Kirjoittaja: Anna-Leena Soininen
Helsingin kaupunki tarjoaa vauva- ja pikkulapsiperheille sekä pienille koululaisille ympärivuotista leikkipuisto- ja perhetalotoimintaa. Toiminta on maksutonta ja edustaa niin sanottua matalan kynnyksen kunnallista palvelua kaupungin asukkaille.
Toimipisteissä työskentelee koulutettua henkilökuntaa, ja toimintaa järjestetään niin leikkipuistojen piha-alueilla kuin sisätiloissa. Leikkipuistojen sisätiloja voi varata omaan käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin, esimerkiksi perhejuhliin tai asukastoimintaan. Perhetalojen toiminta keskittyy vauva- ja pikkulapsiperheisiin.
Leikkipuistotoiminta juhlii tänä vuonna 110-vuotista syntymäpäiväänsä. Toiminta on kehittynyt yhteiskunnallisten muutosten mukana.
Aikanaan toiminta keskittyi turvaamaan pienten koululaisten vapaa-aikaa ja edistämään koululaisten terveyttä kaupunkiympäristössä.
Nykyisin leikkipuistoissa ja perhetaloissa tuetaan myös vahvasti vanhemmuutta ja edistetään vertaistuen mahdollisuuksia niin, ettei kukaan jäisi pikkulapsiperhe‑elämänvaiheessa yksin. Kaupunkilaisten monimuotoisuus on lisääntynyt, joten pyrimme vastaamaan muualta muuttaneiden perheiden tarpeisiin ja tiedotamme toiminnastamme monikielisesti eri kanavien kautta.
Leikkipuistojen ja perhetalojen yksi tavoitteista on vahvistaa toiminnassaan eri-ikäisten ja taustaisten asukkaiden kohtaamista, yhdessä toimimista ja osallisuutta Helsingin kaupungin yhteisen strategian mukaisesti. Vapaaehtoistyön mahdollistaminen leikkipuistoissa ja perhetaloissa tuntuukin luontevalta jatkolta toimintamme kehittämisessä tässä ajassa.
Tässä artikkelissa kerrotaan helsinkiläisten leikkipuistojen ja perhetalojen vapaaehtoistoiminnasta ja sen mahdollisuuksista erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisille vapaaehtoisille. Artikkelia varten on koottu ympäri maailmaa Suomeen muuttaneiden vapaaehtoisten kommentteja heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan vapaaehtoisena toimimisesta leikkipuistossa ja perhetaloissa.
Leikkipuistojen ja perhetalojen vapaaehtoistoiminta edistää kotoutumista
Leikkipuistojen positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaajien työtehtäviin kuuluu pienenä osana vapaaehtoistyön koordinointi. Tukea ja työvälineitä työhömme saamme Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön kehittämisasiantuntijoilta.
Positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaajat hoitavat vapaaehtoisten rekrytoinnin, esimerkiksi Kansalaisareenan Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kautta, haastattelut ja vapaaehtoistyön sopimuksen teon. He voivat myös tarvittaessa saattaa vapaaehtoisen toimipisteeseen, jossa on valmistauduttu hänen vastaanottamiseensa.
Leikkipuistoissa ja perhetaloissa on toiminut vapaaehtoisia jo vuosien ajan. Aiemmin toiminnassa oli vuosittain mukana vain muutamia vapaaehtoisia, mutta heidän määränsä on nousussa uudenlaisen ajattelun kautta.
Halu vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen kumpusi oivalluksesta, että vapaaehtoisten mukaan saamisessa ei saa olla turhia kynnyksiä, kuten vaatimusta suomen kielen taidosta. Tämä lähtökohta nostaa esille vapaaehtoistoiminnan roolin kotouttamista edistävänä palveluna. Leikkipuistoissa ja perhetaloissa vapaaehtoinen voi oppia, tutustua ja jakaa omaa osaamistaan ilman suomen kielen taitoa.
Lopputuloksena on ollut ”win-win”-tilanne. Leikkipuistojen ja perhetalojen toimintaan osallistuva vapaaehtoinen löytää mielekästä tekemistä uudessa asuinkaupungissaan tai matkakohteessaan. Hän voi tutustua ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä harjoitella suomen kieltä. Leikkipuisto tai perhetalo puolestaan saa yhteisöönsä mukaan kieli- ja kulttuuriosaajan monine eri taitoineen.
I have a great sense of humanity. I like to be a volunteer even in my mother country, but there was no chance for me at that time. So, I thought I could fulfill my hope here. And also, I came to Finland for my studies. Although I wanted to do a job in the summer, without Finnish language it was hard. So, I decided to be a volunteer to brush up on my Finnish language as well as get experience and move with the community.
Vapaaehtoisten motiivit hakeutua toimintaan
Leikkipuistoihin ja perhetaloihin hakeutuvat vapaaehtoiset tulevat monista erilaisista taustoista ja tilanteista, ja heillä on erilaisia motiiveja osallistua vapaaehtoistoimintaan. Osa vapaaehtoisista on esimerkiksi ”sapattivuotta” viettäviä maailmanmatkaajia, jotka sitoutuvat vapaaehtoistyöhön muutamaksi päiväksi tai viikoksi Helsingissä ollessaan. Matkailun ja vapaaehtoistyön yhdistäminen onkin kasvussa ympäri maailman.
I wanted to get to know people who are living in Helsinki, get a more nuanced insight, learn how the daycare is organized and of course giving something back.
Suomen kieltä opiskelevat henkilöt ovat myös yksi leikkipuistoihin vapaaehtoistyöhön hakeutuva ryhmä. Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen tuo tullessaan oman kielensä lisäksi halun oppia suomen kieltä. Parhaimmillaan hän mahdollistaa leikkipuiston eri ikäisille asiakkaille sekä työtiimille raikastavan ”kielisuihkun”.
Suomen kielen opiskelijoita hakeutuu leikkipuistoihin ja perhetaloihin vapaaehtoisiksi niin yksityishenkilöinä kuin oppilaitosten kautta. Joissakin oppilaitoksissa vapaaehtoistyö on otettu osaksi kurssisuunnitelmaa, jolloin suomen kielen opiskelijat voivat pienryhminä valita vapaaehtoistyön toteuttamispaikaksi leikkipuiston tai perhetalon.
I thought it would be a great way to integrate with the community, learn more about Finnish culture (and language!) and do something meaningful as I found my own path in Helsinki.
Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat hakeutuvat leikkipuistoihin ja perhetaloihin, jotta he voisivat vahvistaa suomen kielen taitojaan sekä tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja jokapäiväiseen lapsiperhe-elämään. Kotivanhemmuus jättää usein pääosin äidit muiden kieliopintojen ulkopuolelle, jolloin vapaaehtoistyö leikkipuistossa voi vahvistaa orastavaa suomen kielen taitoa.
Kotona lapsiaan hoitava vapaaehtoinen voi tuoda mukanaan oman perheensä, jolloin hänen lapsensa saavat leikkikavereita huoltajan toimiessa vapaaehtoistehtävissään. Näin kotivanhempi pääsee toteuttamaan itseään myös muussa kuin tutussa vanhemman roolissaan. Tämä voi olla vapaaehtoiselle voimaannuttava ja virkistävä kokemus.
Tavoitamme toisinaan myös ikäihmisiä leikkipuistojen ja perhetalojen vapaaehtoistehtäviin. Olemme saaneet kumppanuusverkostojen kautta esimerkiksi vapaaehtoisen lukemaan pikkulapsiperheille satuja suomen kielellä. Tällöin sadut yhdistävät eri sukupolvet, kielet ja kulttuurit luontevasti.
The activity itself gave me joy. I love Finnish children’s songs that have dances to them. It is very good for speech development, both the lyrics and the music to these songs are amazing: kind, melodic, catchy.
Leikkipuistojen ja perhetalojen vapaaehtoisille ei ole tarkoin määriteltyjä tehtävänkuvia tai toimintaympäristöä. Toiminta voidaan järjestää leikkipuiston ulko- tai sisätiloissa tai vaikka retkikohteessa. Tämä antaa vapaaehtoistyötä hakevalle mahdollisuuden pohtia, mitä osaamistaan ja intohimoaan hän voi jakaa vapaaehtoisena ja mitkä ovat puolestaan hänen omat tavoitteensa.
Vapaaehtoiset ovat hakeutuneet toimintaan esimerkiksi siksi, että he haluavat oppia suomen kieltä tai he haluavat toimia lapsiperheiden ja pienten koululaisten kanssa.
Volunteering provides an opportunity to connect with Finnish people (such as kids and their parents), understand their challenges, and contribute positively to their playground activities. Additionally, I wanted to develop new skills with Finnish people, gain diverse experiences, and meet like-minded individuals who share a passion for giving back. Volunteering allows me to grow both personally and professionally while fostering a sense of fulfillment and purpose.
Vapaaehtoisena Tänään tavataan -kahviloissa ja koululaisten iltapäivätoiminnassa
Vapaaehtoisella on mahdollisuus valita monenlaisia rooleja leikkipuistossa tai perhetalossa. Vaihtoehtoina on osallistua esimerkiksi Tänään tavataan -kahviloihin tai koululaisten iltapäivätoimintaan.
Tänään tavataan -kahvilat ovat leikkipuistojen ja perhetalojen yksi uusimmista toiminnoista vauva- ja pikkulapsiperheille. Niitä järjestetään kuudessa eri toimipisteessä ympäri Helsinkiä myös kesäisin. Kahviloiden tärkeimpänä tavoitteena on edistää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lapsiperheiden kohtaamista ja yhdessä toimimista.
Tänään tavataan -kahviloita järjestetään kerran viikossa aamu- tai iltapäivällä 1–2 tuntia kerrallaan. Kahviloissa on jokaisella kerralla ohjattu tuokio, jonka aikana esimerkiksi lauletaan, leikitään tai taiteillaan.
Kahviloissa vapaaehtoiset voivat tehdä esimerkiksi seuraavia tehtäviä:
- Ohjata tuokiota yksin tai yhdessä ohjaajan kanssa.
- Keskustella perheiden kanssa eri kielillä.
- Vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia lapsiperhe-elämästä.
- Auttaa leipomisessa, siivouksessa tai järjestelytehtävissä.
Kahviloissa vapaaehtoinen työskentelee aina toimipisteen ohjaajan työparina, jolloin perehdytys kahvilan toimintaan sujuu luontevasti toimien ohessa ja vapaaehtoinen saa tarvittaessa tukea ohjaajalta. Kahviloissa vapaaehtoisella voi olla merkittävä rooli toivottaa ohjaajien rinnalla uudet perheet tervetulleeksi monin eri kielin ja tavoin.
Iltapäivätoiminta on puolestaan tarkoitettu 1.–2.-luokkaisille ja erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoimintaa järjestetään Opetushallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja Helsingin kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Leikkipuistojen lisäksi toimintaa järjestetään myös kouluissa ja muissa kouluja lähellä olevissa toimintaan soveltuvissa tiloissa.
Koululaisten iltapäivätoiminta avaa lähes rajattomat mahdollisuudet vapaaehtoiselle toteuttaa toimintaa yhdessä pienten koululaisten kanssa. Leikkipuiston ohjaajat toimivat aina ryhmän vastuuohjaajina, jolloin vapaaehtoinen voi halutessaan toimia esimerkiksi yksittäisen lapsen pelikaverina tai vaikka jalkapallopelissä tuomarina.
Vapaaehtoiset ovat tuoneet huikean lisän lasten iltapäivään: he ovat saavuttaneet lasten keskuudessa suuren suosion aktiivisina ja turvallisina aikuisina, jotka ovat leikeissä läsnä. Vapaaehtoisen kanssa voi myös opetella uutta kieltä, tai pieni koululainen voi toimia halutessaan vapaaehtoiselle suomen kielen ”opettajana”. Tämä roolin vaihto ilahduttaa ja rohkaisee niin lapsia kuin aikuisia.
I am very lucky that the Leikkipuisto staff have been patient and willing to explain things in English, as well as having a handful of children willing to translate for me. As someone who is learning Finnish, sometimes I am only able to exchange a few words with the children or parents who have also come to Finland and are trying to learn the language. It’s been a great environment to practice and learn without judgement. I also think the children enjoy being the ’Opettaja’ when they teach me Finnish.
Ota huomioon nämä asiat eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten kanssa:
- Vapaaehtoisten rekrytointi: mieti, tarvitaanko tarjoamassanne vapaaehtoistehtävässä suomen kielen taitoa vai onko tehtävässä mahdollista suoriutua ilman sitä. Voiko monikielisyydestä olla vapaaehtoistehtävässä jopa hyötyä? Mitä muita kommunikointimenetelmiä kuin puhetta vapaaehtoinen voi hyödyntää tehtävässään?
- Ensimmäinen kontakti ja kohtaaminen: vastaa ripeästi vapaaehtoisen ensimmäiseen yhteydenottoon ja varaa vapaaehtoisen kohtaamiselle tarpeeksi aikaa ja resursseja. Ota myös huomioon vapaaehtoisen käyttämä kieli. Ystävällinen vastaanotto ja tervetulleeksi toivottaminen luo turvallisuutta, luottamusta ja iloa tulevaan.
- Perehdytys: järjestä vapaaehtoiselle kattava perehdytys organisaationne toiminnasta, arvoista, tavoitteista sekä itse vapaaehtoistehtävästä. Vapaaehtoiselle on hyvä nimetä työyhteisöstä oma perehdyttäjä, jolta vapaaehtoisen on helppo pyytää apua ja tukea tarvittaessa. On myös tärkeää, että vapaaehtoinen tutustuu työyhteisöön ja että työyhteisö sitoutuu vapaaehtoiseen.
- Säännöllinen kuulumisten vaihto ja keskustelu: kysy vapaaehtoiselta säännöllisesti, miten vapaaehtoistyö on sujunut ja mitä haasteita ja onnistumisia siihen on liittynyt. Kuulumisten vaihto on erityisen tärkeää monikielisessä työyhteisössä, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.
- Vapaaehtoistyön päättyminen: vapaaehtoistyön loppuessa on tärkeää antaa palautetta puolin ja toisin. Myös lämmin kiitos ja jälleennäkemisen toivotus jättää vapaaehtoiselle hyvän mielen ja muiston. Parhaimmillaan vapaaehtoinen suosittelee toimintaa tuttavilleen ja tuo näin toimintaan mukaan uusia innokkaita vapaaehtoisia ja/tai palvelun käyttäjiä. Muista myös laatia vapaaehtoiselle vapaaehtoistyötodistus tarvittaessa.
- Vapaaehtoistyön kehittäminen: pohdi tarkasti vapaaehtoisen antamaa palautetta, koska saat siitä uusia rakennusaineita toiminnan kehittämiseen. Toiminnan järjestäjän edustajana et voi useinkaan asettua muualta muuttaneen vapaaehtoisen rooliin ja kokemuksiin, jolloin parhaan tiedon saat vapaaehtoiselta itseltään.
Muualta muuttaneet vapaaehtoiset tuovat lisäarvoa toimintaan
Eri kieli- ja kulttuuritaustainen, muualta muuttanut vapaaehtoinen on ehdottomasti mahdollisuus, joka tuo työyhteisöön ja asiakastyöhön uutta näkökulmaa ja rikkautta. Leikkipuistojen ja perhetalojen asiakasperheet ja pienet koululaiset ovat vastaanottaneet vapaaehtoiset lämmöllä, ilolla ja uteliaisuudella.
Olemme huomanneet, että muualta muuttaneen asiakasperheen tai pienen koululaisen voi olla helpompi lähestyä vapaaehtoista, joka edustaa myös eri kieli- ja kulttuuritaustaa. Tämä tuottaa vahvaa lisäarvoa asiakastyöhömme. Vapaaehtoisen mahdollisuus hyödyntää tehtävässään omaa taustaansa, persoonaansa, sosiaalisia kykyjään ja erilaisia taitojaan on juuri sitä leikkipuistojen ja perhetalojen asiakastyön timantinkovaa ydintä, joka tuottaa hyvää kaikille palvelumme käyttäjille.
Myös vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten kokemukset ja palautteet ovat kullanarvoisia. Palaute tekee parhaimmillaan ”näkymätöntä näkyväksi” ja antaa rakennusaineita vapaehtoistoiminnan kehittämistyöhön.
Toimiminen vapaaehtoisena leikkipuistossa tai perhetalossa voi parhaimmillaan vahvistaa muualta muuttaneen suomen kielen taitoa ja tutustuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vapaaehtoistyö voi myös antaa suuntaa opiskeluun tai kohti työelämää. Vapaaehtoistyöhön osallistuva kotivanhempi voi löytää oman yhteisön samassa elämäntilanteessa olevista aikuisista ja kokea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa.
As a human being, we have a responsibility to create a world where everyone can be happy. I think that by volunteering, I fulfill a little bit of that responsibility.
Lähteet
Lieri, E. 2023. Ihmisiä ja yhteisöä avustavan vapaaehtoismatkailun valintaan vaikuttavat tekijät. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, restonomi. Luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/799159/Lieri_Emma.pdf;jsessionid=26E14DC65D7CC0F6CBDC7C23893FD2BF?sequence=2. Luettu: 14.8.2024.
Helsingin kaupungin opetusvirasto. 2013. Helsingin kaupunki. Perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2013 alkaen. B2:2013. Luettavissa: https://www.hel.fi/static/opev/virasto/Ip-toiminta/ip-toimintasuunnitelma_2013.pdf. Luettu 11.3.2025.
Helsingin kaupunki s.a. a. Kaupunkistrategia. Valinnat, ohjelmat ja painopisteet. Luettavissa: https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategia/valinnat-ohjelmat-ja-painopisteet#helsinkilaisten-hyvinvointi-ja-terveys-paranevat. Luettu: 30.7.2024.
Helsingin kaupunki s.a. b. Mitä leikkipuistossa tehdään? Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestäminen leikkipuistoissa. Luettavissa: https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/leikkipuistot/mita-leikkipuistoissa-tehdaan. Luettu: 30.7.2024.
Opetushallitus. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Määräykset ja ohjeet 2011:1. Luettavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/131412_po_aamu_ja_iltapaivatoiminnan_perusteet_2011.pdf. Luettu: 11.3.2025.
Kirjoittaja
Anna-Leena Soininen
Anna-Leena työskentelee positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaajana helsinkiläisissä leikkipuistoissa, joiden toimintaa hän pitää maailman hienompana ja ainutlaatuisena juttuna. Työ lapsiperheiden ja pienten koululaisten parissa on innostavaa ja ”siisteintä ikinä!”