Kirjoittajat: Lea Absetz ja Minna Nikander
Plan on työskennellyt Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän huoltajiensa kanssa jo vuodesta 2010 lähtien. Tavoitteenamme on etenkin Suomeen muuttaneiden nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen.
Planilla on vuosittain käynnissä viidestä seitsemään maahanmuuttajatyön hanketta pääkaupunkiseudulla. Pääkohderyhmänä hankkeissamme ovat oppivelvollisuuden loppupuolella Suomeen muuttaneet noin 14–25-vuotiaat nuoret.
Planin toiminta tavoittaa vuosittain noin 1 800 nuorta ja heidän huoltajaansa. Toteutamme toimintaa sekä oppilaitoksissa että nuorten vapaa-ajalla muun muassa vertaisryhmätapaamisissa, vaikuttamisprojekteissa, tapahtumissa, retkillä ja vierailuilla. Työskentelymme kesto vaihtelee yhdestä tapaamiskerrasta kokonaiseen vuoteen.
Työskentelymuotojen lailla myös vapaaehtoistarpeemme vaihtelevat vuodesta ja toiminnosta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2023 Planin maahanmuuttajatyön toimintaan osallistui yli 40 vapaaehtoista. Näistä vapaaehtoisista osa oli toimintaan itse hakeutuneita yksityishenkilöitä ja osa yrityskumppaneiden rekrytoimia työntekijöitä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Planin maahanmuuttajatyön vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoisten ja heidän kohtaamiensa nuorten osallisuuden ja osallistamisen näkökulmasta. Annamme esimerkkejä pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä Planin Muuttajat!‑demokratiakasvatushankkeesta sekä yritysyhteistyön lyhyemmistä vapaaehtoistyömahdollisuuksista.
Planin maahanmuuttajatyö tukee osallisuutta
Osallisuus on ihmisen sosiaaliseen perusluonteeseen liittyvää kuulumista johonkin ja toimimista yhteydessä muihin ihmisiin. Osallistuminen on puolestaan toimintaa, joka voi edistää osallisuutta.
Osallisuus sosiaalipedagogisena käsitteenä kuvaa ihmisen ja yhteisön välisen suhteen tavoiteltavaa luonnetta, joka toteutuu, kun ihminen kokee olevansa osa yhteisöä. Siihen sisältyy ajatus ihmisen toimijuudesta osana yhteisöä. (Nivala & Ryynänen 2019, 138.)
Osallisuus Planin maahanmuuttajatyössä näyttäytyy kokemuksina yhteisöllisyydestä, ryhmään kuulumisena, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksina sekä mahdollisuuksina vaikuttaa toiminnan sisältöön. Meille vapaaehtoisten toimijuuden tukeminen on myös tärkeä osa osallistamisperiaatteitamme.
Koemme, että vapaaehtoisten osallisuuden kokemukset voivat vaikuttaa laajemmin osallisuuteen omassa elämässä ja yhteiskunnassa sekä lisätä hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen. Osallisuuden kokeminen ei aina edellytä aktiivista tekemistä, vaan osallisuus voi mahdollistua myös yhdessä olemalla (Junttila-Vitikka, Gretschel & Kiilakoski 2012, 193).
Vapaaehtoistemme laajassa perehdytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota myös nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Perehdytämme muun muassa selkokielisyyteen, antirasistiseen ryhmänohjaukseen sekä Planin lastensuojeluohjeistuksiin, jotta tapaamisemme olisivat mahdollisimman turvallisia ja osallistavia nuorillemme.
Sitoudumme toiminnassamme selkokielisyyteen, sillä Suomeen muuttaneiden nuorten osallisuus on mahdollista vain silloin, kun jokainen osallistuja voi ymmärtää toimintamme sisältöjä. Selkokielen perehdytys vaatii erityistä huomiota, sillä vapaaehtoistyö Planilla on useimmille vapaaehtoisille ensikosketus selkokieleen.
Vapaaehtoiset perehdytetään kohtaamaan nuoret yksilöinä, ei ryhmänsä tai kansalaisuutensa edustajina. Vapaaehtoisia kannustetaan olemaan avoimia kaikkia uskontoja ja kulttuureja kohtaan.
Jokainen vapaaehtoinen sitoutuu osana perehdytystä Planin lastensuojelun ohjeistuksiin. Ohjeet on laadittu osallistujien turvaamisen lisäksi työntekijöiden ja vapaaehtoisten turvaksi.
Käymme perehdytyksessä läpi esimerkkitapauksia huolitilanteista ja keskustelemme tavoista, joiden avulla pyrimme ennaltaehkäisemään lasten kaltoinkohtelutilanteita. Vapaaehtoiset eivät ole yhteydessä nuoriin tapaamisten ulkopuolella, vaan yhteydenpito tapahtuu nuorten ja työntekijöiden välillä.
Edistämme toiminnassamme yhdenvertaisuutta ja osallisuutta myös noudattamalla omia turvallisemman tilan periaatteitamme. Kunnioitamme jokaista sekä pyrimme tunnistamaan omia oletuksiamme ja kohtaamaan ihmiset ilman ennakkoluuloja. Kannustamme toinen toisiamme ja otamme vastuun omasta toiminnastamme. Kehotamme osallistujia rentoutumaan ja ottamaan rohkeasti osaa keskusteluihin.
Turvallisen tilan luominen vaatii sitoutumista antirasistiseen sekä kulttuuri- ja sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Turvallisemman tilan periaatteiden mukaista toimintaa edellytämme niin työntekijöiltä, vapaaehtoisilta kuin toiminnassa mukana olevilta nuorilta.
Pitkäkestoinen vapaaehtoistyö Muuttajat! ‑demokratiakasvatushankkeessa
Pitkäaikainen vapaaehtoisuus vapaa-ajanryhmissä tukee työntekijöiden tekemää työtä sekä mahdollistaa nuorten ja vapaaehtoisten turvallisia kohtaamisia.
Nuorten suhde vapaaehtoisiin voi kehittyä luottamussuhteeksi, ja vapaaehtoisten antama tuki koetaan nuorten keskuudessa erittäin arvokkaaksi. Vapaaehtoisten näyttämä esimerkki innostaa ja rohkaisee myös nuoria vapaaehtoistyön pariin osana yhteiskunnallista vaikuttamista.
Ryhmäytymiseen ja osallisuuden mahdollistamiseen panostamalla luomme pitkäaikaisille vapaaehtoisillemme tilaa myös kehittyä toiminnassamme. Kun osallistujat pääsevät suunnittelemaan toteutusta ja tekemään päätöksiä, he motivoituvat toimimaan ja ottavat vastuuta (Karreinen 2017, 143).
Tunsin, että olin tärkeä tuki nuorille ja myös koko ryhmän toiminnalle. Nuoret oppivat luottamaan minuun ja kertoivat minulle ajatuksiaan. Lisäksi olin aktiivinen osa ryhmää esimerkiksi vetämällä leikkejä ja avustamalla pienryhmien toiminnassa. Erityisesti vaikuttamisprojektin vetäminen ryhmässä oli tärkeä osa roolia ja toiminnan resursseja.
Pitkäaikaisia vapaaehtoisia on ollut monta vuotta mukana muun muassa Planin Muuttajat! ‑demokratiakasvatushankkeessa, jossa vapaaehtoiset osallistuvat nuorten vapaa-ajan ryhmiin.
Keväisin järjestettävä Tyttöryhmä on suunnattu 16–19-vuotiaille Suomeen muuttaneille nuorille, jotka identifioituvat tytöiksi. Ryhmässä keskitytään vahvistamaan nuorten osallistumisrohkeutta ja tietoisuutta omista vahvuuksista.
Kesäisin järjestettävä Nuoret Toimijat ‑koulutusohjelma on puolestaan tarkoitettu 15–20-vuotiaille Suomeen muuttaneille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja omien vaikuttamistaitojensa vahvistamisesta.
Molemmat ryhmät tapaavat kerran viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Vapaaehtoiset ovat myös aktiivinen osa ryhmää.
Toiminnassamme otamme huomioon jokaisen vapaaehtoisen voimavarat ja elämäntilanteet sekä tarjoamme mahdollisuutta osallisuuteen yksilölliset tarpeet huomioiden. Panostamme siihen, että vapaaehtoiset kokevat olevansa tärkeä osa ryhmäämme ja pitävät työtään kanssamme merkityksellisenä. Työntekijät ovat jokaisessa tilanteessa vapaaehtoisten tukena.
Koen, että rooli on tärkeä ja että nuoret arvostavat paljon vapaaehtoisen läsnäoloa. Onhan se kovin merkittävää, että joku on paikalla auttamassa omasta tahdosta. Uskon, että se auttaa nuoria tuntemaan itsensä arvokkaiksi.
Rekrytoinnin jälkeen soitamme henkilökohtaisesti jokaiselle vapaaehtoisuudesta kiinnostuneelle, kerromme tarkemmin toiminnastamme ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiin. Varaamme perehdytyksissä reilusti aikaa myös tutustumiseen puolin ja toisin. Korostamme, että vapaaehtoisuus näissä ryhmissä vaatii sitoutumista mutta vapaaehtoisuuden voi aina keskeyttää tarvittaessa.
Vapaaehtoisen sitoutuminen tukee omalta osaltaan turvallisemman tilan luomista ja ryhmäytymistä sekä mahdollistaa nuorten tunneperäisen sitoutumisen ryhmään. Vapaaehtoinen luo myös omalla esimerkillään kuvaa ryhmän merkityksellisyydestä.
Osallistuminen voi edistää sosiaalista osallisuutta ja vahvistaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta.
Tarjoamme vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnittelutapaamisiin. Lähetämme myös ryhmien tapaamisten rungot etukäteen tutustuttaviksi vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Vapaaehtoiset saavat kommentoida sisältöjä, ehdottaa niihin muutoksia ja valita itselleen sopivia vetovastuita.
Tapaamisten jälkeen vapaaehtoiset ovat mukana loppureflektoinneissa: jokaisen paikalla olleen havainnot ja ajatukset ovat yhtä tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Vapaaehtoisuuden päätyttyä keräämme vapaaehtoisilta myös anonyymit palautteet, joiden avulla voimme arvioida omaa toimintaamme ja kehittää vapaaehtoisuuteen liittyviä käytäntöjä.
Kiitos! <3 On ollut aivan ihanaa olla mukana vapaaehtoisena tässä ryhmässä! Minut on otettu todella lämpimästi vastaan, ja vapaaehtoisten ohjaus ja koordinointi on ollut todella hyvää. Koko Nuoret Toimijat -ryhmän tiimi on ollut timanttinen, ja on hienoa olla vapaaehtoisena mukana tiimissä, jossa työtä tehdään suurella sydämellä ja ammattitaidolla ja vapaaehtoisten työpanosta arvostetaan.
Yritysyhteistyö ja lyhyemmät vapaaehtoistyötehtävät
Vuonna 2023 noin kolme neljästä Planin maahanmuuttajatyön vapaaehtoisesta tuli toimintaan mukaan yrityksen kautta. Yrityksen vastuuhenkilö rekrytoi vapaaehtoiset tiettyyn tehtävään, minkä jälkeen vapaaehtoiset käyvät läpi saman perehdytyksen kuin pitkäkestoiset vapaaehtoiset.
Koska vapaaehtoistyötä tehdään työajalla, yritysvapaaehtoisten käytettävissä oleva aika on merkittävästi pienempi kuin pitkäkestoisiin ryhmiin osallistuvilla vapaaehtoisilla. Yrityksen puolelta voi myös tulla toive, että vapaaehtoistyö sijoittuu työajalle, mikä saattaa rajata pois esimerkiksi ilta- tai viikonlopputapaamiset.
Yritysten kautta rekrytoimalla voidaan kuitenkin tavoittaa suuri määrä vapaaehtoisia, mikä mahdollistaa isomman luokan tapahtumia.
Yritysvapaaehtoiset osallistuvat useimmiten yksittäisiin nuorten ryhmien tapaamisiin tai järjestävät kanssamme nuorille suunnatun erillisen tapahtuman. Näissä tapaamisissa ja tapahtumissa on mahdollista hyödyntää yritysvapaaehtoisten erityistä ammattitaitoa ja osaamista.
Olen saanut Planilta tukea esimerkiksi siihen, miten saa puettua asiat sanoiksi niin, että kuulijan kielitaito ei tulisi vastaan. Tämä on ollut kivaa hommaa. Siitä saa paljon, kun näkee, että pystyy vaikuttamaan nuorten taitoihin ja pärjäämiseen yhteiskunnassamme.
Nuorten mielestä on hauskaa tavata uusia ihmisiä erilaisista ammateista. Lisäksi kunnioittavat kohtaamiset valtaväestöön kuuluvien aikuisten kanssa edistävät nuorten kokemusta suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisesta ja vahvistavat heidän osallisuuden kokemuksiaan.
Tapaamiset ovat vastavuoroisesti opettaneet vapaaehtoisille uusia asioita Suomeen muuttaneiden nuorten arjesta ja unelmista.
Planin nuorilla on sisua, rohkeutta ja uteliaisuutta vaikka muille jakaa. Mentorointitapaamisemme ovat aina olleet oppimismahdollisuuksia puolin ja toisin. Jokaisesta kohtaamisestamme on jäänyt toiveikas olo. Tulevaisuutemme on turvallisissa käsissä. Toivottavasti voin jatkossakin olla tukemassa ja edistämässä kehitystä kohti tasa-arvoista ja syrjimätöntä Suomea.
Koska tapaamiset ovat kertaluonteisia, vapaaehtoisten on vaikeampi luoda nuoriin samanlaista luottamussuhdetta kuin pitkäkestoisessa vapaaehtoistyössä. Tätä etäisyyttä voidaan kuitenkin myös hyödyntää.
Nuorille on esimerkiksi järjestetty harjoituskesätyöhaastatteluita, joissa yritysvapaaehtoiset ovat haastatelleet nuoria ja antaneet nuorille palautetta ja vinkkejä tuleviin kesätyöhakuihin. Nuorelle tuntematon haastattelija tekee tilanteesta paljon todellisemman oloisen. Samalla hän voi kuitenkin luottaa siihen, että tutut ohjaajat ovat paikalla ja vapaaehtoinen on nuoren puolella jännittävässäkin tilanteessa.
Osallisuutta voi kokea sekä pitkä- että lyhytkestoisessa vapaaehtoistyössä
Nivalan ja Ryynäsen (2019, 138) mukaan osallisuuden toteutuminen vaatii, että ihminen samanaikaisesti kuuluu johonkin, osallistuu siihen ja myös kokee kuulumisen tunteita.
Pitkäkestoisessa vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoiset, työntekijät ja nuoret kuuluvat samaan ryhmään tai toimintoon, jolloin kaikkien on mahdollista kokea osallisuutta ryhmässä. Pitkään toiminnassa mukana olevilla vapaaehtoisilla osallisuus voi heijastua lisäksi Planin toimintaan tai järjestösektoriin yleisemmin.
Vaikka yritysvapaaehtoiset osallistuvat ryhmien toimintaan, heidän viiteryhmänsä on erilainen, sillä he eivät voi sitoutua ryhmään samalla tavalla – usein he vain piipahtavat asiantuntijavieraan omaisesti.
Yritysvapaaehtoisilla kuuluminen ja kuulumisen tunne liittyvät ennemmin työnantajaan, jolla voi olla näkyvä rooli myös vapaaehtoistyön järjestämisessä ja koordinoimisessa. Mahdollisuus vapaaehtoistyöhön työajalla voi parantaa työntekijöiden yleistä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista työnantajaansa ja näin lisätä osallisuuden kokemuksia töissä.
Nuorille tärkeintä on ryhmän turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Vaikka tapaamisten sisällöt ovat uusia ja tärkeitä, nuorille jää usein vapaaehtoisista päällimmäisenä mieleen ystävällisyys, aito kiinnostus ja pyrkimys selkokieliseen keskusteluun.
Toimintaan osallistuminen mahdollistaa vuorovaikutuksen, jonka kautta voidaan luoda yhteistoimintaa (Nivala & Ryynänen 2019, 128). Sekä pitkäaikaiset että yksittäisiin tapaamisiin osallistuvat vapaaehtoiset ovat osa Planin nuorten ryhmien yhteistoimintaa. He voivat tarjota nuorille merkityksellisiä kohtaamisia sekä vahvistaa heidän kuuluvuuden ja osallisuuden tunnettaan yhteiskunnassa.
Lähteet
Junttila-Vitikka, P., Gretschel, A. & Kiilakoski, T. 2012. Kunnallisen nuorisotyön osallisuusympäristöt. Teoksessa Gretschel, A. & Kiilakoski, T. (toim.). Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa, s. 187–197. Nuorisotutkimusseura julkaisuja 118.
Karreinen, L. 2017. Miten tehdä osallistavaa vapaaehtoisjohtamista käytännössä. Teoksessa Karreinen, L., Halonen, M. & Tennilä, M. (toim.). 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan, s. 142–146. Vihreä Sivistysliitto ry. Helsinki.
Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Luettavissa: https://thl.fi/documents/155392151/190140732/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf/4bc56a65-8eb2-41c3-87b8-0cd963a2c600/Tietopaketti_Sosiaalinen_Osallisuus.pdf?t=1516029058031. Luettu: 2.7.2024.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vol. 14, s. 9–41. Luettavissa: https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/122317/72652. Luettu: 2.7.2024.
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. Helsinki.
Kirjoittajat
Lea Absetz
Lea toimii DNA & Microsoft -yritysyhteistyöhankkeiden suunnittelijana ja tiimivastaavana. Hän edistää työssään monialaista yhteistyötä, joka tukee nuorten osaamista ja osallisuutta.
Minna Nikander
Minna työskenteli Muuttajat!-toiminnan koordinaattorina. Hänelle on erityisen tärkeää toiminnallinen osallisuus, jossa yhdistyvät luovuus, yhdessä tekeminen ja empaattinen kohtaaminen.