Haluamme 30-vuotisjuhlamme kunniaksi jakaa kanssasi onnistumisia ja hienoja hetkiä vuosien varrelta! Kansalaisareenan historiaa pääsetkin nyt selaamaan tältä aikajanalta.
Kansalaisareena perustetaan tammikuussa 1993.
Kansalaisareena perustetaan tammikuussa 1993. Perustamisen taustalla olivat 1990-luvun alun taloudellinen lama, työttömyyden kasvu ja hyvinvointipalvelujen purkaminen. Voimakkaiden yhteiskunnallisten muutosprosessien keskellä perustajajäsenet pitivät tärkeänä kehittää kansalaisten vapaaehtois- ja oma-aputoimintaa ja lisätä kansalaistoiminnan omaehtoisuutta. Kansalaisareena perustettiin sitoutumattomaksi vapaaehtoisen ja oma-aloitteisen toiminnan yhteistyöfoorumiksi.
1993
Kansalaisareenan Areena-lehti perustetaan. Lehti toimii vuoteen 2005 asti.
1993
Kansalaisareena käynnistää kolmivuotisen Mikä hätänä? -hankkeen. Hanke auttaa kansalaisia elämänhallinnan lisäämisessä ja selvittää, miten yksilöitä voidaan auttaa hädässä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Vapaaehtoiset toimivat olennaisena osana hankkeen toteutuksessa.
1998
Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman käynnistää vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikkoverkoston Helsingissä. Valikkotoiminta tarjoaa alustan koordinaattoreiden osaamisen kehittämiselle ja vertaistuelle. Kansalaisareena ryhtyy fasilitoimaan Valikkoverkostoa ja tukemaan sitä yhä uusilla alueilla.
2002
Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä perustetaan. Kansalaisareena toimii tukiryhmän sihteerinä ja välittää tukiryhmälle tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja tarpeista vapaaehtoistoiminnan kentällä.
2009
Kansalaisareena toimii Vapaaehtoistoiminnan messujen järjestäjänä saattaen yhteen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset ja vapaaehtoistoimintaa tarjoavat organisaatiot. Vuosien 2010–2019 aikana messut esittelevät vapaaehtoistoiminnan tarjontaa yhteensä lähes 10 000:lle kävijälle.
2010
Laajat Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyt käynnistetään. Kyselyt teetetään Taloustutkimuksella ja ne kartoittavat suomalaisten vapaaehtoistyön tekemistä ja asenteita. Kyselyiden perusteella vapaaehtoistoiminta on säilyttänyt hyvin asemansa Suomessa reilun kymmenen vuoden aikana.
2010
Koko Euroopassa vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Kansalaisareena toimii Centre for European Volunteering CEV:n jäsenenä ja huomioi vaikuttamistyössään CEV:n vapaaehtoistoimintaa koskevat politiikkaohjelmat.
2011
Kansalaisareena valitsee ja palkitsee ensimmäisen Vuoden vapaaehtoisen. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esille vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja monimuotoisuutta.
2013
Kolmivuotinen Avita Kaveria -hanke käynnistyy. Valtakunnallinen hanke tekee vertaistukea ja -toimintaa näkyväksi sekä kouluttaa vertaisryhmän ohjaajien kouluttajia.
2014
Kansalaisareenan Avita Kaveria -hanke lanseeraa Kansainvälisen vertaistuen päivän vieton Suomeen.
2016
Valikkoverkosto julkaisee ensimmäisen teoksensa Tuettu vapaaehtoistoiminta – avain osallisuuteen. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä tukevia artikkelijulkaisuja ja oppaita on julkaistu tästä alkaen useita joka vuosi.
2017
Kansalaisareena toimii nuorten osallisuuden lisäämiseksi vapaaehtoistoiminnassa. Kolmivuotinen Jeesaan – nuori vapaaehtoistoiminnassa -hanke (2017–2019) kehittää vapaaehtoistoiminnan saavutettavuutta oppilaitoksissa.
2017
Kansalaisareena toimii ClimateAid-liikkeen vastuujärjestönä. Konsertti musiikkitalossa toteutetaan vapaaehtoisten soittajien voimin ja lahjoituskampanjalla kerätään lähes 100 000 euroa hiilivarastojen kasvattamiseen. Katso ClimateAid-kiitosvideo.
2019
Kansalaisareena käynnistää JEP – Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta –hankkeen kehittämään järjestöjen osaamista vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä.
2021
Kansalaisareena toteuttaa Oikeusministeriön Vapaa! – Fri! -hankkeen kanssa kampanjan Miltä Suomi näyttäisi ilman vapaaehtoistoimintaa?
2022
Kansalaisareena käynnistää Kohti tulevaa –ennakointihankkeen tarjoamaan järjestöille, yhdistyksille ja yhteisöille apua ja koulutusta toimintaympäristön seurantaan sekä ennakointi- ja tulevaisuusmenetelmien käyttöön.
2022
Kansalaisareena juhlii 30-vuotisjuhlavuottaan muun muassa SuomiAreenaan osallistuen. Kansalaisareenan visiona tuleville vuosille on, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
2023