Palkittu nuorten chat oli siinä toimineille nuorille vapaaehtoisille painajainen, kertoi Yle MOT 11.6.2024 jutussaan Lasten ristiretki.
Apua nuorille -chat oli vertaistukeen perustuva chat, jossa nuoret auttoivat toisia nuoria. Vapaaehtoiset kertovat MOT:lle joutuneensa toiminnassa liian kovaan paikkaan. Nuoret eivät saaneet riittävää perehdytystä tehtäväänsä, eikä heidän työturvallisuudestaan huolehdittu. Toimintaa ei ollut suunnittelemassa eikä valvomassa yhtään ammattilaista. Päivystäjien mukaan suuri osa viesteistä tuli itsetuhoisilta asiakkailta.
Vapaaehtoistoiminnan kattojärjestö Kansalaisareena ry on järkyttynyt nuorten vapaaehtoisten kohtelusta ja siitä, että aikuiset eivät puuttuneet toimintaan. Nuorten vapaaehtoistoiminnassa turvallisuus ja hyvinvointi on asetettava etusijalle, ja vastuu riskien tunnistamisesta sekä niihin puuttuvista on aikuisilla.
Nuorten vapaaehtoisten turvallisuus ja hyvinvointi on etusijalla
Ihmiset, myös alaikäiset nuoret, haluavat auttaa ja tuntea itsensä tarpeellisiksi. Monet nuoret ovat aktiivisia vapaaehtoisia. Nuoret pitävät vapaaehtoistoimintaa houkuttelevana ja näkevät osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan lähitulevaisuudessa paljon: 15-34-vuotiaista reilu kolmasosa arvioi osallistuvansa yhtä paljon kuin nyt ja lähes kolmasosa enemmän kuin nyt.
Nuorten omaehtoinen vapaaehtoistoiminta on tervetullutta. Sen riskit on kuitenkin tunnistettava, ja tästä aikuisten tulee kantaa vastuuta. Nuorten auttamisen halua ei saa käyttää hyväksi.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan lasten turvallisesta kehityksestä. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjien tulee tuntea myös työturvallisuuslain ja nuoria työntekijöitä koskevan lain sisällöt, sillä näitä sovelletaan useissa tapauksissa myös vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan on oltava nuoren ikään ja voimavaroihin nähden kohtuullista sekä fyysisesti että psykososiaalisesti. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjän on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa nuorelle itselleen tai muille.
Onneksi myös nuoret itse osaavat jo odottaa satsausta hyvinvointiinsa: kun 15-34-vuotiaat miettivät millaisen yhteisön vapaaehtoistoimintaan he osallistuisivat, on vapaaehtoisten hyvinvoinnista huolehtiminen kolmen tärkeimmän kriteerin joukossa.
Miten yhteiskunta vastaa nuorten auttamishaluun?
Nuorten halu toimia, vaikuttaa ja auttaa on mahdollistettava tavoin, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan. Toiminnassa on oltava vapautta, mutta vastuullisen aikuisen läsnäolo ja tuki on oltava saatavilla, jotta toiminta ei muutu kuormittavaksi ja jotta epäkohtiin voidaan puuttua ripeästi ja tehokkaasti.
Nuorten suureen auttamishaluun nähden on huolestuttavaa, että järjestöjen valtionavustuksista ollaan leikkaamassa merkittävää osuutta. Järjestöt joutuvat punnitsemaan, pystyvätkö ne jatkossa tarjoamaan yhtä laajaa ja monenlaisille ihmisille sopivaa vapaaehtoistoimintaa kuin mihin Suomessa on totuttu.
Apua nuorille -chat sai kiitosta useilta tahoilta, jopa tasavallan presidentiltä. Nuorten omatoimisuus on arvostettavaa, mutta kaikkea järjestöjen aiemmin toteuttamaa auttamistyötä ei voi ulkoistaa omatoimisesti toimiville vapaaehtoisille. Ilman ammattilaisen tukea on vaikeaa tunnistaa auttamisen riskejä.
Ammattimaisesti koordinoitu ja vastuullisesti toteutettu vapaaehtoistoiminta tarjoaa nuorille vapaaehtoisille turvalliset puitteet. Nuoret oppivat vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja pelisäännöt, tunnistavat omia vahvuuksiaan ja voivat myöhemmin toteuttaa tai johtaa toimintaa omatoimisesti.
Järjestökentän yhteistä vastuullisuutta on kasvatettava
Vapaaehtoiseksi ryhtymistä pidetään itsessään vastuullisena ja arvostettavana. Vapaaehtoistoiminnan vastuullisuutta on kuitenkin suunniteltava ja arvioitava jatkuvasti. Vastuullisuusajattelun puuttuessa vapaaehtoistoiminta voi hyvästä tarkoituksesta huolimatta tuottaa vahinkoa toiminnan piirissä oleville, kuten tässä tapauksessa Apua Nuorille -chatin vapaaehtoisille ja chatista apua hakeneille nuorille.
Missä tahansa organisaatiossa voi tapahtua väärinkäytöksiä, myös silloin, kun toiminnan toteuttamisesta vastaavat ammattilaiset. Järjestö- ja vapaaehtoiskentän onkin tärkeää rohkaista toimijoitaan väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen ja laatia tähän ohjeet.
Vastuullisuus on järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän yhteinen, ei vain jokaisen organisaation oma asia. Jos järjestön tai vapaaehtoistoiminnan järjestäjän toiminnassa havaitaan puutteita, on hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä toiminnan järjestäjään ja tarvittaessa viranomaisiin. Myös Kansalaisareena ry:ltä voi kysyä neuvoa tilanteissa, joissa vapaaehtoistoiminnan puutteet herättävät huolta.
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentän aktiivinen ja yhteinen vastuullisuustyö on tärkeää, sillä se lisää koko kentän kestävyyttä ja uskottavuutta. Valtaosa järjestöistä toiminee ilman väärinkäytöksiä, mutta yhdessä järjestössä tai yhteisössä julki tulleet puutteet yleistyvät helposti kielteiseksi näkemykseksi koko kentän toiminnasta. Epäkohtia ja niistä opittua onkin hyvä käsitellä yhteisesti ja itsekriittisesti. Järjestöjen omalla vastuulla olevan sisäisen valvonnan tulee olla ajan tasalla, sillä se ehkäisee väärinkäytöksiä ennalta.
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet tutuiksi
Vapaaehtoistoiminta on merkittävä elämänalue, johon osallistuu vuosittain vajaa puolet suomalaisista – 15–24-vuotiaista peräti 53 %. Peruskoulussa nuoret eivät kuitenkaan saa tarpeeksi tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Oppilaitosten opetussuunnitelmiin tulisi sisällyttää vapaaehtoistoiminta, mikä lisäisi nuorten valmiuksia huolehtia hyvinvoinnistaan ja ilmoittaa aikuisille, mikäli vapaaehtoistoiminnassa ilmenee jotain huolestuttavaa. Esimerkiksi mielenterveydestä puhuttaessa ja tunnetaitoja opetettaessa olisi luontevaa käsitellä sitä, miten nuori voi itse auttaa ympärillään olevia ihmisiä ja milloin auttaminen on jätettävä ammattilaisille.
Nuorille tulisi opettaa, että vapaaehtoisella on oikeuksia ja velvollisuuksia, samoin vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä. Yksi järjestäjän velvollisuuksista on huolehtia vapaaehtoisten perehdyttämisestä ja turvallisuudesta. Tämän merkitys korostuu silloin, kun vapaaehtoistoiminta on erityisen vaativaa, kuten Apua nuorille -chatin vapaaehtoistoiminta on ollut.
Huoltajien on hyvä olla perillä siitä, millaisia vapaaehtoistehtäviä nuori tekee ja kuinka paljon hän käyttää niihin aikaa. Vaitiolovelvollisuus ei tarkoita sitä, ettei nuori voisi kertoa vapaaehtoistoiminnan todellisesta luonteesta huoltajilleen.
Jos huoltaja on huolissaan nuoren vapaaehtoistoiminnan kuormittavuudesta tai hänelle on herännyt epäily väärinkäytöksistä, voi hän olla yhteydessä vapaaehtoistoiminnan vetäjään. Yhteyttä otettaessa ei tarvita näyttöä epäilyn tueksi – perusteltu epäily riittää. Huoltaja voi myös pyytää nähtäväkseen vapaaehtoistoiminnan turvallisuussuunnitelman, sillä jokaisella vapaaehtoisorganisaatiolla tulee olla suunnitelma ja nimetty vastuuhenkilö työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Vapaaehtoistoiminnan palkitsemisen kriteereihin on kiinnitettävä huomiota
Apua nuorille -chatin perustaja ja muut nuoret vapaaehtoiset ovat saaneet myös kiitosta ja tunnustusta toiminnastaan. Miltä tunnustuksen saaminen on mahtanut tuntua nuorista vapaaehtoisista, kun heidän oma kokemuksena on ollut paljon juhlapuheita karumpi?
Vapaaehtoistoiminnasta viestivien tahojen, mukaan lukien Kansalaisareenan, on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, millaista sitoutumista ja itsensä ylittämistä pidetään vapaaehtoistoiminnassa arvostettavana. Jotta vastuuttomasti järjestettyä vapaaehtoistoimintaa ei enää nostettaisi jalustalle, on tärkeää tarkastella ja määrittää selkeät kriteerit esimerkilliselle toiminnalle ja varmistaa, että nämä kriteerit toteutuvat palkitsemisessa.
Kirjoittajat
Veera Henriksson ja Emmi Syrjäläinen
Projektikoordinaattorit, JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta -hanke
Marjo Salmela
Järjestöpäällikkö