Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrén on tehnyt tuoreen laskelman Suomessa tehdyn vapaaehtoistyön vuotuisesta arvosta. Laskelma on tehty vapaaehtoistoiminnan kattojärjestö Kansalaisareena ry:lle. Raportin mukaan vapaaehtoistyö nostaa Suomen kokonaishyvinvointia GPI (Genuine Progress Indicator) -mittaristolla. Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anne Porthénin mukaan vapaaehtoistyön arvon laskenta tulisi sisällyttää pysyvästi hyvinvoinnin mittaristoon.
– Vapaaehtoistyö lisää aiempien tutkimusten mukaan sen tekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tämän tuoreen laskelman mukaan vapaaehtoistyön arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa, eli 1,3 prosenttia BKT:n arvosta, Hoffrén sanoo.
Hoffrénin mukaan vapaaehtoistyön osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on laskenut vuoden 2010 jälkeen hieman (1,9 prosentista 1,3 prosenttiin). Samalla, kun vapaaehtoistoimintaan käytetty aika on hieman vähentynyt, on entistä tärkeämmäksi motiiviksi vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle noussut itsensä toteuttaminen ja vapaaehtoistyön kautta koettu merkityksellisyys.
Hoffrénin mukaan Suomen hyvinvoinnin kehitystä mittaavan nk. Aidon kehityksen indikaattorin, eli GPI:n (Genuine Progress Indicator) lukema on laskenut merkittävästi viime vuosina.
– Suomen GPI kasvoi aina vuoteen 1989 saakka, minkä jälkeen se on kääntynyt laskuun, joka on jatkunut aina näihin vuosiin asti. GPI:n antama kuva hyvinvoinnin kehityksestä ja tulevaisuudesta Suomessa onkin hyvin huolestuttava. Vapaaehtoistyö nostaa GPI-laskelmassa yhteiskunnan kokonaishyvinvointia. Vuosina 2020/21 vapaaehtoistyön vaikutus nosti Suomen hyvinvointia 6,6 prosenttia, Hoffrén painottaa.
– Vapaaehtoistoiminta on avainasemassa suomalaisen hyvinvoinnin kehittämisessä tulevina vuosina. Merkityksellinen tekeminen on ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Niinpä myös vapaaehtoistyön arvo tulee sisällyttää hyvinvoinnin mittareihin, Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anne Porthén ja Hoffrén kiteyttävät.