Lataa pdf-versiot tästä ja tästä.
Allekirjoitatko tavoitteemme? Voit viestiä niistä sosiaalisessa mediassa! Kuvamateriaaleja löydät täältä.
1. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla riittävää, pitkäjänteistä ja siiloja purkavaa.
– Riittävä rahoitus auttaa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttää saavuttamaan täyden potentiaalinsa yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisijänä, luottamuksen rakentajana ja yhteiskunnan uudistamisen lähteenä.
– Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja vakaata, jotta avustuksensaajat voivat ennakoida tulevaisuuden mahdollisuuksia ja hyödyntää toiminnan potentiaalia täysimääräisesti.
– Rahoituksen rakenteen ja tason on mahdollistettava järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän riippumattomuus. Rahoituksen rakennetta tulee kehittää niin, että se ei estä eri sektorien ja toimialojen yhteistyötä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi.
– Järjestöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet varainhankintaan, ja sitä tulee tukea koulutuksella ja lisäresursseilla. Valtionavustusten tulee tukea varainhankinnan käynnistämistä erityisesti hyväksymällä varainhankinnasta koituvia kustannuksia.
2. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaaminen on huomioitava julkishallinnossa.
– Päättävissä elimissä on oltava mukana kattava järjestöjen edustus (huomioiden esimerkiksi vähemmistöt ja alueellisuus), joka koostuu pienistä yhdistyksistä valtakunnallisiin järjestöihin.
– Aitoa vuoropuhelua järjestöjen edustajien kanssa on lisättävä kaikissa päätöksenteon ja sen valmistelun yhteyksissä.
– Julkisen sektorin tulee hyödyntää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaamista myös palveluita kehitettäessä.
3. Kansalais- ja demokratiataitoja on kasvatettava läpi oppijan koulutuspolun.
– Oppijan koko polulla – varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkea-asteella sekä myös aikuisopetuksessa – tulee lisätä mahdollisuuksia perehtyä vapaaehtoistoiminnan kautta saatavaan osallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
– Myös kotoutujan polulla on tuotava esiin järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotta uudet suomalaiset löytävät tapoja osallistua ja vaikuttaa.
Miksi vapaaehtoistoiminnan on näyttävä eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa?
- Vapaaehtoistoiminta on demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpiä kulmakiviä. Vapaaehtoistoiminta on auttanut Suomea selviytymään 2020-luvun kriiseistä ja ylläpitämään toivoa vaikeiden aikojen keskellä.
- Vapaaehtoistoiminnan kenttä on Suomessa vahva ja asenne vapaaehtoistoimintaa kohtaan on myönteinen. Tällä hetkellä jopa 47 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä.
- Vapaaehtoistoiminnalla on valtavasti kasvupotentiaalia: selvityksen perusteella Suomessa asuvista jopa yli neljäsosa, 28 %, uskoo tekevänsä vapaaehtoistoimintaa lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän ja 36 % yhtä paljon kuin nyt.
- Vahvaa vapaaehtoistoimintaa tarvitaan myös tulevaisuudessa, jotta suomalainen hyvinvointi pystytään toteuttamaan kaikille yhdenvertaisesti, eteenpäin katsovasti ja planeetan rajojen sisällä.
- Vapaaehtoistoiminta lisää luottamusta ja välittämistä yhteiskunnassa sekä tarjoaa osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa, sillä vapaaehtoisena on mahdollista vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja saada konkreettisia muutoksia aikaan.
- Vapaaehtoistoiminta on myös tärkeä innovaatioiden lähde, joka uudistaa yhteiskuntaa.