Tulevaisuustaidot pitävät sisällään myös tunnetaitoja, kirjoittavat Kohti tulevaa -hankkeen vetäjät Mari Tähjä ja Anyara G. Wise.
Tunteet ovat aina läsnä tulevaisuustyössä, sillä tulevaisuustyöskentely edellyttää niin työn fasilitaattorilta kuin osallistujiltaan laajoja ajattelun ja motivoinnin taitoja.
Tulevaisuustyöskentelyssä jokainen osallistuja katsoo maailmaa ja ympäristöään omasta maailmastaan käsin, sen rajoitteiden, tunteiden ja jo elettyjen kokemusten läpi. Ihminen siis yhdistää tulevaisuusajattelussaan aiempia mielikuviaan ja kokemuksiaan.
Tunteet vaikuttavat ihmisten vaativimpiin kognitiivisiin toimintoihin kuten oppimiseen, muistiin, tarkkaavaisuuteen ja päätöksentekoon. Tunteiden kautta esim. työyhteisön suorituskyky joko nousee tai laskee. Sama pätee myös tulevaisuustyöskentelyn onnistumiseen.
Tulevaisuustyöskentelyssä olemme usein myös muutoksen äärellä. Muutos voi olla palkitsevaa ja motivoivaa, mutta se voi synnyttää epämiellyttäviäkin tunteita, kuten epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta ja turhautumista. Tämän vuoksi osana tulevaisuustyöskentelyä olisi hyvä oppia myös hyödyntämään tunteiden johtamisen elementtejä. Tunnetietoa voi yhdistää myös organisaation muun tiedon rinnalle, ymmärrystä lisäämään ja toimintaa tukemaan. Lisäksi faktatiedon rinnalla pitäisi kyetä keskustelemaan siitä, mitä faktatieto meissä herättää.
Mahdollisuuksien näkeminen tulevaisuudessa edellyttää turvallista ympäristöä ja ohjausta sille, että emme jää tulevaisuuden uhkakuviin kiinni. Tulevaisuustyöskentely tarvitsee tunneilmaston, jossa osallistujat voivat olla avoimia ja rohkeita sanoittamaan omaa ajatteluaan, tarpeita ja toiveita ja löytämään ratkaisuja, joilla tulevaisuudesta voidaan tehdä parempi. Psykologinen turvallisuus on tärkeää etenkin, kun sanoitamme jotakin, mitä ei vielä ole ja mitä toivomme tulevaksi.
Tunteet ohjaavat myös tavoitteiden asetantaa. Tutkimuksen mukaan positiivisia tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia tavoitteita kuin negatiivisia tunteita kokevat. Tämä vaikuttaa siihen millaisia ratkaisuja löydämme kestävän tulevaisuuden muotoilemiseen ja tavoittelemisen arvoisten tulevaisuuskuvien rakentamiseen. Onkin sanottu, että vahva motivaatio syntyy pitkäjänteisestä ja sinnikkäästä panostuksesta sen vuoksi, että voisimme kokea tiettyä tunnetta.
Tunnepuhe ja -työ vapaaehtoisyhteisössä
Kohti tulevaa –hankkeen Tulevaisuusverkosto pääsi työelämän kehittäjänä toimivan HR-ammattilaisen Mirva Purasen johdolla tutustumaan tunnejohtamiseen ja sen elementteihin. Purasen pro gradu -työ käsitteli tunteiden johtamista työyhteisöissä. Tutkimus osoitti, että yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen panostaminen on olennainen keino huomioida tunteita työyhteisössä ja siten vaikuttaa hyvinvointiin.
Tunnetyössä puhutaan ilmiöstä, jossa tietyt odotukset ovat läsnä siitä, mitä henkilön kuuluu tuntea. Mitä enemmän ihminen joutuu näyttelemään häneltä odotettuja tunteita, sitä kuormittavampaa työ on. Esimerkiksi asiakaspalvelijalta odotetaan hyväntuulisuutta, iloisuutta ja positiivisuutta silloinkin, kun hän ei työtilanteessa tunne näitä tunteita. Tutkimukset osoittavat, että esihenkilön tuki lievittää tunnetyön kuormittavaa vaikutusta.
Vapaaehtoistoiminta on usein tunnepitoista tekemistä. Vapaaehtoisia motivoi halu auttaa ja kokea merkityksellisyyttä, mutta samaan aikaan kyselyt kertovat, että kuormitusta koetaan laajalti. Vapaaehtoistoiminnassa esiintyy tunnetyötä, ja vapaaehtoistoiminnan arvoperusteisuuden vuoksi siihen latautuu myös paljon odotuksia ja arvostuksia. Kaikki odotukset eivät kuitenkaan aina täyty. Tämä odotusten ja todellisuuden ristiriita voi nostattaa tunteita, jotka käsittelemättöminä kuormittavat. Tunteiden sanoittaminen voi olla mutkikasta myös arvoperusteisuuden vuoksi. Negatiiviset tunteet saatetaan tulkita uhkana tärkeille arvoille, vaikka todellisuudessa ne eivät kyseenalaista toiminnan tavoitteiden arvokkuutta, vaan ilmoittavat kokijalleen, että jokin ei palvele häntä tai hänen lähellään olevia ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla.
Tunteiden huomioiminen vaikuttaa luottamuksen syntymiseen ja yhteisöllisyyden kokemukseen. Työyhteisön tunnepuheessa eteenpäin pääseminen edellyttää aikaa ja ymmärrystä siitä, että tunteita voi johtaa monin keinoin. Tunteiden tarttumismekanismin ja säätelyn hyödyntäminen on yksi tunnejohtamisen keinoista. Tunteet tarttuvat kohtaamisissa, ja voimme tiedostaen tarkastella, kuinka toisten tunteet tarttuvat meihin ja kuinka omat tunteemme tarttuvat muihin. On myös hyvä oppia tarkastelemaan tunnevaltapositioita, sillä tunteiden johtamisen tavoitteena ei ole mitätöidä tai poistaa epämukavia tunteita. Myös avoin vuorovaikutus sekä tunteiden sanoittaminen vievät eteenpäin. Tunteiden rakentavasti esiin tuominen sekä siihen kannustaminen on pitkällä aikajänteellä parempi vaihtoehto kuin niiden patoaminen. Samalla on hyvä huomioida, että sama asia voi herättää tiimin sisällä erilaisia tunteita – onkin tärkeää sanoittaa, että toisistaan poikkeavat kokemukset voivat olla samaan aikaan tosia.
Miten lisätä muutosluottamusta?
Muutosluottamus on yksi uudistuvan yhteisön tärkeimmistä voimavaroista. Tulevaisuusverkoston työpajaosuudessa tarkastelimme tunteiden nousemista muuttuvassa vapaaehtoisyhteisössä ja kysyimme, millaiset asiat lisäävät muutosluottamusta vapaaehtoistoiminnassa.
Muutosluottamusta lisääviksi asioiksi tunnistettiin seuraavia asioita:
- Tapa nähdä muutos:
”Nähdään muutos jatkumona vanhaan. Perusajatukset ovat pysyneet samana.”
”Huomioidaan myös aikaisemman toiminnan tärkeä merkitys, vaikka se ei enää nykyajassa palvelisikaan.”
”Luopuminen ja uuteen innostaminen kulkevat rinnakkain.” - Osallisen organisaatiokulttuurin tietoinen rakentaminen:
”Sanoin ja teoin osoitetaan, että uudet ajatukset ovat tervetulleita.”
”Rakennetaan tietoisesti mukaan ottavaa/osallistavaa ilmapiiriä, jossa kaikki ajatukset ovat sallittuja.” - Avoimuus ja läpinäkyvyys:
”Tehdään vaikeita asioita näkyväksi”
”Riittävä ja avoin viestiminen suunnasta ja toimenpiteistä.”
”Uskaltaa sanoittaa, miltä tuntuu ilman, että pelkää reaktioita.” - Näkemysten kysyminen laajalti:
”Kerätään aktiivisesti näkemyksiä, annetaan kaikille mahdollisuus saada ääni esiin.”
”On ehkä totuttu kuuntelemaan tiettyjä aktiiveja ja muokkaamaan toimintaa heidän tarpeisiinsa. Olisi saatava erilaisia toimijoita koolle ja kuultava monipuolisesti heidän tarpeitaan.” - Osaamisperusteisuus, ts. jokaisen osaamisen käyttämisen mahdollistaminen ikään katsomatta:
”Vahvuudet esiin tuovat tehtävät.”
Perinneryhmien luominen tai mentorointitoiminta kokeneille toimijoille. - Joustavuus, kärsivällisyys ja huomioonottavuus:
”Sallii epäonnistumisen.”
”Lisää itsetuntoa.”
”Muistetaan, että muutoksen näkyminen onnistumisina voi viedä aikaa.”
Lataa työpohja tulevaisuusajattelun ja tunnetaitojen kehittämiseksi
Voit toteuttaa Tunteet ja tulevaisuus -työpajan omassa yhteisössäsi hyödyntämällä Kohti tulevaa -hankkeen vapaaehtoistoiminnan muutoksen empatiakartta -työpohjaa:
https://link.webropol.com/s/ve-empatiakartta
Teksti: Anyara G. Wise & Mari Tähjä
Kirjoittajat toimivat Kansalaisareenan ennakointihankkeen vetäjinä.
Mari Tähjä, tulevaisuusmuotoilija, projektipäällikkö, mari.tahja(a)kansalaisareena.fi, 050 567 1077
Anyara G. Wise, viestintäkoordinaattori, anyara.g.wise(a)kansalaisareena.fi, 050 331 6999