Kirjoittaja: Katre Sinikettu, Kansalaisareenan järjestöassistentti.
Järjestöt ja vapaaehtoiset auttavat merkittävästi ihmisiä, ympäristöä ja eläimiä, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan avun ulkopuolelle. Julkinen sektori ei ole pystynyt tarjoamaan palveluitaan yhdenvertaisesti ja riittävästi kaikille ja sen vuoksi tarvitaan juuri järjestöjä ja vapaaehtoisia.
Viime vuonna tehdyn laskeman mukaan vapaaehtoistoiminnan arvo on 3,2 miljardia. Vapaaehtoistoiminta tuottaa siis moninkertaisesti enemmän kuin siihen sijoitetaan. Järjestöt tarjoavat monipuolisesti apua eri elämäntilanteissa esim. neuvonnan, kriisipuhelimen, kaveritoiminnan, vertaistuen ja muiden toimintojen kautta. Järjestöiltä saatu apu voi tukea vaikkapa avunsaajan työkykyä, mutta samalla se tutkitusti lisää myös vapaaehtoisen omaa hyvinvointia.
Nyt kuitenkin hallituksen leikkauspäätösten seurauksena Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn avustukset sote-alan järjestöille pienenevät merkittävästi. Osa toiminnoista lakkaa leikkausten vuoksi kokonaan. Vaikka mielenterveysongelmat Suomessa kasvavat hurjaa vauhtia, kohdistetaan tilanteeseen apua tarjoaviin mielenterveysjärjestöihin valtavat leikkaukset. Mistä ihmiset saavat jatkossa apua? Mitä ihmisille tapahtuu, jos heidän viimeinenkin oljenkortensa viedään?
Työllisyystilannekin näyttää edelleen heikolta. Mitä tapahtuu järjestötyöntekijöille? Sen sijaan, että järjestötyöntekijä jää avustusleikkausten vuoksi kotiin nostamaan työttömyystukea, eikö valtiolle olisi kannattavampaa käyttää rahaa järjestötyöntekijän palkkaan työssä, jossa hän tuottaa tuloja ja ennaltaehkäisee menoja auttamalla muita yhteiskunnan jäseniä ja ylläpitämällä mahdollisesti myös heidän työkykyään?
Yhdeksi ratkaisuksi järjestöille on ehdotettu omaa varainhankintaa. Tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto kaikille. Järjestöillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia käynnistää yksityisvarainhankintaa järjestön resurssien tai toiminnan aiheen ja kohteen vuoksi. Varainhankintaa varten tarvitaan työntekijöitä sekä maksullisia palveluita kuten asiakasrekisteri, mainonta, laskutusohjelma ja uutiskirjepalvelu. Kilpailu yksityislahjoittajista paisuisi mahdottoman suureksi, se asettaisi järjestöt toistensa kilpailijoiksi ja voisi johtaa epäeettiseen ”pahoinvointimässäilyyn” kohderyhmän kustannuksella, jotta se herättäisi riittävästi huomiota ja halua lahjoittaa.
Järjestöt ovat valmiita sopeuttamaan toimintaansa ja näin koko ajan tehdäänkin, mutta jatkamme myös vaikuttamista sen puolesta, että meitä ja kansalaistoimijoita kuullaan päätöksenteossa ja työmme saa tarvitsemansa resurssit. Muistakaa myös, että avustusehdotukseen voi lähettää kannanottoja STM:n kirjaamoon 17.12. kello 16.15 asti.