Orpon hallitus tekee kehysriihessä päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja yhteiskunnan rakenteisiin. Taloudellisesti tiukkana aikana on välttämätöntä tarkastella valtion menoja kriittisesti. Samalla on tunnistettava, että kaikki vaikutukset eivät näy budjettiriveillä.
Tämän kannanoton tarkoituksena on korostaa erityisesti vapaaehtoistoiminnan pitkäjänteistä yhteiskunnallista merkitystä sekä tarvetta vahvistaa niiden edellytyksiä tulevaisuuteen katsoen.
Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Se syntyy monin tavoin: järjestöjen koordinoimana toimintana, paikallisissa yhteisöissä, ihmisten omasta aloitteesta sekä arjen verkostoissa. Juuri näissä yhteyksissä rakentuvat luottamus, osallisuus, merkityksellisyyden kokemus ja halu kantaa vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisestä hyvästä. Näitä voimavaroja Suomi tarvitsee erityisesti epävarmuuden, muutosten ja kasvavien yhteiskunnallisten jännitteiden aikana.
Valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.1.2025 hyväksytyssä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostetaan luottamuksen, osallisuuden ja yhteisöjen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Niiden vahvistaminen on olennaista yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa juuri näitä yhteiskunnan perustavia voimia.
Vapaaehtoistoiminta on laajempi ilmiö kuin järjestöt ja järjestöillä on siinä silti keskeinen rooli. Ne luovat rakenteita, joiden avulla osallistuminen voi olla pitkäjänteistä, tavoitteellista, turvallista ja yhä useammalle mahdollista. Ne kokoavat ihmisiä yhteen, tukevat osaamista, rakentavat yhteistyötä ja auttavat vapaaehtoistoimintaa saavuttamaan myös ne, joita omaehtoinen toiminta ei muuten tavoittaisi.
Kansalaisareena on valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan kattojärjestö, jonka monialaisissa jäsenyhteisöissä toimii yli miljoona ihmistä. Kansalaisareenan tehtävä on vahvistaa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä koko Suomessa tukemalla osaamista, yhteistyötä ja toimintatapoja, jotka tekevät osallistumisesta vaikuttavaa, saavutettavaa ja tarpeisiin vastaavaa.
Rahoituspäätöksillä on suoria vaikutuksia järjestöjen toimintaedellytyksiin. Samalla ne vaikuttavat myös laajemmin siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on kohdata toisiaan, osallistua, toimia aktiivisina kansalaisina ja rakentaa yhteistä hyvää. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään, heikennetään samalla koko vapaaehtoistoiminnan ekosysteemiä: niitä tiloja, rakenteita ja mahdollisuuksia, joissa yhteisöllisyys, luottamus ja keskinäinen tuki syntyvät ja vahvistuvat.
Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on tulevina vuosina pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Monilla ihmisillä on jo nyt ja voi jatkossa olla entistä enemmän aikaa osallistua, auttaa ja toimia yhteiseksi hyväksi. Suomen kannalta tämä on voimavara, joka pitäisi osata tunnistaa ja ottaa paremmin käyttöön. Siksi vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ei pidä heikentää aikana, jolloin yhteiskunnan pitäisi päinvastoin vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia.
Kehysriihen ratkaisuissa on tärkeää paitsi turvata järjestöjen mahdollisuudet pitkäjänteiseen toimintaan myös madaltaa vapaaehtoistoiminnan kynnystä laajemmin. Hallituksen tulee purkaa sellaisia tarpeettomia rajoitteita, jotka vaikeuttavat osallistumista esimerkiksi työttömyyden aikana. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole epäillä osallistumista, vaan mahdollistaa se.
Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa ei tule tarkastella ainoastaan kulueränä tai säästökohteena. Se on osa hyvinvointiyhteiskunnan perusinfrastruktuuria: yhteiskunnan resilienssin, uusiutumiskyvyn, osallisuuden ja luottamuksen perustaa.
Kansalaisareenan hallitus on valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua päätöksentekijöiden kanssa siitä, miten vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä voidaan vahvistaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kyse ei ole vain järjestöistä. Kyse on siitä, millaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi Suomea rakennetaan.
Helsingissä 14.4.2026
Tarja Jalli, puheenjohtaja
Niina Puronurmi, varapuheenjohtaja
Kansalaisareenan hallitus