Kansalaisareena palkitsee tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa Vuoden vapaaehtoisen. Palkinnon saaja toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä.
Kampanja lähti käyntiin 9.8., jolloin kuka tahansa sai ehdottaa Vuoden vapaaehtoista Kansalaisareenan verkkosivuilla 9.9. asti. Ehdotuksia saapui huimat 89, joiden joukosta on nyt valittu yleisöäänestyksen pohjalta eniten ääniä saaneet kymmenen finalistia. Finalistit tulevat eri puolilta Suomea ja edustavat vapaaehtoistoiminnan laajaa kirjoa.
Mikä sai finalistimme lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan? Entä miksi heidän mielestään vapaaehtoistoiminta on tärkeää? Lue alta finalistien haastatteluista, mitä heidän vapaaehtoisuuden polkuunsa on sisältynyt.
Finalistit on esitelty etunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Painamalla ehdokkaan nimeä, pääset suoraan kyseisen ehdokkaan esittelyyn.
Heta Heikkilä, Rauma
Ilkhom Khalimzoda, Jyväskylä
Jari Heikkilä, Mäntsälä
Kari Ristola, Kouvola
Kari Summanen, Juva
Katri Suhonen, Espoo
Selim Temiz, Loimaa
Seppo Pyy, Kuusamo
Tony Taipale, Seinäjoki
Tuula Kärnä, Kajaani
Heta Heikkilä, Rauma
Heta Heikkilä on Adoptioperheet ry:n vapaaehtoinen ja päätynyt toimintaan adoptoitujen nuorten etätapaamisen kautta. Heta on toiminut yhdistyksessä monessa roolissa: hän on ohjannut etätapaamisia nuorille ja aikuisille adoptoiduille, kouluttautunut leirikummiksi ja mentoriksi sekä tuottanut yhdistyksen someen sisältöä. Hetan valokuvat, videot ja kirjoitukset ovat olleet tärkeä osa yhdistyksen viestintää.
Heta itse nauttii eniten vapaaehtoistyöstä lasten ja nuorten parissa.
– Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle aivan uuden merkityksen itselleni tärkeää asiaa kohtaan. Jokainen kohtaaminen on ollut mieleenpainuva ja olen saanut osallistua todella mielenkiintoisiin keskusteluihin, jotka ovat tuoneet esiin uusia näkökulmia, ajatuksia ja kokemuksia. Vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan on vuorovaikutusta ihmisten kanssa.
Hetan tekemä vapaaehtoistyö on ollut arvokasta monille yhdistyksen kohderyhmään kuuluville. Hetan kirjoituksissa on nostettu esille tärkeitä teemoja ja etätapaamisissa keskustelua on käyty turvallisessa ilmapiirissä.
Myös Heta itse kokee saavansa vapaaehtoistyöstä paljon:
– Vapaaehtoiset tekevät korvaamattoman tärkeää työtä ja jokaisen panos on erittäin arvokas. Haluan kiittää aivan jokaista Adoptioperheiden vapaaehtoista siitä, että saan juuri teidän kanssanne olla mukana tämän järjestön toiminnassa. Olen tutustunut todella mahtaviin ihmisiin, saanut kavereita sekä ystäviä tätä kautta ja mikä parasta olen löytänyt myös parhaan ystäväni, sielunsiskoni.
Ilkhom Khalimzoda, Jyväskylä
Ilkhom Khalimzoda on tehnyt vapaaehtoistyötä Suomessa vuodesta 2018 lähtien. Hän edistää aktiivisesti kulttuurien välistä vuoropuhelua ja yhdenvertaisuutta vapaaehtoistoimintansa kautta sekä innostaa muita vapaaehtoistoiminnan pariin.
Ilkhom lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan avoimen teatterin kautta. Hänen tavoitteensa oli oppia tuntemaan paremmin suomalaista kulttuuria. Tämän jälkeen Ilkhom aloitti hallituksen jäsenenä Jyväskylän YK-yhdistyksessä, jossa hän perusti Live Library -tapahtuman (suom. Live-kirjasto). Tapahtumassa maahanmuuttajille tarjottiin turvallinen tila, jossa he saivat kertoa elämäntarinoitaan ja vastata kysymyksiin eli osallistujat pystyivät ”lainaamaan” tarinoita.
Vuonna 2019 Ilkhom perusti maahanmuuttajien FIN Polar Kulttuurikeskukseen uuden Suomen Kulttuurienvälisen Yhteisön (SKY). Yhteisön tavoitteena on mahdollistaa maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskuntaan. Yhteisö on kehittänyt esimerkiksi Omenaprojektin, jossa jaetaan omenia niitä tarvitseville ja tuodaan yhteen eri taustoista olevia ihmisiä.
Koronakriisin aikana Ilkhom kokosi monikielisen 30 vapaaehtoisen joukon, joka tarjosi apua kunnille, jotka tarvitsivat vapaaehtoisia infopuhelimiin.
Ilkhomille vapaaehtoistoiminta on tärkeää, koska sillä on mahdollista ratkaista ongelmia. Ilkhomin mukaan uusina tulokkaina he kuulevat joskus, että jopa pienenä vähemmistönä he ovat yhteiskunnan ongelma. Vapaaehtoistoiminnalla hän haluaakin vähentää ennakkoluuloja ja stereotypioita sekä tuoda esille meitä kaikkia yhdistäviä asioita.
Kun Ilkhom näkee, että hänen vapaaehtoisena toteuttamansa ideat toimivat, hän saa lisää energiaa ja toivoa:
– Vapaaehtoistoiminta antaa minulle jotain aineetonta, sosiaalista pääomaa.
Ilkhom kertoo, että vapaaehtoisena hän on välillä kärsinyt rohkeuden ja itsetunnon puutteesta sekä ajan vähyydestä. Kuitenkin tärkeä aihe, ympärillä olevat ihmiset ja suunnitelmallisuus ovat tuoneet lisää iloa ja itsensä arvostusta. Ilkhom haluaakin lähettää terveisiä myös muille vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoimintaa harkitseville:
– Vapaaehtoistyötä ei kannata ajatella ilmaisena työnä vaan toimintana, joka antaa monin tavoin takaisin ja tuo paljon iloa. Älä anna periksi ja pyri kehittämään ympärilläsi olevia asioita sekä ratkaisemaan ongelmia, missä tahansa oletkin.
Jari Heikkilä, Mäntsälä
Jari Heikkilä on ollut jo 50 vuotta mukana vapaapalokuntatoiminnassa. VPK- ja muun pelastustoiminnan vapaaehtoisuuden ohella Jarilla on riittänyt aikaa Lions Clubin toimintaan. Palokuntatoiminnassa hän on esimerkiksi järjestänyt leirejä, kouluttanut nuoria, kehittänyt kilpailuja, ollut palotarkastajana ja tehnyt varainhankintaa. Myös Lions Clubissa hänellä on ollut varainhankinnassa merkittävä rooli.
Vapaaehtoistoiminta on antanut myös Jarille itselleen paljon:
– Lions-toiminnassa suurin ilo tulee siitä, kun näkee lahjoituksen saaneen kasvoilta ilon.
Myös pelastusalan vapaaehtoistoiminnan merkitys on Jarille selvää:
– Se tunne, kun tietää tehneensä nuoret onnellisiksi opettamalla heille tärkeitä kansalaistaitoja, joita he sitten voivat opettaa kotona vanhemmille, mummeille ja kummeille. Olen myös nähnyt kymmenien nuorten saaneen kipinän pelastus- tai hoitoalalle.
Jari on välillä kokenut haasteelliseksi toiminnan rahoituksen varmistamisen, mutta kova työ avustushakemusten laatimisessa ja toiminnan sisällön avaamisessa on palkinnut.
Kaiken toiminnan taustalla on Jarin halu opettaa nuorille yhdessä toimimista ja hyvää yhteishenkeä elämyksiä unohtamatta. Jarin mukaan VPK-toiminnassa nuorille syntyy muun muassa muistoja talvileireistä yhteismajoituksessa teltassa. Ehkä arvokkainta on kuitenkin nuorten kyky hyödyntää osaamistaan tosi paikan tullen:
– Useat kiitokset vuosienkin päästä siitä, kun nuori on ollut palokuntanuori, mutta jouduttuaan ensimmäisenä onnettomuuspaikalle on osannut tehdä hätäilmoituksen, sammuttaa, elvyttää tai muuten toimia aikoinaan saamiensa oppien mukaan.
Jari neuvoo erityisesti muita nuorten kanssa toimivia vapaaehtoisia toimimaan itse esimerkkinä ja kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti. Lisäksi on tärkeää kannustaa ja rohkaista. Jarin motto kuuluukin:
– Tee se toiselle, minkä toivoisit heidän itsellesi tekevän.
Kari Ristola, Kouvola
Kari Ristola on pitkän linjan vapaaehtoinen. Kokemusta on ehtinyt kertyä hyvinkin erilaisista tehtävistä niin tanssilavatoiminnasta kuin autourheilu- ja metsästyskerhotoiminnasta. Autourheilukerhossa Kari on vaikuttanut 45 vuotta ja tanssilavatoiminnassa jo noin 25 vuotta. Myös metsästyskerhossa toiminta on kantanut läpi vuosikymmenten.
Karilla onkin heti valmiina vinkki vapaaehtoistoiminnan aloittamista pohtiville:
– Rohkeasti mukaan vain, oli sitten iso tai pieni tapahtuma. Talkoolaisia tarvitaan aina ja ei tarvitse olla erityinen ”osaaja”. Jokainen tehtävä on tärkeä ja yleensä tehtäviin ohjeistetaan hyvinkin tarkasti!
Kari kokee kasvaneensa vapaaehtoisuuteen:
– Nuoruudessa maalla asuneena oli ilman muuta selvää, että osallistuttiin naapurien, sukulaisten ja tuttavien heinäpelloille puintitöihin perunapelloilla ja jopa pärekattotalkoisiin. Sieltä siis kumpuaa kai jonkinlainen yhteisen tekemisen meininki.
Kari sanoo, että ei ole koskaan pyrkinyt itse esille, vaan ennemminkin pysytellyt mielellään tapahtumissa taustalla. Aina on kuitenkin löytynyt erilaisia tehtäviä ja myös vastuullisempia sellaisia.
– On vaan niin hieno tunne, kun saa olla osana jotakin isoa tai pienempääkin tapahtumaa.
Vapaaehtoistoiminta onkin tuonut Karin eteen kaikenlaisia seikkailuja ja yllättäviä tehtäviä, joista on kuitenkin kunnialla selvitty. Joskus hän on lähtenyt autourheilutapahtumaan järjestyksenvalvojaksi, mutta päätynytkin päällikkötehtäviin. Vuodet vapaaehtoistyössä ovat tuoneet Karille paitsi onnistumisen kokemuksia, myös paljon uusia ystäviä ja tuttuja.
Kari Summanen, Juva
Kari Summanen on toiminut kymmenissä eri rooleissa vapaaehtoisena yli 30 vuoden ajan. Hän on ollut vapaaehtoisena muun muassa Sulkavan reservin aliupseerit ry:ssä, SPR Sulkavan osastolla ja Sulkavan sydänyhdistyksessä.
Karin vapaaehtoisuuden polku alkoi hänen kiinnostuttua työpaikan ensiapuryhmän toiminnasta, mikä johti osallistumaan ensiapukurssille ja jäseneksi vapaaehtoisjärjestöön. Vapaaehtoistoiminta on myös ohjannut Karia hänen ammattiinsa ensihoitajaksi ja vapaapalokunnan toimintaan.
Kuitenkin auttamisen halu on ollut Karilla aina päällimmäisenä. Lisäksi vapaaehtoistoiminta on tuonut paljon Karin elämään:
– Vapaaehtoistoiminta on monipuolistanut ajatusmaailmaani ja antanut myös inhimillisiä piirteitä siviilityöhön. Halu auttaa vapaehtoistoiminnan kautta myös läheisiä, avuntarvitsijoita, heikompiosaisia.
Lisäksi vapaaehtoistoiminta on tuonut mukanaan runsaasti ystäviä ja uusia verkostoja, uusien asioiden oppimista ja hyvää mieltä.
– Kaikkea ei voi mitata rahassa, Kari tiivistää.
Kari on huomannut, että pienellä paikkakunnalla vapaaehtoistoiminnan järjestäminen voi olla hankalaa asukasluvun laskiessa ja aktiivisten vapaaehtoisten vähentyessä. Karin suurimpia haasteita ja saavutuksia onkin ollut SPR:n Sulkavan osaston toiminnan elvyttäminen. Karin sitkeyden ja osaamisen ansiosta SPR:n Sulkavan osastolla on nyt suunta vahvasti ylöspäin.
Kari neuvoo lähtemään rohkeasti mukaan omaa kiinnostusta vastaavaan vapaaehtoistoimintaan sekä tekemään sitä oman jaksamisen mukaan.
– Omassa työssä opittuja taitoja voi hyödyntää myös vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoiminnassa voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka on lähellä omaa työtä.
Katri Suhonen, Espoo
Katri Suhonen lähti vapaaehtoiseksi kaverin innostamana, kun naiset Espoon Suvelasta halusivat järjestää leiritoimintaa monikulttuurisille perheille vuonna 2010. Samaisesta vuodesta asti Katri on toiminut Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:ssä erilaisissa rooleissa sekä kannustanut muita mukaan yhdistyksen toimintaan. Tällä hetkellä hän on yhdistyksen puheenjohtaja.
Katri on järjestänyt monikulttuurisille perheille retkiä, leirejä, piknikkejä, juhlia sekä ryhmä- ja etätoimintaa. Lokakuussa Katri järjesti yhdistyksen retken Sirkus Finlandiaan, johon osallistui yhteensä 87 henkilöä. Syksyllä hän oli myös perustamassa yli 12-vuotiaille tytöille ja naisille ryhmäliikuntatuntia Espoonlahteen.
Vapaaehtoisuuden kautta Katri on päässyt yhdistystoiminnan ytimeen. Katri kertoo, että vapaaehtoistyö on antanut hänelle paljon ja intohimon myötä hän on lähtenyt opiskelemaan myös Humakissa yhteisöpedagogiksi:
– Erityisesti aikoina, jolloin on ollut vaikeaa, vapaaehtoistyö on antanut voimaantumisen ja merkityksellisyyden tunnetta. Olen vahvistunut vapaaehtoistoiminnan kautta, oppinut tuntemaan omat vahvuuteni, ja vuosien aikana minusta onkin kehittynyt aikamoinen moniosaaja.
Katrin mukaan vielä on paljon työtä tehtävänä rasismin- ja syrjinnänvastaisessa työssä, mikä tuottaa ajoittain haasteita myös vapaaehtoistyössä. Hän kannustaakin vuoropuheluun sekä siltojen ja dialogien rakentamiseen.
Katri haluaa innostaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia naisia mukaan vapaaehtoistoimintaan:
– Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja ylläpitää suomen kieltä, hyödyntää omia vahvuuksia, laajentaa omia sosiaalisia verkostoja eli saada ystäviä ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Katrilla on myös viesti ihan kaikille:
– Et koskaan voi tietää, kuinka pienellä teolla voi olla suuri vaikutus toisen ihmisen elämään. Tee siis hyvää!
Selim Temiz, Loimaa
Selim Temiz saapui pakolaisena Turkista Suomeen vuonna 2018. Hän työskenteli fysiikan ja matematiikan opettajana Turkissa ja toivoo voivansa tulla opettajaksi myös Suomessa.
Selim kertoo olevansa vapaaehtoinen, koska hän on kiitollinen avusta, jota hän sai perheineen saavuttuaan pitkän ja väsyttävän matkan jälkeen vastaanottokeskukseen. Vastavuoroisesti hän haluaa olla avuksi muille Suomessa. Ihmisten auttaminen tuo Selimille iloa, ja palkinnoksi riittää kiitokset:
– Jos joku selviytyy vaikeista ajoista ansiostani, tunnen olevani arvokas. Vapaaehtoistyöllä on myös terapeuttinen vaikutus ja se auttaa psykologisten haavojen parantumisessa.
Selim aloitti vapaaehtoistyön vuonna 2018 Halikon vastaanottokeskuksessa, jossa hän alkoi opettaa lapsille voimistelua kerran viikossa. Lisäksi Selim aloitti suomen kielen opiskelun ja perusti YouTube-kanavan, jolla hän opettaa oppimaansa muille. Tällä hetkellä kanavalla on jo noin 50 kurssia. Selim on myös lukenut suomenkielisiä kirjoja Zoomin välityksellä ja vastailee suomen kieltä opettelevien kysymyksiin Telegram-ryhmässä.
Akateemisen taustansa vuoksi Selim alkoi auttaa muita pakolaisia, jotka haluaisivat jatkaa akateemista uraansa Suomessa. Finpolar Kulttuurikeskuksen jäsenenä Selim perusti Finpolar Academic Network -työryhmän, joka kokoontuu viikoittain opiskelemaan suomea, lukemaan suomenkielisiä kirjoja ja keskustelemaan niistä sekä järjestää englannin kielen kursseja. Selim on myös Suomen Kulttuurienvälisen Yhteisön (SKY) jäsen ja järjestänyt yhteisön tapahtumia.
Loimaalla Selim on järjestänyt muun muassa luentoja yläkoululaisille maahanmuuttajanuorille, lukupiirejä ja metsäretkiä.
Selim rohkaisee lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan:
– Jos elämä tuntuu tylsältä tai merkityksettömältä, kannattaa tehdä vapaaehtoistyötä. Auttamalla muita autat itse asiassa myös itseäsi. Vapaaehtoistyö tekee elämästämme arvokkaampaa ja auttaa myös omien kokemustemme käsittelyssä.
Seppo Pyy, Kuusamo
Seppo Pyy on tehnyt monenlaisia vapaaehtoistehtäviä ja talkoohommia jo noin 50 vuoden ajan. Hän tekee vapaaehtoistoimintaa suurella sydämellään väsymättä sekä innostaa esimerkillään kaikkia liikkumaan.
Seppo on ollut urheiluseura Vuotungin Veton puheenjohtajana vuodesta 1987 ja järjestänyt vuosittain erilaisia kisoja. Seuran kautta hän tekee talkootyötä monissa tapahtumissa järjestyksenvalvojana ja liikenteenohjaajana. Lisäksi Seppo järjestää vapaaehtoisena muun muassa urheilutapahtumia sekä toimintaa nuorille ja lapsille.
Seppo lähti alun perin mukaan vapaaehtoistoimintaan muun muassa lasten harrastusten kautta. Nyt kun lapset ovat jo aikuisia, hän haluaa edelleen jatkaa työtään vapaaehtoistoiminnan parissa. Seppo kertoo, että hänen palonsa vapaaehtoistoimintaa kohtaan kumpuaa myös hänen sosiaalisesta luonteestaan sekä halusta toimia yhdessä ja tuottaa iloa muille:
– Hyvässä porukassa yhdessä tekeminen antaa paljon ja kun huomaa, että siitä tulee yhteinen hyvän olon tunne kaikille.
Joskus vapaaehtoistoiminnassa kohtaa myös haasteita. Seppo kertoo, miten järjestyksenvalvoja on tullut vastaan asiakkaita, joilla on ollut erimielisyyttä muiden kanssa. Sepon mukaan tilanteiden selvittäminen saattaa olla joskus työlästä, mutta tähän asti on kuitenkin selvitty hyvin.
Seppo kannustaa lähtemään rohkeasti mukaan vapaaehtoistoimintaan sekä myös nuoria mukaan talkoohommiin. Hänen mukaansa porukassa pidetään huolta kaikista ja siitä, että on mukava tehdä yhdessä asioita.
Tony Taipale, Seinäjoki
Tony Taipale on tehnyt yli 10 vuotta vapaaehtoistyötä Hortonin neuralgiaa sairastavien potilaiden eteen Suomessa. Tony perusti aikanaan potilasyhteisön Facebookiin ja oli myöhemmin mukana perustamassa Suomen Horton-yhdistystä.
Vuosien aikana hän on tehnyt vapaaehtoistyötä monenlaisissa rooleissa esimerkiksi vertaistukijana, tukihenkilönä, kokemusasiantuntijana ja ryhmänohjaajana. Tony on toiminut lisäksi vapaaehtoisena eläintenhoitajana Eläinten vanhainkodissa.
Tony lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan oman sairastamisen kautta:
– Fyysinen terveyteni oli romahtanut siihen pisteeseen, että uskoin, ettei minulla enää ole kovin paljon elinaikaa jäljellä. Sain kuitenkin vuosikymmenten sairastamisen jälkeen vertaistukiyhteyden Yhdysvaltalaiseen potilasyhteisöön ja konkreettiset ohjeet, miten voisin vielä pelastaa itseni. Ohjeet toimivat, ja saamani tuki oli korvaamatonta ja elintärkeää. Ajattelin, että pystyn tekemään saman Suomessa suomalaisille potilaille.
Tony kertoo vapaaehtoistoiminnan olevan valtava osa hänen elämäänsä ja olemassaolonsa tarkoitusta.
– En aio höllätä, kunnes Horton-potilaiden tilanne on konkreettisesti parantunut, Tony summaa.
Tonyn mukaan vapaaehtoisena on välillä haastavaa ylläpitää sekä omaa jaksamista että motivaatiota, kun haasteet tuntuvat suurilta. Hän on kuitenkin kantapään kautta oppinut rajaamaan jaksamistaan sekä luottamaan itseensä.
– Kaikessa elämässä on ylä- ja alamäet. Auttamistyö kantaa ja kannattelee.
Tony haluaakin lähettää terveisiä vapaaehtoisille ja niille, jotka harkitsevat vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä:
– Vapaaehtoistyö rakentaa parempaa maailmaa. Haluaisin kiittää kaikkia, jotka sitä tekevät! Jos harkitset lähtemistä mukaan vapaaehtoistoimintaan, varaudu suureen sydämen lämpöön, jota saat ja pystyt aivan varmasti muille välittämään. Jokainen meistä voi olla valo jollekulle toiselle ihan jokaisena päivänä, vaikka hymyilemällä ventovieraalle ihmiselle.
Tuula Kärnä, Kajaani
Tuula Kärnä innostui vapaaehtoistyöstä jo lapsena. Vuosikymmenten aikana hän on toiminut vapaaehtoisena niin järjestöissä, yhteisöissä, kuoroissa kuin seurakunnissakin.
Tuulaa on vetänyt vapaaehtoistyöhön uteliaisuus ja halu tutustua uusiin ihmisiin.
– Lähtemällä vapaaehtoistyöhön mukaan saa sisältöä omaan elämäänsä, hyvän mielen ja tukiverkoston myös itselle pahan päivän varalle. Meillä jokaisella on tarve kuulua yhteisöön. Vapaaehtoisuus aktivoi, antaa rytmiä elämään, uskoa ihmiseen ja hyvään huomiseen.
Suurimmat haasteet vapaaehtoistoiminnassa Tuula on kohdannut vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, mutta nekin olivat ylitettävissä.
– Oli iltapäivä, kun sain puhelun maahanmuuttajapalvelusta ja sieltä kysyttiin, että voiko Variskankaan Martat järjestää ruokailun tunnin kuluttua kajaanilaisella tyhjillään olevalla koululla, jonne virtaa koko ajan turvapaikanhakijoita. Ruoaksi toivottiin makaronia, tonnikalaa, teetä ja leipää. Otin yhteyttä Kajaanin ortodoksiseen seurakuntaan ja sain luvan ostaa tarvikkeita. Nopea soitto Variskankaan Martoille ja hätäruokailun järjestäminen alkoi.
Variskankaan Marttojen ohella Tuula on vaikuttanut muun muassa SPR:n Kajaanin osastossa, Kaukametsän kamarikuorossa ja ortodoksisessa kirkkokuorossa sekä Laakajärven kyläyhdistyksessä.
– Vapaaehtoistoiminta antaa hyvän näköalan lähiympäristöön. Yhteisöissä on mahdollisuus vaikuttaa alueen viihtyvyyteen ja ihmisten hyvinvointiin. Vapaaehtoistyö on opettanut minulle sen, että voin pyytää apua myös itselleni.
Haluatko tietää lisää Vuoden vapaaehtoinen -kampanjasta? Siirry tästä kampanjasivuille.