Kirjoittaja: Linda Savonen
Usein sanotaan, että työ on paras kotouttaja. Ammattiyhdistysliikkeen maahanmuuttajatoimintaa seurattuani olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että vapaaehtoistoiminta ja aktivismi voivat edistää kotoutumista vähintään yhtä hyvin kuin palkkatyö. Kotoutuminen rakentuu ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja osallisuuden tunteesta – niin työssä kuin järjestötoiminnassa.
Työssäkäyvät maahanmuuttajat eivät aina kuulu työvoimapoliittisten kotoutumispalveluiden piiriin, joten he saattavat tarvita tukea muualta. Monella heistä on positiivisia kokemuksia ammattiliittojen toiminnasta. Ammattiyhdistysaktivismilla on paljon potentiaalia edistää osallisuutta, joka on usein kotoutumisprosessin haastavin osa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on moniammatillinen edunvalvontajärjestö, johon liittyy vuosittain tuhansia jäsenmaksua maksavia maahanmuuttajia. Moni heistä haluaa osallistua aktiivisesti toimintaan – jopa siinä määrin, ettei tilakapasiteetti ole aina riittänyt kaikille innokkaille.
Tässä artikkelissa esittelen havaintojani siitä, millaisia osallisuuden kokemuksia maahanmuuttajataustaiset jäsenet ovat saaneet ammattiliiton toiminnasta ja millainen toiminta on koettu onnistuneeksi. Ryhmittelen kokemuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittelemien osallisuuden edistämisen kolmen osa-alueen mukaan:
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Hyödynnän myös THL:n Osallisuuden edistäjän oppaan Pienet onnistumistarinat -työkalua havainnollistamaan JHL:n maahanmuuttajatoiminnasta saatuja osallisuuden kokemuksia esimerkkien avulla.
Pienet onnistumistarinat osallisuuden arvioinnissa
Pienet onnistumistarinat on laadullinen arviointityökalu, jota käytetään osallisuutta edistävän toiminnan arvioinnissa. Sen avulla voidaan selvittää, miten toiminta on tukenut osallistujien osallisuuden kokemusta sekä millaisia merkityksiä he liittävät sen vahvistumiseen.
Työkalun ideana on haastatella toimintaan osallistuneita ja tunnistaa heidän kertomuksistaan pieniä onnistumistarinoita eli yksittäisiä osallisuutta vahvistaneita kokemuksia. Haastateltavien näkemykset antavat ensi käden tietoa toiminnan positiivisista vaikutuksista ja tuovat osallistujien oman äänen kuuluville.
Tätä artikkelia varten haastattelin kahta maahanmuuttajataustaista JHL:n aktiivia. Heistä toinen on ollut mukana ammattiliiton toiminnassa jo pidempään, kun taas toinen liittyi vasta muutama vuosi sitten. Haastatellut eroavat toisistaan myös sukupuolen, iän, ammatin, alkuperän ja nykyisen asuinpaikkakunnan perusteella.
Osallisuus kotoutumisen osa-alueena
Osallisuus on kokemus tai tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan elämään, läheisten ja toisten ihmisten hyvinvointiin, lähiympäristöön sekä parhaimmillaan koko ympäröivään yhteiskuntaan. Monille maahanmuuttajille osallisuus saattaa olla kotoutumisen viimeinen puuttuva palanen.
Ammattiyhdistysliike (ay-liike) käyttää järjestämiseksi kutsuttua toimintatapaa, jolla osallistetaan ja sitoutetaan ihmisiä ammattiliiton ruohonjuuritason toimintaan. Järjestäminen perustuu innostamiseen ja sisäisen motivaation herättämiseen: Mitä asioita haluaisin muuttaa? Miksi minun pitäisi ryhtyä toimimaan?
Järjestämismetodin avulla pyritään myös lisäämään henkilön itseluottamusta ja tunnetta omasta kyvykkyydestään ja mahdollisuuksistaan: Mikä estää minua toimimasta? Onko este sisäinen vai ulkoinen?
Erään englanninkielisen koulutusviikonlopun jälkeen yksi osallistuja laittoi viestin kurssilaisten ryhmään:
Tunnen itseni vahvemmaksi tänään työssäni. Jotain on muuttunut Liitossa on voimaa -kurssin jälkeen.
JHL:n koulutusten ja alueellisten maahanmuuttajaverkostojen tavoitteena on rohkaista maahan muuttaneita jäseniä osallistumaan liiton perustoimintaan – erityisesti heidän omissa paikallisyhdistyksissään.
Osallisuus omassa elämässä
Osallisuuden tunne vaatii kokemusta ympäristön ymmärrettävyydestä ja toiminnan merkityksellisyydestä. Jotta ihminen pystyisi vaikuttamaan omaan elämäänsä, toimintaansa tai käyttämiinsä palveluihin, hänellä on oltava riittävästi tietoa, taitoja ja muita resursseja.
Ammattiliiton kautta saatu tieto yhteiskunnasta, työelämästä ja omista oikeuksista voi auttaa jäsentämään ympäristöä ja vaikuttamaan oman elämän kulkuun. Lisäksi se voi edistää tunnetta yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä kuulumisesta.
Aikaisemmin mä olin vain kova tekemään töitä ja mä ymmärsin, että minulla ei ole minkäänlaista oikeuksia, että hyvä että mä vaan olin vaan aina kiitollinen, että mulla on työpaikka ja mulla on työnantaja joka maksaa minulle palkkaa [– –]. Heti kun mä aloin ymmärtää näitä niin mun itseluottamus nousi, että aloin jo kysellä ja aloin jo katsoa enemmän esimerkiksi mun palkkanauhaa.
Maahanmuuttajilta saatetaan vaatia kiitollisuutta ja velvollisuuksien täyttämistä sen sijaan, että heitä kannustettaisiin pitämään kiinni oikeuksistaan ja vaatimaan niiden kunnioittamista. Ammattiliitossa yksilön oikeuksia edistetään kollektiivisen toiminnan kautta, mikä on monessa kulttuurissa yleinen ja tuttu tapa toimia. Tämä voi myös madaltaa kynnystä osallistua.
Sitten töissä kun mä oon päässyt luottamusmieshommiin ja ymmärtänyt näitä [oikeuksia] niin mä oon uskaltanut semmoisia, pyytämään oikeuksia mitä mulle kuuluu. Jos ennen en mä välttämättä tiennyt, tai mulle ei annettu, tai jopa mun esimieskään ei tiennyt mitä oikeuksia mulle kuuluu, kun mulla on nämä kaikki [oikeudet] niin minä olen saanut niitä.
On myös tärkeää, että osallistujat saavat itse päättää, millaiseen toimintaan he osallistuvat. Aktiivien mukaan tämä omaehtoisuus on kehittynyt ammattiliitossa ajan kuluessa ja tehnyt toiminnasta entistä merkityksellisempää. Se myös sitouttaa ihmisiä pysymään mukana.
Vapaaehtoistoimintaa koordinoidessa onkin tärkeää kuulla osallistujia eikä olettaa, mitä he mahdollisesti haluavat. On mahdotonta ennustaa maahan muuttaneiden tarpeita ja toiveita – varsinkaan, jos ei itse kuulu kohderyhmään.
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Edellä mainittu omaehtoisuus eli mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen kehittämiseen on lähtökohtana myös JHL:n maahanmuuttajatoiminnassa. Osallisuuden kokemus syntyy paitsi omaan elämään vaikuttamisesta myös siitä, että voi yksin tai yhdessä muuttaa pieniä tai isoja asioita joko omassa ryhmässä, lähiympäristössä, paikallisessa yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.
Mahdollisuus vaikuttaa tekee elämästä mielekästä ja luo luottamusta tulevaisuuteen. Omaan yhteisöön vaikuttaminen on myös tärkeä osa kotoutumista, kuten toinen JHL:n aktiiveista kertoi:
Vasta ammattiliitossa toimimisen myötä olen alkanut kokea olevani oikeasti osa suomalaista yhteiskuntaa.
Työyhteisöllä on suuri vaikutusvalta siinä, edistääkö se osallisuutta ja kotoutumista vai heikentääkö se niitä. Pahimmassa tapauksessa maahanmuuttajataustainen työntekijä suljetaan ulos kahvipöytäkeskusteluista sekä laitetaan tekemään vaikeimmat työvuorot ja ikävimmät tehtävät.
Jotta jokainen voisi tuntea olevansa osa työyhteisöä, on tärkeää, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin, vaikuttaa omaan työhönsä ja edetä urallaan taitojen karttuessa.
Parhaimmillaan niin työyhteisöstä kuin järjestötoiminnasta voi saada uusia ystäviä ja uudenlaisia kontakteja.
Aikaisemmin Suomessa menin aamulla töihin, sitten takaisin kotiin ja nukkumaan. En lähtenyt minnekään. Sitten JHL kutsui mukaan koulutukseen, ja nyt teen sitä ja tätä ja juttelen monen ihmisen kanssa. Tuntuu hyvältä.
Voin sanoa, että mä oon rikastunut liiton toiminnan kautta, että mulla on aikaisemmin ollut melko yksipuolisia kavereita. Niin nyt voin sanoa, että liiton kautta oon saanut tosi tosi paljon ja eri aloilta ja eri aihepiiristä. Vaikka ollaan alun perin tutustunut liiton toiminnan kautta, niin ollaan ystävystytty.
Osallisuus yhteisestä hyvästä
Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia yhteisestä hyvästä, osallistua sen tuottamiseen ja jakaa sitä muiden kanssa. Tällaiseen toimintaan osallistumisesta seuraa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin.
JHL:n maahanmuuttaja-aktiiveille yksi tärkeimmistä syistä olla mukana toiminnassa on halu auttaa muita esimerkiksi omalla työpaikalla. He kokevat voivansa tarjota erityisesti muille maahan muuttaneille työntekijöille sellaista tukea ja tietoutta, jota he itse olisivat tarvinneet suomalaisessa työelämässä aloittaessaan.
Nykyään kaikki työpaikalla laittavat minulle viestiä, kun on ongelma: Voitko auttaa? Voitko neuvoa? Mä tykkään auttaa muita.
Tärkeäksi koetaan myös toiminnasta saadun osaamisen ja osallisuuden vaikutukset omaan lähipiiriin, kuten toinen aktiiveista kuvaili:
Lapsiin se [ay-toiminta] on vaikuttanut hyvin positiivisesti. He välillä kysyvät, ja selitän mitä me teemme. Hekin liittyvät liittoon, kun menevät töihin.
Lisäksi aktiivit haluavat suojella lapsiaan niiltä vaikeaksi ja negatiivisiksi koetuilta asioilta, joita he itse ovat joutuneet käymään läpi sopeutuessaan uuteen kotimaahan ja työelämään.
Mun lapsista ei tule samanlaisia kuin minä silloin. Koska nyt ne tietää jo kasvuiässä mikä on liitto ja mikä on heidän oikeuksia. Että siinä mielessä se on vaikuttanut mun tulevaisuuteen.
Luottamus on kaiken toiminnan perusta
Ammattiliittoja ei ole perinteisesti pidetty ensisijaisina yhteistyötahoina tai toimijoina kotoutumisessa, vaikka ay-liike on maailmanlaajuisesti suurin yhteiskunnallinen liike ja kansainvälinen solidaarisuus on aina kuulunut sen perusarvoihin. Työväenliikkeellä on ollut merkittävä rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä sekä historiallisesti että maailmanlaajuisesti. (Pääkkönen & Ronkainen 2012; Lehdonmäki & Tapanainen 2003.)
Viime vuosina siirtolaisuutta ovat lisänneet EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) työvoiman liikkuvuuden vapautuminen, sodat ja muut kriisitilanteet sekä ilmastonmuutos. Ay-liike on sopeutunut tähän muutokseen uudistamalla toimintaansa ja kiinnittämällä huomiota erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin työntekijöihin.
Suomessa JHL ja muut ammattiliitot ovat viime aikoina panostaneet aiempaa näkyvämmin maahanmuuttajatyöhön ja antirasismiin. Ne pyrkivät aktiivisesti saamaan maahan muuttaneet työntekijät järjestäytymään ammatillisesti ja siten edunvalvonnan piiriin.
Tämä ei ole kuitenkaan helppo tehtävä. Luottamuksen rakentaminen on vaikeaa varsinkin, jos työntekijän lähtömaassa ay-liike on korruptoitunut tai liiton jäsenyys on peruste poliittiselle vainolle.
Monet maahanmuuttajat päätyvät myös usein tekemään työtä, joka ei vastaa heidän koulutustaan – tai jopa useita eri töitä. Tämä voi heikentää ammatillista ylpeyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Jos sellaista siis edes on: työtä tehdään yhä enemmän alusta- tai vuokratyönä alati vaihtuvissa kohteissa.
Positiivisilla kokemuksilla on merkittävä rooli luottamuksen rakentamisessa, sillä valtaosa maahanmuuttajista liittyy ammattiliittoon sukulaisensa tai samasta taustasta tulevan tuttunsa suosituksesta. Tärkein työ tehdään työpaikoilla, kun uusi työntekijä otetaan mukaan porukkaan ja hänelle jaetaan tietoa työntekijän oikeuksista sekä ammattiliiton roolista suomalaisessa työelämässä.
Lähteet
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. 2023. Järjestötiedon käsikirja. Yhdistystoiminnan apuvälineitä. Luettavissa: https://www.jhl.fi/yhdistyksille-ja-aktiiveille/yhdistystoiminnan-apuvalineita/#jarjestotiedon-kasikirja-yhdistyksille. Luettu: 13.3.2025.
Lehdonmäki, I. & Tapanainen, M. 2003. Rajat riistolle: Kohti työntekijöiden globaaleja perusoikeuksia. Helsinki: Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus.
Pääkkönen, J. & Ronkainen, J. 2012. Tavoitteena kunnon työ ja tasaisempi tulonjako: Ay-liike pyrkii tasa-arvon takuumieheksi kehitysmaissa. Talous & yhteiskunta, 1, s. 32–37.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0. Luettu 10.1.2025.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 21.11.2024. Osallisuuden edistäminen. Luettavissa: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen. Luettu 13.3.2025.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 22.12.2023. Pienet onnistumistarinat -työkalu osallisuusvaikutusten arviointiin. Luettavissa: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/pienet-onnistumistarinat-tyokalu-osallisuusvaikutusten-arviointiin. Luettu: 13.3.2025.
Kirjoittaja
Linda Savonen
Linda on JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija sekä äiti mixed-suomalaiselle koululaiselle. Hän unelmoi kansainvälisestä solidaarisuudesta, vapaasta Palestiinasta sekä Suomen jalkapallojoukkueen MM-kisapaikasta.