän tulee säilyä avoimena myös pienemmille, paikallisille ja uusille toimijoille. Muussa tapauksessa vaarana on, että resursointi keskittyy entisestään suuriin, keskitetysti toimiviin järjestöihin ja kaventaa kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta.
Lisäksi ehdotuksessa esitetty opetus- ja kulttuuriministeriön painotus liikuntaa edistäviin järjestöihin on suppea. Monivuotisten avustusten mahdollisuus tulisi pilotoida myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja erityisesti vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tai ruohonjuuritason toimijoiden keskuudessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yhdenvertaisuuteen ja siihen, ettei uusi käytäntö heikennä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin vastaavien järjestöjen rahoitusmahdollisuuksia.
Valtion talousarvion vuotuisuusperiaate ei saa muodostua esteeksi käytännölliselle monivuotisuudelle
Ymmärrämme budjettitekniset rajoitteet, mutta kehotamme kehittämään menettelyjä, joilla monivuotisen rahoituksen hyödyt voidaan saavuttaa, vaikka virallinen päätös tehtäisiinkin vuosittain. Ohjeelliset avustussuunnitelmat tai muu vastaava käytäntö tulee tehdä läpinäkyväksi ja siten, että järjestöt voivat luottaa tulevaisuudennäkymiin ilman kohtuuttomia epävarmuuksia.
Arvioinnin ja seurannan tulee olla avointa ja järjestölähtöistä
Kannatamme ehdotusta siitä, että kokeilu arvioidaan ja dokumentoidaan huolellisesti. On tärkeää, että arvioinnissa kuullaan järjestöjä ja erityisesti niiden kohderyhmiä. Arviointikriteerien tulee olla avoimia ja osallistavia, ja niiden tulee huomioida myös järjestöjen itse määrittelemät tavoitteet ja vaikuttavuusnäkökulmat.
3. Ehdotus EU-hankkeiden osarahoittamisen lisäämiseksi
Kansalaisareena pitää lähtökohtaisesti kannatettavana, että järjestöjen EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin voidaan käyttää valtionavustuksia. On tärkeää, että myös vapaaehtoistoimintaan perustuvilla toimijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää EU-rahoitusta. Ehdotus voi edistää järjestöjen kansainvälistymistä ja osaamisen kehittymistä sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia, mikä voi myös vahvistaa koko kansalaisyhteiskunnan elinvoimaa.
Haluamme myös tuoda esiin seuraavat näkökulmat ja kehittämistarpeet:
Yhdenvertaisuus ja toimijoiden moninaisuus – valtionavustusten tulee olla saatavilla myös pienemmille kansalaisyhteiskunnan toimijoille
EU-hankkeiden osarahoittaminen ei saa ohjata valtionavustuksia painottumaan vain suurille ja hallinnollisesti vahvoille toimijoille, joilla on valmiuksia EU-hakemusten laatimiseen ja hallinnointiin. Pienemmillä, paikallisesti toimivilla ja vapaaehtoispohjaisilla järjestöillä ei ole vastaavaa kapasiteettia. On tärkeää varmistaa, etteivät resurssit siirry epäsuorasti pois näiltä toimijoilta, joilla on kuitenkin merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa – erityisesti alueilla, joilla muuta palvelutuotantoa ei ole tarjolla.
Kokonaisresurssien riittävyys
Ehdotus edellyttää lisäresursointia. Mikäli EU-hankkeiden osarahoittamiseen ei osoiteta uusia määrärahoja, vaarana on, että ne toteutetaan muusta kansalaisjärjestötyöstä leikkaamalla. Tällöin ehdotuksen myönteiset vaikutukset mitätöityvät. Esimerkiksi vuonna 2024 ulkoministeriön kokeilussa haku oli tarjolla vain miljoonan euron määrärahan turvin – tämä mittakaava ei ole riittävä eikä takaa järjestöjen laajaa osallistumista.