Vapaaehtoisten antama aika ja osaaminen ovat valtavan tärkeitä resursseja toiminnan kohderyhmille, organisaatioille sekä koko yhteiskunnalle. Siksi vapaaehtoiset ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin. Vapaaehtoisten hyvinvoinnin tulee olla kantava periaate, jonka pohjalle vapaaehtoistoimintaa rakennetaan.
Yleisesti ottaen vapaaehtoistoiminta tuottaa hyvinvointia vapaaehtoiselle itselleen. Vapaaehtoistoiminta vetoaa, sillä sen kautta on mahdollista vaikuttaa konkreettisesti. Muun muassa Ukrainan tilanne on tuonut vapaaehtoistoimintaan paljon uusia, sitoutuneita tekijöitä.
Suuren tarpeen ja innostuksen kääntöpuolena on riski siitä, että vapaaehtoiset uupuvat. Kansalaisareenan ja Kirkkopalveluiden toteuttamassa vapaaehtoisten kyselyssä havaittiin, että neljäsosa koki vapaaehtoistoiminnan kuormittavana. Yli puolet kaipasi enemmän virkistystoimintaa ja yli kolmasosa koki tekevänsä vapaaehtoisena tehtäviä, jotka kuuluisivat ammattilaiselle.
Vapaaehtoistoiminnan kuormittavuutta on viime aikoina lisännyt kokemus siitä, että yhteiskunnan tarjoama perusturva on riittämätön. Huolenpito heikoimmassa asemassa olevista ei saa jäädä yksin vapaaehtoisten ja yksityisten lahjoittajien varaan.
Yksikään vapaaehtoinen ei pärjää ilman tukea. Osaava vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, jolla on riittävästi työaikaa vapaaehtoisten johtamiseen, on resursseista tärkein. Vaativassa vapaaehtoistyössä myös riittävän koulutuksen ja purkumahdollisuuden järjestäminen on välttämätöntä.
Julkisen hallinnon tulee taata järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus. Näin varmistetaan nykyisten vapaaehtoisten hyvinvointi ja avataan mahdollisuuksia myös uudenlaiselle toiminnalle ja uusille tekijöille. Nykyiset vapaaehtoiset eivät uuvu, ja vaikuttamisen mahdollisuuksia avautuu yhä useammalle.
Voit lukea lisää vapaaehtoisten hyvinvoinnista Kansalaisareenan oppaasta: https://kansalaisareena.fi/opas-vapaaehtoisten-hyvinvointiin/