Kirjoittajat: Kansalaisareena ry:n hallinto- ja viestintäassistentti Katre Sinikettu ja viestintäpäällikkö Saara Paajanen
Sote-järjestöiltä ollaan viemässä yli kolmannes valtionavustuksista lähivuosina. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi 6.8. esittävän vielä 100 miljoonan euron lisäleikkausta. Kyse on ennennäkemättömän suuresta iskusta suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Järjestöiltä leikkaaminen saattaa tuntua pikavoitolta, mutta seuraukset tulevat yhteiskunnalle moninkertaisesti kalliimmiksi. Hallituksen talouslinjaukset eivät ole vain numeroita budjettitaulukossa, vaan ne näkyvät ihmisten arjessa: vähemmän tukea, vähemmän toivoa, enemmän yksinäisyyttä ja kuormitusta.
Lähes puolet suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Se ei ole vain yhteiskunnan liima, vaan myös miljardiluokan inhimillinen ja taloudellinen voimavara. Vapaaehtoiset toimivat tukihenkilöinä, ryhmien vetäjinä, tapahtumajärjestäjinä ja yhteisöjen rakentajina. He auttavat silloin, kun julkiset palvelut eivät ehdi tai riitä.
Mutta vapaaehtoistoiminta ei toimi itsestään. Se tarvitsee tuekseen järjestöjen työntekijöitä, jotka perehdyttävät, tukevat ja koordinoivat vapaaehtoisia. Ilman heitä moni arvokas toiminta pysähtyy.
Jokainen järjestöissä menetetty työpaikka kasvattaa työttömyyslukuja – ja samalla valtion menoja. Onko todella järkevää leikata työllistävästä, hyvinvointia ja osallisuutta rakentavasta toiminnasta ja siirtää lasku työttömyysturvaan ja korjaaviin toimiin?
Järjestöihin suunnatut avustukset eivät katoa: ne palaavat yhteiskuntaan työnä, hyvinvointina ja verotuloina. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen arvo on noin 3,2 miljardia euroa vuodessa. Tätä arvoa ei kannata leikata rikki.