Hyppää sisältöön

Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Elina Varjonen ja Vapaaehtoistyö.fi:n projektipäällikkö Anna Kähkönen.

Tutkimus: Koronaepidemia herkisti toisten hädälle, sadat uudet vapaaehtoiset aloittivat työnsä – uusi Vapaaehtoistyö.fi avataan tänään

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun toteuttaman tutkimuksen mukaan koronaepidemia synnytti merkittävästi uusia vapaaehtoistyön tekijöitä. Uusittu kaikille avoin Vapaaehtoistyö.fi tarjoaa turvallisen väylän tehtävien pariin.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu toteutti kesän 2020 aikana kyselytutkimuksen vapaaehtoisena toimimisesta. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 1389 vapaaehtoista, jotka olivat 30–79-vuotiaita.

“Kyselyyn vastanneista lähes 1400 vastaajasta 549 (40 %) on aloittanut vapaaehtoistehtävät koronaepidemian aikana. Heistä 81 prosenttia haluaa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös poikkeusolojen jälkeen”, iloitsee Vapaaehtoistyö.fi-hankkeen projektipäällikkö Anna Kähkönen Kirkkopalvelut ry:stä.

Koronaepidemian aikana syntyi suuri auttamisen halu sekä uusia auttamisen muotoja, vaikkakin epidemian aikana monet vakiintuneet vapaaehtoistyön tehtävät olivat tauolla. Poikkeusoloissa vapaaehtoistoimintaan innoittivat muun muassa halu auttaa, huoli riskiryhmistä, velvollisuudentunto sekä tehtävien tarjoama mielekäs tekeminen.

“Suurimpina vapaaehtoistoiminnan hyötyinä nähdään erilaisten ihmisten kohtaaminen (79 % vastaajista) ja yhteisöllisyyden vahvistuminen (77 %)”, Kähkönen kertoo.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta löytyy järjestöjen, kuntien ja seurakuntien välittämiä vapaaehtoistehtäviä. Niihin voi hakea, vaikka ei rekisteröityisi palvelun käyttäjäksi. Tehtäviä tarjoavat tahot huolehtivat tehtävien turvallisuudesta sekä vapaaehtoisen että avun saajan näkökulmasta, tarkistavat tarvittaessa vapaaehtoistyöntekijöiden taustat sekä antavat tarvittaessa koulutuksen tehtävään.

”Uudistettu sivusto palvelee sekä vapaaehtoistyötä etsiviä että vapaaehtoistehtävien tarjoajia. Rekisteröityneet käyttäjät hyötyvät palvelun lisäominaisuuksista. Tehtäväsuositukset, hakuvahti sekä vapaaehtoistyön CV ovat uusia työkaluja”, Kähkönen kuvaa alustan toiminnallisuuksia.

Vapaaehtoistyö.fi-palveluun ilmoittautui tammi-kesäkuun 2020 välillä 2172 uutta vapaaehtoista. Palveluun rekisteröityneitä ihmisiä on kaikkiaan jo yli 32335 vapaaehtoista ympäri Suomen. Palvelu on käytössä 430 järjestössä ja 153 seurakunnassa.

Vapaaehtoistyöllä täydennetään julkisia palveluita

Vapaaehtoistehtäviä Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelussa tarjoaa järjestöt, kunnat sekä seurakunnat. Pitkän linjan vapaaehtoistoiminnan kansallinen vaikuttaja Kansalaisareena hallinnoi verkkopalvelua yhdessä Kirkkopalvelut ry:n kanssa.

”Kyselytutkimuksemme vastaajista kolme neljäsosaa (75 %) koki vapaaehtoistyön täydentävän kotipaikkakuntansa yksityisiä ja julkisia palveluita”, kuvaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä toiminnanjohtaja Elina Varjonen Kansalaisareena ry:stä.

Vapaaehtoisten henkilökohtaisesti kokemat hyödyt linkittyvät myös yhteiskunnan rakenteisiin. Tutkimuksen vastaajista kaksi kolmasosaa tunsi tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa sekä pystyvänsä oman työpanoksensa kautta vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

“Omaa osaamista voi hyödyntää myös työelämän ulkopuolella. Näin voi tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, joiden kautta pääsee paremmin osalliseksi yhteiskunnan muuhun toimintaan”, Varjonen kertoo.

Yli kaksi kolmasosaa (68 %) vapaaehtoistyötä tekevistä on sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta on hyvin organisoitua. 65 % kokee voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteuttamistapaan.

Tarve vapaaehtoistyön tekemiselle nousee perustarpeista

Motiivi vapaaehtoistyöhön nousee halusta auttaa, hyvän tekeminen tuo iloa ja tyydyttää ihmistä. Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorva nimeää auttamisen olevan yksi neljästä ihmisen tasapainon kannalta olennaisista peruspsykologisista tarpeista. Muita tarpeita ovat kuuluminen, osaaminen ja vapaaehtoisuus.

”Kuulumisen tunne on ihmiselle voimakkain tarve. Vapaaehtoistyön kautta vahvistetaan omaa ja muiden kuulumisen tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan”, työterveyspsykologi Lähteenkorva kertoo. Mielen hyvinvointia tukee myös vapaaehtoistoiminnassa oman osaamisen hyödyntäminen ja sen kartuttaminen. Vapaaehtoistyössä saa osata ja oppia.

“Vapaaehtoistyö elää uuden kukoistuksen aikaa. Työelämä voisi oppia vapaaehtoistyön eetosta, sillä työelämässä kärsitään kroonisesta palautteenantamisen ja -saamisen vajeesta”, Lähteenkorva sanoo.

Lisätiedot
Anna Kähkönen projektipäällikkö, Kirkkopalvelut ry, p. 040 664 7832 anna.kahkonen@vapaaehtoistyo.fi
Elina Varjonen toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry, p. 044 240 0051 elina.varjonen@kansalaisareena.fi
Satu Lähteenkorva työterveyspsykologi, Psykologipalvelu Core Oy, p. 040 149 8414 satu@corepsykologi.fi

Haastattelupyynnöt
Pia Kokko viestintäsuunnittelija, Kirkkopalvelut ry, p. 040 548 5329 pia.kokko@kirkkopalvelut.fi

Valokuvat: https://www.kirkkopalvelut.fi/logo-ja-kuvapankki/kokoelma/vapaaehtoistyo-fin-logot/
Artikkelikuva: Erika Lind / Studio Metsä

Vapaaehtoistyö.fi
kirkkopalvelut.fi
kansalaisareena.fi
#munhyväteko #vapaaehtoistyö

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa. Luomme edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi. Parannamme suomalaisen vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta, monimuotoisuutta, innovatiivisuutta ja näkyvyyttä.

Kirkkopalvelut ry on hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottaja, hyväntekeväisyystoimija sekä seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö. Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa koulutusta 3500 opiskelijalle ja Valona-hyvinvoinnissa varhaiskasvatus-, lastensuojelu- ja vanhuspalveluja. Organisoimme Yhteisvastuukeräyksen sekä Vapaaehtoistyo.fi -, Kotimaanapu- ja Ruoka-apu.fi -palvelut. Lisäksi järjestämme Kirkkopäivät ja Tiekirkkotoimintaa. Kirkkopalvelujen omistama Kotimaa Oy on kustannusyhtiö ja viestinnän asiantuntijapalveluyritys. Kirkkopalvelut työllistää 412 työntekijää ja sen jäseninä on 318 seurakuntaa ja 81 järjestöä. Kirkkopalvelujen liikevaihto vuonna 2019 oli 38,1 miljoonaa euroa.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan