Kirjoittaja: Henna-Maija Syrjälä
Suomalainen järjestökenttä kokee valtavaa muutospainetta rahoitusten pienentyessä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset pienentyvät huomattavasti vuonna 2025.
Samaan aikaan ministeriöiden avustushanat on väännetty pienemmälle. Monissa avustuksia jakavissa ministeriöissä odotetaan myös henkilöstövähennyksiä yhteistoimintaneuvotteluiden muodossa. Euroopan Unionin rahoitukseen puolestaan vaaditaan järjestöiltä omarahoitusosuuksia, joiden kasaan saaminen vallitsevissa oloissa on vaikeaa.
Odotettavissa onkin, että monet julkisvaroin rahoitetut järjestöt joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Osa saattaa myös joutua lopettamaan kokonaan.
Tulevaisuudessa järjestötoiminta nojaa entistä enemmän vapaaehtoistyöhön, mutta samalla vapaaehtoistyön koordinointiin käytettävissä olevat resurssit kutistuvat. Tämä tarkoittaa, että yksittäisten vapaaehtoistyön koordinaattorien vastuulle tulee yhä suurempi joukko vapaaehtoisia. Työntekijöiden vähetessä vapaaehtoisten määrää olisi kuitenkin samalla kasvatettava.
Resurssien väheneminen ja kasvava työtaakka aiheuttavat työntekijöille kuormitusta, mikä voi heikentää työmotivaatiota. Vapaaehtoistyöhön nojaavien järjestöjen onkin syytä pohtia, miten toimintaa voisi tehostaa, jotta prosessit olisivat mahdollisimman sujuvia ja automatisoituja.
Suomen Akateemisten Naisten Liiton kotoutumistoiminnoissa olemme kehittäneet vapaaehtoistyön koordinoinnin prosesseja jo useamman vuoden ajan. Kotoutumistoimintamme on alusta asti perustunut vapaaehtoistyöhön. Rajallisesta rahoituksesta huolimatta olemme onnistuneet kehittämään toimintaa merkittävästi.
Toivon, että nykyisessä yhteiskunnallisessa myllerryksessä toimintatapojemme esittely tarjoaa uusia näkökulmia muiden vapaaehtoistoimijoiden koordinointityöhön.
Luetaan yhdessä -verkosto tukee maahan muuttaneiden kielen oppimista
Suomen Akateemisten Naisten Liiton kotoutumistoimintoihin kuuluu Auroras-työelämäverkosto, Luetaan yhdessä -verkosto ja Toistetaan yhdessä -hanke. Näistä kolmesta Luetaan yhdessä -verkosto on vanhin ja suurin: tavoitamme vuosittain yli 4 400 suomen kielen oppijaa.
Luetaan yhdessä -verkosto tukee erityisesti maahan muuttaneiden naisten kielen oppimista ja kotoutumista. Verkosto tarjoaa suomen kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta aikuisille eri puolilla Suomea.
Luetaan yhdessä -ryhmät pyörivät vapaaehtoisten opettajien voimin, ja verkostossa on mukana yli 560 vapaaehtoista. Jokaisessa opetusryhmässä on useampi vapaaehtoinen, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, jonka pääpaino on arjessa tarvittavassa kielitaidossa.
Lisäksi toiminnalla tuetaan opiskelijoiden sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta, mikä edistää sekä opiskelijoiden että heidän perheidensä hyvinvointia. Vapaaehtoisille ja opiskelijoille toiminta tarjoaa mukavaa yhdessäoloa ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.
Mistä kaikki alkoi?
Luetaan yhdessä -toiminta täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Opetustyö alkoi kolmen naisen, Marja Liisa Toivasen, Pirjo Riitta Frankenhauserin ja Pirkko Saavalaisen aloitteesta. Toimintamme alku onkin tarina siitä, miten suurikin virta voi alkaa pienestä purosta.
Nykyään 84-vuotias Toivanen kertoo toiminnan alkuajoista seuraavasti:
”Oli syksy 2003, kun huomasin, että Länsi-Vantaalle oli ilmestynyt aivan uuden tyyppisiä asukkaita. Naiset antoivat kaupan kassalla setelin, koska eivät ymmärtäneet, mitä kassa sanoi. Yhteiskunnan tarjoama kielikoulutus oli vielä tuolloin aika olematonta. Sitä saivat vain harvat, ja odotusaika oli pitkä. Mietin, josko minä ja opettajaystäväni alkaisimme opettaa tulijoita, ja he innostuivatkin heti ideasta.
Opiskelijoita tavoittaaksemme Pirjo-Riitta, Pirkko ja minä lähdimme Myyrmäen vuokrataloalueelle. Menimme aina hissillä ylimpään kerrokseen, ja kun ovikyltistä eteen tuli vieraan tuntuinen nimi, soitimme ovikelloa. Yritimme kertoa maksuttomasta opetuksesta ja samalla selvittää vastaajan osaamista. Meidät otettiin hyvin vastaan. Ilmeisesti puskaradio kertoi, että nuo kolme vanhahkoa naista ovat vaarattomia.
Vuoden 2004 alussa alkoi opetus. Me kolme entistä kielenopettajaa olimme varustautuneet hienosti. Oli piirtoheitinkalvoja, monisteita ja väriliituja. ’Minä olen Marja’ ja ’Sinä olet Pirjo’ esittäydyimme kuulijoille. Naiset katselivat meitä kummissaan. Pian selvisi, ettei kukaan osannut lukea millään kielellä ja kirjaimetkin tunsi vain muutama.
Päätimme muuttaa lennosta opetussuunnitelmaa ja alkaa harjoitella suomen kielen alkeiden lisäksi luku- ja kirjoitustaitoa. Kirjoja ja opetusmateriaalia siihen ei oikeastaan ollut, eikä meilläkään ollut mitään koulutusta lukutaidon opettamiseen. Työ tekijäänsä neuvoo, ajattelimme.
Hieman myöhemmin naisjärjestö Zonta International kuuli meistä ja Zontien vuosikokous päätti, että naisten asemaa parantavan Keltainen Ruusu -kampanjan vuosituotto annetaan suomen kielen ja lukutaidon opetukseen, jota silloin kutsuttiin ’Vantaan malliksi’. Zontat myivät tuhansia heijastimia rahoittaakseen opetuksen. Toiminta alkoi levitä. Luetaan yhdessä -verkosto oli syntynyt.”
Nykyisin verkostossamme toimii yli 80 opetusryhmää eri puolilla Suomea. Vuonna 2023 tavoitimme yli 4 400 opiskelijaa. Kohderyhmiämme ovat edelleen erityisesti kotoutumiskoulutusten ulkopuolelle jääneet ja tai sen riittämättömäksi kokevat, kuten kotivanhemmat, luku- ja kirjoitustaitoaan harjoittavat sekä seniorit.
Olemme elävä esimerkki siitä, mitä kansalaistoiminta voi ruohonjuuritasolla olla. Tämä näkyy muun muassa siinä, että pyrimme pitämään toimintamme mahdollisimman joustavana, jotta vapaaehtoistyöntekijöillä jäisi tunne oman leimansa antamisesta toiminnalle.
Toimintaamme pyöritetään myös sen volyymiin nähden erittäin pienellä resurssilla, vain kahdesta kolmeen työntekijällä. Tehokkaiden prosessien kehittäminen onkin ollut toiminnan laadun ja sujuvuuden kannalta ehdoton edellytys.
Yhteistyökumppanit tärkeässä roolissa
Yhteistyökumppanit ovat vapaaehtoisten ohella tärkein tukipilarimme. Jokaisella opetusryhmällämme on kumppani, joka tarjoaa maksuttomat tilat ja usein myös muuta apua, kuten kopiointia tai paikallista koordinointia.
Ilman kumppaneitamme näin laajan toiminnan ylläpitäminen olisi täysin mahdotonta. Omat toimitilat supistaisivat toimintamme murto-osaan nykyisestä.
Lähes 14 vuoden kototutumistyön kokemuksella voin todeta, että toimintamallimme erottuu muista. Järjestökentällä näkee usein toimijoita, jota toteuttavat toimintojaan vain omissa toimipisteissään, koulutuksia järjestäviä organisaatioita lukuun ottamatta. Toimipistekeskeinen toimintatapa asettaa kuitenkin toiminnan kasvulle tiukemmat rajat kuin yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava malli.
Harvalle järjestölle sopii Luetaan yhdessä -verkoston kaltaisen toimintamallin kopiointi suoraan omaan toimintaan. On silti kannattavaa pohtia, voisiko osan organisaation toiminnasta toteuttaa tehokkaammin yhteistyökumppanien avulla. Kun yhteistyökumppanien roolit ovat selkeät, myös toiminnan kustannukset jakautuvat tehokkaasti eri toimijoille, eikä toimintaa tarvitse supistaa.
Vapaaehtoisten rekrytointiin vaivattomuutta
Vuosien varrella olemme kehittäneet erityisesti vapaaehtoisten rekrytointiprosessejamme, sillä uusia vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti. Olemme viime vuosina laajentaneet toimintaamme voimakkaasti, ja jokainen uusi perustettava Luetaan yhdessä -ryhmä vaatii 4–5 hengen vapaaehtoisjoukon. Myös olemassa olevista ryhmistä jää pois vapaaehtoisia, ja niihin rekrytoidaan uusia ohjaajia erityisesti toimintakausien alussa.
Kokemuksemme mukaan rekrytoinnissa on tärkeintä, että vapaaehtoisen on helppo tulla mukaan. Parasta on, jos mukaan tulemiseen riittää pelkkä merkinnän tekeminen omaan kalenteriin.
Tällä periaatteella olemme rekrytoineet vapaaehtoisia jo vuosia uusiin opetusryhmiimme: järjestämme jokaiselle uudelle ryhmälle infotilaisuuden, johon tulijoiden ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Riittää, että mainoksen nähtyään potentiaalinen vapaaehtoinen merkitsee tilaisuuden kalenteriinsa ja tulee paikalle.
Infotilaisuudessa osallistujat otetaan vastaan lämpimästi ja innostavin sanoin, ja heitä opastetaan selkeästi eteenpäin vapaaehtoisen polulla.
Pari vuotta sitten otimme käyttöön saman kalenterimerkintäperiaatteen ryhmien lisärekrytointiin. Järjestämme jokaisen toimintakauden alussa ja puolivälissä webinaarin, jossa kerromme toiminnastamme ja ohjaamme uusia vapaaehtoisia lisäkäsiä tarvitseviin ryhmiin. Tavoitteenamme on, että koulutuskalenterissamme on aina näkyvissä ajankohta, jolloin uusi vapaaehtoinen voi tulla mukaan.
Hyvä tapa tavoittaa uusia tekijöitä toimintaan on myös kysyä: ”Mistä löydän ihmisiä, joilla on ylimääräistä aikaa?” Usein esimerkiksi erilaiset vapaaehtoismessut ovat hyvä väline tähän, mutta niiden ongelma on, että samoista henkilöistä kilpailee moni muukin toimija.
Luetaan yhdessä -verkostossa olemme turvautuneet paikallislehtiin, joita lukevat usein ne, joilla on aikaa istua kahvin kanssa lehden äärellä. Koska paikallislehdet kärsivät usein myös juttupulasta, olemme saaneet tarjottua helposti juttuja verkostostamme ja uusista perustettavista ryhmistä.
Paikallislehtien kautta olemme tavoittaneet runsaasti uusia vapaaehtoisia. Esimerkiksi Hämeenlinnan paikallislehden juttu houkutteli infotilaisuuteemme yli 20 kiinnostunutta, ja yhden uuden ryhmän sijasta päädyimme perustamaan kolme opetusryhmää.
Selkeä toimintamalli helpottaa vapaaehtoisten ja vapaaehtoistyön koordinaattoreiden työtä
Olemme kehittäneet myös koulutuksiamme niin, että ne muodostavat selkeän ja sujuvan kokonaisuuden. Jokainen uusi opetusryhmä osallistuu perusteelliseen alkukoulutukseen, joka koostuu kolmesta osasta:
- Infotilaisuus vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille
- Tutustuminen lähiryhmään
- Opetuksen suunnittelu
Lisäksi järjestämme ympäri vuoden erilaisia lisäkoulutuksia, joista vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat ja kiinnostavimmat.
Kun uusi ryhmä on aloittanut toimintansa, pidämme yleensä seurantatapaamisen, jossa ryhmä pääsee keskustelemaan asiantuntijamme kanssa opetuksessa esiin nousseista kysymyksistä. Vapaaehtoisille on myös tarjolla opetussuunnitelma, jonka avulla opettaminen on vaivatonta ja laatukriteeriemme mukaista.
Ohjaustyö ja oppijoiden kohtaaminen on vapaaehtoisille palkitsevaa. Vapaaehtoisemme ovat poikkeuksellisen sitoutuneita työhönsä, ja kymmenen vuoden työpanos kertyy monella hujauksessa.
Jokaisessa opetusryhmässämme noudatetaan samaa toimintakonseptia, minkä ansiosta markkinointi on helppoa eikä vaadi ryhmäkohtaista räätälöintiä. Erikoisuutemme on myös siinä, että jokainen opetusryhmämme toimii toistaiseksi voimassa olevana ilman määriteltyä loppumisajankohtaa.
Meillä on ryhmiä, jotka ovat toimineet yli kymmenen vuoden ajan viikoittain samana päivänä, samaan aikaan ja samassa paikassa. Vaikka vapaaehtoisten kokoonpano saattaa vaihdella, itse ryhmä on pysyvä. Tämä jatkuvuus on auttanut meitä tavoittamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden mukaan saaminen on usein haastavaa.
Perusteellisella alkukoulutuksella varmistamme, että Luetaan yhdessä -konsepti siirtyy yhtenäisenä jokaiseen ryhmään. Kun kaikille on selvää, miten toimitaan, raportoidaan ja jatketaan lomataukojen jälkeen, yhteydenotot vapaaehtoistyön koordinaattoreille pysyvät kohtuullisina. Yleensä kaikki on hyvin, kun ryhmästä ei juurikaan kuulu toimistolle päin.
Jatkuvan koulutuksen avulla käsittelemme asioita ennaltaehkäisevästi yhdessä, jolloin koordinaattoreiden ei tarvitse käsitellä niitä erikseen jokaisessa ryhmässä. Yhteiset koulutukset ovat keino sitouttaa vapaaehtoisia ja synnyttää yhteenkuuluvuutta muuten erillisten ryhmien välille. Siksi meille on tärkeää tarjota joka vuosi webinaarien lisäksi kasvokkain järjestettäviä koulutuksia.
Yhteisö on voimavara epävarmoina aikoina
Luetaan yhdessä -verkoston perustoiminnan selkeyttäminen ja konseptointi on mahdollistanut organisaatiomme tehokkaan laajentumisen. Olemme onnistuneet perustamaan kymmeniä uusia opetusryhmiä ilman lisähenkilöstön palkkaamista. Yhteistyökumppaneidemme ansiosta voimme myös tarjota tiloja eri puolella Suomea kokoontuville ryhmille.
Matalan kynnyksen infotilaisuutemme ovat tehneet vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemisestä helppoa. Lisäksi selkeät ja kattavat koulutuksemme sekä yhteinen opetussuunnitelma tukevat sekä vapaaehtoisia että vapaaehtoistyön koordinaattoreita heidän työssään. Yhteisen toimintakonseptin ansiosta myös markkinointi sujuu vaivattomasti.
Konseptointi on kuitenkin jatkuva prosessi. Uusia tapoja tehostaa toimintaa löytyy jatkuvasti, eikä kehitystyö ole koskaan täysin valmis.
Organisaatiomme johdolla on tärkeä tehtävä varmistaa, että työntekijät, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit saavat toteuttaa osuutensa mielekkäällä tavalla. Tämä tuo mukanaan merkityksellisyyden ja ilon kokemuksia, jotka vahvistavat yhteisön hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta.
Yhteisöjen voima onkin järjestötoiminnan suurin vahvuus: lämminhenkiseen yhteisöön on helppo liittyä ja jäädä. Epävarmoina aikoina yhteisö tarjoaa turvaa ja hyvää mieltä, joiden avulla tulevaisuuden kohtaaminen tuntuu helpommalta.
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö 7.2.2025. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 304 miljoonaa euroa vuonna 2025. Luettavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaali-ja-terveysalan-jarjestojen-toimintaan-304-miljoonaa-euroa-vuonna-2025-. Luettu: 13.3.2025.
Euroopan unioni s.a. Euroopan unionin tarjoama rahoitus, avustukset ja tuet. Luettavissa: https://european-union.europa.eu/live-work-study/funding-grants-subsidies_fi. Luettu: 13.3.2025.
Kirjoittaja
Henna-Maija Syrjälä
Henna-Maija työskentelee toiminnanjohtajana Suomen Akateemisten Naisten Liiton kotoutumistoiminnoissa. Hän on kiinnostunut organisaatioiden kehittämisestä sekä ihmisten innostamisesta ja motivoinnista.