Kirjoittajat: Sven Claes ja Ida Mitchell
Muistiliitto on potilas-, kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, joka edistää muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä hyvän elämänlaadun edellytyksiä ja oikeuksia. Liiton jäsenyhdistykset jakavat tietoa ja tarjoavat tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen ympäri Suomen.
Muistiyhdistykset ja Muistiluotsi-asiantuntijakeskukset kouluttavat vapaaehtoisia muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta. Muistiliitossa vapaaehtoiset voivat toimia monissa erilaisissa tehtävissä.
Muistisairaus vaikuttaa kielellisiin toimintoihin: myöhemmin opittu kielitaito usein heikkenee, jolloin äidinkielen merkitys kasvaa. Mahdollisuus saada tietoa ja tukea omalla kielellä on erittäin tärkeää. Muistiliitto haluaa siksi panostaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja heidän läheistensä tuen kehittämiseen.
Vuonna 2023 käynnistettiin kolmivuotinen Muistiopas-hanke, jonka kohderyhminä ovat saksan-, venäjän- ja vironkieliset. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa vapaaehtoisia levittämään tietoa ja toimimaan tukihenkilöinä omalla äidinkielellään ja omaan kulttuuriin sopivalla tavalla. Tavoitteena on myös tukea paikallisia muistiyhdistyksiä maahanmuuttaneiden tavoittamisessa ja kulttuurisensitiivisessä kohtaamisessa.
Tässä artikkelissa kerromme kokemuksistamme saksankielisten vapaaehtoisten kanssa. Jaamme havaintoja hyvistä käytännöistä vapaaehtoisten löytämisessä, kouluttamisessa ja heille sopivan toiminnan kehittämisessä. Korostamme myös vapaaehtoisten ajatuksia äidinkielen merkityksestä vapaaehtoistoiminnassa ja tuomme heidän ääntään esille Muistiliiton kyselyistä ja haastatteluista kerättyjen sitaattien avulla.
Saksankielinen yhteisö Suomessa
Suomessa asuu 7 795 saksankielistä, joista 1 115 on yli 65-vuotiaita. Saksankieliset ovat neljänneksi suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa, kun tarkastellaan yli 65-vuotiaita.
Tarkkaa tietoa juuri saksankielisten muistisairaiden määristä ei ole saatavilla, mutta ikä on yksi suurimmista muistisairauden riskitekijöistä. Voidaan siis arvioida, että saksankieliset kuuluvat Suomessa neljänneksi suurimpaan erikielisten muistisairaiden ryhmään.
Hankkeen alussa kartoitimme saksankielisten tietämystä muistisairauksista sekä heidän tarpeitaan. Saksankielinen yhteisö ei usein ole kohderyhmänä hankkeissa tai monikulttuurisessa työssä, joten kiinnostus yhteistyöhön ja aiheeseen on ollut suurta.
Kyselyssä selvisi, että noin 40 prosentilla saksankielisistä oli jonkin verran tietoa muistisairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä. Kuitenkin selkeästi harvempi tiesi hoito- ja tukimahdollisuuksista sekä erityisesti Suomessa toimivasta palvelujärjestelmästä.
Saksankieliselle vapaaehtoistoiminnalle on kysyntää
Selvitimme aluksi, mitä saksankielisiä toimijoita Suomessa on ja miten saksankielisiä voisi tavoittaa.
Julkaisimme artikkeleita ja mainoksia vapaaehtoistoiminnasta Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton ja saksalaisen seurakunnan lehdissä. Tapasimme toimijoita eri tapahtumissa ja levitimme tietoa Muistiopas-hankkeesta eri kanavissa. Lisäksi kartoitimme saksankielisten kiinnostusta vapaaehtoistoimintaan ja yhteisön tarpeita. Näin löytyivät ensimmäiset vapaaehtoiset.
Saksankieliselle yhteisölle kohdennetun kyselyn avulla tavoitimme yllättävän paljon vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita, jotka jättivät meille mielellään yhteystietonsa. Ennen kyselyn lähettämistä toivoimme, että tavoittaisimme edes pari kiinnostunutta vapaaehtoista. Kuitenkin jopa 70 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa ryhtyä vapaaehtoiseksi.
Tästä voi päätellä, että maahanmuuttaneiden joukossa on potentiaalisia vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoimintaan lähdetään myös usein mukaan, jos joku kysyy suoraan.
Järjestimme tutustumiskeskustelut kaikkien kiinnostuneiden kanssa ja saimme kuulla, miksi hanke kiinnosti heitä ja mitä he toivoivat koulutuksilta. Koemme, että saksan kielen käyttäminen näissä kohtaamisissa auttoi luomaan hyvän pohjan yhteistyölle.
Viesti saksankielisestä toiminnasta levisi myös eteenpäin, ja vapaaehtoiset kannustivat tuttujaan mukaan. Vuoden aikana toimintaan on tullut mukaan 50 vapaaehtoista eri saksankielisistä maista, kuten Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä ja Belgiasta.
Tietenkin pidän saksan kielen välttämättömänä projektissanne. Jos kyse olisi vain suomen kielestä, en olisi ollut yhtä kiinnostunut!
Hankkeeseen hakeutui myös suomenkielisiä, joille saksan kieli on tärkeä. He ovat esimerkiksi opiskelleet saksaa tai käyttäneet sitä työssään, asuneet saksankielisessä maassa tai olleet mukana saksankielisissä yhdistyksissä. Suomenkielisille vapaaehtoisille hanke tarjoaa hienon mahdollisuuden käyttää saksan kieltä.
Vapaaehtoisia motivoivat halu auttaa muistisairaita ja edistää omaa aivoterveyttä
Yksi tärkeimmistä syistä osallistua vapaaehtoistoimintaan on halu auttaa. Toinen tärkeä syy on se, että vapaaehtoinen itse saa jotain toiminnasta.
Nämä motivaatiotekijät ovat nousseet esille myös meidän toiminnassamme. Halu auttaa ja tarjota tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen on ollut monelle syy hakeutua Muistiopas-hankkeeseen. Vapaaehtoiset ovat halunneet auttaa erityisesti toisia saksankielisiä, jotka olisivat muuten kielellisesti heikossa asemassa.
Vapaaehtoisena toivon voivani helpottaa vuorovaikutusta muistisairaiden ihmisten ja heidän ympäristönsä välillä, mahdollisesti avustaen heitä tulkkina. Saksan kieli on erittäin tärkeä saksankielisille muistisairaille, jotka asuvat Suomessa. Tämä on myös tullut ilmi omasta kokemuksestani.
Henkilökohtainen yhteys muistisairauksiin on myös johtanut hankkeen pariin. Monet vapaaehtoiset ovat kertoneet, että he haluavat edistää omaa aivoterveyttään ja oppia enemmän muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Osalla vapaaehtoisista on kokemuksia muistisairaudesta läheisen roolissa, ja he haluavat siksi syventää ymmärrystään muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta.
Tämä on erittäin tärkeää, koska nykyään monet meistä yli 60-vuotiaista luonnollisesti kantavat huolta ja pelkoa tämän sairauden kehittymisestä itsellemme. Toisaalta meillä saattaa jo olla omakohtaista kokemusta muistisairaudesta sosiaalisessa piirissämme, kuten minulla, sillä sisareni sairastaa tällä hetkellä.
Yhdessä kehittäminen lisää vapaaehtoisten sitoutumista
Halusimme heti alussa antaa vapaaehtoisille mahdollisuuden tavata toisiaan sekä osallistua Muistiopas-hankkeen ideointiin ja kehittämiseen. Vapaaehtoisten kehittämisryhmä perustettiin etäyhteyden avulla, koska vapaaehtoiset asuivat ympäri Suomen. Ryhmän tapaamisissa saimme arvokasta tietoa ja pystyimme kehittämään juuri vapaaehtoisille ja kulttuuriyhteisölle sopivaa toimintaa.
Huomasimme nopeasti, miten tärkeänä pidettiin mahdollisuutta keskustella muiden saman kielisten ja taustaisten kanssa sekä suunnitella yhdessä toiminnan sisältöjä. Itselle sopivan roolin löytäminen ja toiminnan kehittäminen koettiin mielekkäänä, mikä lisäsi vapaaehtoisten sitoutumista ja motivaatiota.
Koska vapaaehtoisemme ovat erilaisista taustoista ja elämäntilanteista ja heillä on monenlaista osaamista, halusimme tarjota heille myös monipuolisia vapaaehtoistehtäviä. Tehtäväideat syntyivät pitkälti vapaaehtoisten omien kiinnostusten pohjalta.
Muistiopas-hankkeessa vapaaehtoiset voivat esimerkiksi:
- toimia muistisairaan tukihenkilönä
- osallistua paikallisen muistiyhdistyksen toimintaan
- tavata muistisairasta koiran kanssa
- perustaa vertaistukiryhmä muistisairaan läheisille
- kehittää saksankielistä materiaalia
- edistää aivoterveyttä ryhmätoiminnassa
- tiedottaa aivoterveydestä, muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta.
Osa vapaaehtoisista on myös ilmaissut halunsa jakaa osaamistaan muille vapaaehtoisille jatkokoulutusten muodossa, mikä edistää Muistiopas-toiminnan juurtumista ja kasvua.
Koulutusta ymmärrettävällä kielellä vai tunnekielellä?
Olemme pohtineet paljon, millä kielellä Muistiopas-koulutukset olisi parasta järjestää. Saksankielisten kanssa päätimme järjestää koulutuksen kokonaan saksaksi, koska meiltä löytyi resurssit tähän. Lisäksi halusimme tarjota kaikille mahdollisuuden osallistua ja saada tietoa omalla äidinkielellään.
Minulle on helpompaa kommunikoida äidinkielelläni ja oppia jatkuvasti uusia sanoja, käsitteitä ja vinkkejä, jotka liittyvät tähän projektiin.
Tietoinen valinta järjestää koulutuksia saksaksi on osoittanut hyväksi päätökseksi. Jopa 95 prosenttia vapaaehtoiskoulutukseen osallistuneista piti koulutuksen kieltä tärkeänä. Keskustelut muiden kanssa omalla tunnekielellä koettiin antoisina.
Halusin joka tapauksessa ottaa yhteyttä Muistiliittoon, mutta on niin mukavaa voida tehdä se nyt saksaksi! Se on tunnekieleni.
Olemme myös harkinneet tulkin käyttämistä suomenkielisissä koulutuksissa. Kuitenkin sujuvasti suomea osaaville voi olla raskasta, jos kaikki toistetaan kahteen kertaan, mikä pidentäisi myös koulutuksen kestoa.
Sen sijaan koulutusmalli, jossa materiaalit ovat äidinkielellä ja puheenvuoro pidetään selkeällä suomella, on saanut osallistujilta hyvää palautetta. Paikalla on ollut myös asiantuntija, joka voi kääntää tarvittaessa.
Aina koulutusta ei ole mahdollista järjestää vapaaehtoisen äidinkielellä. Jotta koulutus palvelisi mahdollisimman monia kieliryhmiä, olemme harkinneet koulutusmateriaalin tuottamista myös selkosuomella tai englanniksi. Tämä voi kuitenkin vähentää vapaaehtoisten osallistumista ja sulkea pois osan kiinnostuneista heikomman kielitaidon takia.
Toiminta äidinkielellä lisää hyvinvointia
Maahanmuuttaneilla on harvoin mahdollisuuksia käyttää omaa äidinkieltään erityisesti vapaaehtoistoiminnassa. Suomessa on vain vähän vapaaehtoistehtäviä, joissa voi puhua esimerkiksi saksaa.
Pelkällä suomen kielellä toiminen voi johtaa epäsymmetriseen osallistumiseen, jossa suomea äidinkielenään puhuva hallitsee keskustelua. Kun ideoita voi jakaa omalla äidinkielellä, osallistuminen tuntuu aidommalta ja tasavertaisemmalta.
On hieno kokemus osallistua muiden saksankielisten vapaaehtoisten kanssa koulutuksiin ja tapaamisiin sekä vaihtaa ajatuksia.
Vapaaehtoisille tehdyn kyselyn mukaan 91 prosenttia vastaajista koki, että Muistiopas-toimintaan osallistuminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä vapaaehtoistoiminnassa on nähty erittäin mielekkäänä. Kulttuurisen identiteetin kannalta on merkittävää, että keskustelukumppani ymmärtää kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita syvällisemmin.
Saksan kielen käyttäminen vapauttaa minut. On tärkeää, että keskustelukumppani ymmärtää minua ja että jaamme saman kulttuuritaustan.
Kulttuuriseen identiteettiin liittyy myös tunne kuulumisesta ja turvallisuudesta. Saksankielinen ”Heimat” tarkoittaa suomeksi ”kotimaata” tai ”kotiseutua”. ”Heimat” ei ole pelkkä maantieteellinen sijainti vaan myös tunnepaikka, josta voi olla paljon muistoja ja jossa tuntee olevansa hyväksytty.
Österreich ist meine Heimat, Finland ist mein Zuhause (suom. Itävalta on kotimaani, Suomi on kotini).
Vapaaehtoistoiminta tuntuu usein merkityksellisemmältä, kun kielitaito ei ole este vuorovaikutukselle autettavan kanssa. Voi olla myös voimaannuttavaa parantaa palveluita samasta kulttuuri- tai kieliryhmästä kotoisin oleville.
Muistiopas-toiminta tarjoaa tilaisuuden kohdata muita saksankielisiä eri puolilta Suomea ja kuulua ryhmään, joka tekee arvokasta työtä. Osallistujat ovat kokeneet olevansa osa uutta ja tärkeää yhteisöä, jossa saksankielisten panosta tarvitaan.
Ryhmässämme kaikilla on hyvin erilaisia kokemuksia suomen kielestä, mutta yhteinen ensimmäinen kieli on se, mikä yhdistää meitä. Tämä on hyvin keskeistä: ihmisten kokoontuminen omalla ensimmäisellä kielellään ikääntymisprosessin tukemiseksi, joka koskettaa meitä kaikkia.
Muistiopas-hanke on lisännyt saksankielisten tietoa muistisairauksista
Saksalaiselta seurakunnalta saadun palautteen mukaan Muistiopas-hanke on lisännyt keskustelua muistisairauksista saksankielisessä yhteisössä. Vapaaehtoiset ovat myös kohdanneet muistisairaita myönteisemmällä ja rohkeammalla asenteella. Lisäksi vapaaehtoisten kyselyssä 81 prosenttia arvioi, että suhtautuminen muistisairauksiin on muuttunut.
Olen saanut positiivista palautetta niiltä henkilöiltä, jotka ovat osallistuneet toimintaanne. He kertovat, että se on saanut heidät miettimään omaa elämäänsä ja muistiaan. Muistiasioista puhutaan, ja se on merkittävää työtä, joka usein jää huomaamatta.
Olen nähnyt suuren muutoksen vapaaehtoisessa, joka on käynyt teidän koulutuksessanne. Hän on avautunut ja pystyy keskustelemaan asukkaiden kanssa aivan uudella tavalla. Hän ei enää pelkää kohtaamista ja hänen asenteensa on muuttunut erittäin myönteiseksi.
Yhteydenotot muistisairailta ja heidän läheisiltään ovat myös lisääntyneet. Muistisairaille on voitu tarjota vapaaehtoinen tueksi, mikä on tuonut paljon sekä muistisairaan että vapaaehtoisen elämään.
Vapaaehtoisten yhteisissä tapaamisissa nousi esiin tarve saksankieliselle vertaistukiryhmälle, joka perustettiinkin vapaaehtoisten aloitteesta. Ryhmä tarjoaa muistisairaiden läheisille tukea ja mahdollisuuden keskustella läheisen sairaudesta omalla tunnekielellä.
Vapaaehtoisten moninaisuus on rikkaus järjestöille
Järjestöt hyötyvät monin tavoin, kun toimintaan saadaan monikielisiä ja erilaisista taustoista tulevia vapaaehtoisia. He tuovat mukanaan uusia näkökulmia, jotka voivat johtaa uudenlaisten ja tehokkaampien toimintatapojen kehittämiseen. Moninaisuus mahdollistaa myös laajemman kohderyhmän tavoittamisen ja vapaaehtoisten määrän kasvun.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten mukanaolo edistää myös kulttuurisensitiivisyyttä eli ymmärrystä ja arvostusta eri kulttuureja kohtaan. Kun vapaaehtoiset edustavat laajaa kirjoa kulttuuritaustoja, yhdistys pystyy paremmin vastaamaan erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Kulttuurisensitiivisyyden vahvistuminen vähentää väärinkäsityksiä, parantaa asenteita ja vuorovaikutusta sekä vahvistaa luottamusta ja yhteistyötä.
Olemme toimineet google-kääntäjällä, piirtämällä, käsillä ja naurulla. Asiat on kyllä saatu selvitettyä, ja olen itsekin saanut miettiä, kuinka tämän selkokielellä sanoisi helposti ja ymmärrettävästi.
Kun järjestö osoittaa arvostavansa moninaisuutta ja osallistaa eri taustoista tulevia ihmisiä, se vahvistaa suhteitaan paikalliseen yhteisöön. Tämä puolestaan voi avata uusia mahdollisuuksia ja resursseja järjestön toiminnalle.
Kulttuurin ja kielen huomioiminen madaltaa kynnystä osallistua ja rakentaa luottamusta
Muistiopas-hanke on osoittanut, kuinka tärkeää on huomioida maahanmuuttaneiden vapaaehtoisten äidinkieli ja kulttuuritausta.
Saksankielisten vapaaehtoisten osallistuminen on ollut merkittävä voimavara: he ovat paitsi tukeneet muistisairaita omalla kielellään myös lisänneet yhteisön tietoisuutta muistisairauksista. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä on luonut merkityksellisyyden tunnetta sekä auttajille että tuen tarvitsijoille.
Hankkeessa äidinkielen rooli on korostunut erityisesti luottamuksen rakentajana ja osallistumiskynnyksen madaltajana. Kokemuksemme mukaan maahanmuuttaneiden parissa toimiessa on tärkeää, että järjestöt pohtivat eri tapoja huomioida vapaaehtoisten kieli- ja kulttuuritausta, vaikka kielitaitoa kaikille kielille ei aina löytyisikään. Tämä lähestymistapa antaa vapaaehtoisille mahdollisuuden sitoutua toimintaan, kehittää omia roolejaan ja kokea itsensä arvokkaaksi osaksi yhteisöä.
Vaikka saksan kieli on ollut keskeisessä asemassa Muistiopas-hankkeessa, vapaaehtoisemme ovat osoittaneet kiinnostusta myös muistiyhdistyksen suomenkieliseen toimintaan. Osallistumiskynnys on madaltunut, koska heidän äidinkielensä on huomioitu alusta alkaen. Tämä tukee ajatusta, että kielitietoinen ja kulttuurisensitiivinen lähestymistapa voi tehdä vapaaehtoistoiminnasta aidosti saavutettavaa ja merkityksellistä.
Lähteet
Tilastokeskus 2024. Väestö ja yhteiskunta. Luettavissa: https://stat.fi/tilasto/vaerak. Luettu 24.6.2024.
Monsees, J., Schmachtenberg, T., Leiz, M., Cardona, M.I. & Thyrian, J.R. 2021. EU-Atlas Dementia & Migration. Estimated number, care situation, and policies regarding people with a migration background with dementia in the EU, EFTA, and UK. Luettavissa:https://www.bosch-stiftung.de/sites/default/files/publications/pdf/2021-06/EU_Atlas_Demenz%20%26%20Migration_0.pdf. Luettu 24.6.2024.
Pohjoismainen hyvinvointikeskus 2020. Muistisairaan maahanmuuttajan hoito. Käytännön käsikirja. Luettavissa: https://nordicwelfare.org/wp-content/uploads/2020/04/Muistisairaan-maahanmuuttajan-hoito-K%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n-k%C3%A4sikirja.pdf. Luettu 24.6.2024.
Volunteering Australia 2021. Involving Volunteers from Culturally and Linguistically Diverse Backgrounds. Luettavissa: https://volunteeringhub.org.au/wp-content/uploads/2021/02/Involving%20Volunteers%20from%20Culturally%20and%20Linguistically%20Diverse%20Backgrounds.pdf. Luettu 24.6.2024.
Nelimarkka, M. 2019. Vapaaehtoistyön motiivit ja niihin liittyvät moraaliset kannanotot. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön maisteriohjelma. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201910284645. Luettu 25.6.2024
Kirjoittajat
Sven Claes
Sven työskentelee asiantuntijana Muistiliiton Muistiopas-hankkeessa, jossa kehitetään tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisille muistisairaille ja heidän läheisilleen.
Ida Mitchell
Ida työskentelee hankekoordinaattorina Muistiliiton Muistiopas-hankkeessa.