Hyppää sisältöön

Työttömän ei pitäisi joutua salaamaan vapaaehtoistyötä

Samaan aikaan kun Suomeen ehdotetaan vastikkeellista sosiaaliturvaa ja työvelvoitetta työttömyysturvan ehdoksi, moni työtön pelkää menettävänsä tukensa vapaaehtoistoiminnan vuoksi. Viesti on ristiriitainen: viranomaisten määräämä yleishyödyllinen työ nähdään arvokkaana, mutta oma-aloitteinen osallistuminen herättää epäilyksiä.

Tapaukset, joissa työttömän vapaaehtoistoiminta on johtanut työttömyysetuuden menettämiseen tai pitkään selvitykseen, ovat lisääntyneet. Vaikka päätös lopulta olisi myönteinen, prosessit vievät aikaa. Epätietoisuus toimeentulosta kuormittaa ihmistä, jonka arki on usein muutenkin epävarmaa.

Lainsäädäntö sallii vapaaehtoistoiminnan työttömälle, kun toiminta on palkatonta eikä estä työn vastaanottamista. Silti moni jättää osallistumatta epäselvien ohjeiden, pelon tai vaihtelevien tulkintojen vuoksi. Yhteiskunta menettää silloin paljon.

Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Se vähentää yksinäisyyttä, tukee mielenterveyttä ja lisää kokemusta merkityksellisyydestä. Vapaaehtoistoiminta voi myös vahvistaa työelämässä tarvittavia taitoja ja kiinnittää ihmistä yhteiskuntaan silloin, kun työ puuttuu.

On vaikea nähdä järkeä siinä, että ihminen joutuu osallistumaan yhteisen hyvän rakentamiseen varoen tai salaa. Vapaaehtoistoiminta ehkäisee syrjäytymistä, tukee hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan resursseja. Sen pitäisi olla asia, johon kannustetaan eikä jota epäillään.

Tarvitsemme selkeämmät ohjeet, yhdenmukaiset käytännöt ja asennemuutoksen. Työttömän aktiivisuus ei ole uhka. Se on voimavara.

Anne Pothén
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja

Teksti on julkaistu hiukan lyhennettynä Helsingin Sanomien mielipiteessä 10.5.2026

Lähteet:

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan