Mikä motivoi vapaaehtoisia lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan? Entä minkälaisia keinoja vapaaehtoisten motivointiin on? Vapaaehtoisten motiivit olisi tärkeä tunnistaa, sillä ne vaikuttavat vapaaehtoisten motivaatioon ja haluun lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Valtakunnallisten kartoitusten ansiosta tiedämme hyvin, millaiseen vapaaehtoistoimintaan suomalaiset osallistuvat ja mikä helpottaisi osallistumista vapaaehtoistoimintaan. Vuonna 2021 kärjessä olivat vapaaehtoistoiminta liikunnan ja urheilun sekä lasten ja nuorten parissa. Vapaaehtoistoimintaan lähtemistä puolestaan helpottaisi, jos tarjolla olisi enemmän lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä sekä jos elämäntilanne olisi sopivampi.
Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita melko huonosti. Niiden tunnistaminen organisaatiossa on kuitenkin tärkeää, koska ne auttavat vapaaehtoisten rekrytoinnissa, motivoinnissa ja sitouttamisessa sekä tukevat vapaaehtoisten hyvinvointia. Kun motiivit ja toimintamahdollisuudet kohtaavat, ovat vapaaehtoiset innostuneita ja sitoutuneita.
Motiivit osallistua vapaaehtoistoimintaan ovat hyvin erilaisia ja niiden tunnistamista hankaloittaa vaihtelevuus muun muassa iän, sukupuolen ja elämänvaiheen mukaan. Myös yksittäisen ihmisen motiivit voivat vaihdella ja muuttua, eikä ihminen ole aina edes tietoinen kaikista motiiveistaan. Ei ole siis olemassa yksiselitteistä tekijää sille, miksi ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan – olennaista on ymmärtää, että tekijöitä on monia.
Tässä osiossa avataan motivaation käsitettä, esitellään vapaaehtoistoiminnan motiivien suuntaviivoja tuoreimman tutkimustiedon valossa sekä annetaan käytännön vinkkejä vapaaehtoisten motivointiin.
Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät vapaaehtoistoiminnassa
Motivaatio on tapana jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäisessä motivaatiossa henkilön toiminta lähtee hänestä itsestään sekä kumpuaa arvoista ja halusta toimia. Sisäisesti motivoitunut yksilö hakeutuu tekemään hänelle mielekkäitä asioita ja tehtäviä. Tällöin toiminta ja tehtävät kiinnostavat ulkoisista palkkioista riippumatta.
Ulkoisessa motivaatiossa tekeminen ja toimiminen puolestaan rakentuu ulkoisen palkkion kautta. Ulkoisen motivaation varassa voidaan yleensä edetä vain tiettyyn pisteeseen asti, ja sen vaikutus on lyhytaikaisempi. Sisäinen motivaatio puolestaan motivoi yksilöä kaikista vahvimmin, koska siinä jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle iloa ja nautintoa. Tekeminen koetaan myös kevyemmäksi sisäisten motiivien kautta.
Sisäiset motivaatiotekijät liittyvät sisäisiin tarpeisiin, kuten itsensä kehittämiseen, haluun oppia uutta, itsensä toteuttamiseen ja merkityksellisyyden tunteisiin. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat puolestaan muun muassa kannustus, palaute, palkka tai jonkin muu palkkio, maine ja kunnia.
Vapaaehtoistoiminnassa on sekä saamisen että antamisen elementtejä.
Vapaaehtoistoiminnan tekemisen motiivit rakentuvat jokaisen vapaaehtoisen kohdalla molemmista osatekijöistä erilaisin painotuksin. Vapaaehtoistoiminnassa motivaatiota voivat tuoda niin ulkoiset kuin sisäisetkin motivaatiotekijät eikä niitä tulisi asettaa vastakkain tai paremmuusjärjestykseen.
Kun oman organisaation vapaaehtoisten motiivit tunnetaan hyvin, voidaan toimintaa suunnitella heidän kannaltaan mahdollisimman palkitsevaksi ja motivoivaksi. Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, sillä vapaaehtoisen innostus voi lopahtaa nopeasti, jos motivointiin ei kiinnitetä huomiota eikä osallistuminen anna hänelle itselleen mitään. Vapaaehtoistoiminnassa on sekä saamisen että antamisen elementtejä.
Vapaaehtoistoiminnan motiivien suuntaviivoja
Tutkimusten perusteella yksi tärkeimmistä syistä osallistua vapaaehtoistoimintaan on auttamisen halu. Muita syitä osallistua ovat muun muassa itsensä ja oman toiminnan kokeminen merkittäväksi, toiminnan organisointitapa ja toimintamuotojen palkitsevuus, hyvä ryhmähenki, uusien ihmisten tapaaminen, halu saada kokemuksia ja oppia uutta sekä suora pyyntö lähteä mukaan toimintaan (Yeung 2022; Nelimarkka 2019).
Tutkimuksissa on lisäksi löydetty joitakin motiivien suuntaviivoja eri ryhmien välillä, jotka auttavat vapaaehtoisten motivointia suunnitellessa (Yeung 2022; Kansalaisareena yms. 2021). On tärkeää kuitenkin muistaa, että eroja löytyy paljon yksilöiden väliltä ja luokittelut ovat pikemminkin suuntaa antavia. Alle on ryhmitelty muutamia vapaaehtoistoiminnan motiivien suuntaviivoja:
- Nuoria vapaaehtoisia motivoi muun muassa halu oppia uutta, toiminnan merkityksellisyys, uusien kavereiden saaminen, hauskan pitäminen, kokemuksen hankkiminen, toiminnan ideoiminen itse, matalan kynnyksen toiminta sekä yhdessä tekeminen. Nuoret myös lähtevät vapaaehtoistoimintaan usein ystävien vaikutuksesta ja innostamana.
- Iäkkäämpiä vapaaehtoisia motivoi muun muassa halu saada uusia tuttavia, auttaminen, mielekäs tekeminen vapaa-ajalla, rutiinit oman osaamisen hyödyntäminen, kokemus hyödyksi olemisesta ja rohkaisu lähteä pois kotoa.
- Naisten motiiveissa korostuvat auttamisen halu, into oppia uusia asioita, halu tutustua uusiin ihmisiin ja pop up -vapaaehtoistoiminta. Miesten motiiveissa puolestaan korostuvat uuden oppiminen, ystävien ja tuttavien vaikutus sekä halu käyttää ylimääräinen vapaa-aika hyödylliseen tekemiseen.
- Suurimmissa kaupungeissa auttamishalu korostuu ja vapaa-aikaan halutaan hyödyllistä ja merkityksellistä tekemistä. Maaseudulla puolestaan vapaaehtoistoiminta mielletään enemmänkin osaksi elämänmuotoa ja kansalaisvelvollisuudeksi.
Vapaaehtoisten motivoinnin keinoja
Kun vapaaehtoisten motiiveista ollaan suurin piirtein selvillä, voidaan motivoinnin välineet kohdistaa oikein. Rekrytoinnissa ja tehtävässä voidaan korostaa esimerkiksi työkokemuksen saamista, taitojen kehittymistä tai toiminnan sosiaalista puolta. Jatkuvuutta hakevalle tai turvallisuutta kaipaavalle tarjotaan mahdollisuutta sitoutua yhditykseen tai järjestöön sekä rutiineja ja pysyvyyttä. On kuitenkin tärkeää, että korostetut motivaatiotekijät vastaavat myös tehtävänkuvaa ja toimintaa organisaatiossa: vapaaehtoiselle on annettava realistinen kuva toiminnasta.
Motivoinnin välineinä voivat toimia myös yhteiset kiitos- ja virkistystapahtumat, suunnittelu- ja palautetilaisuudet sekä vapaaehtoisten muistaminen muilla tavoin.
Vinkkejä vapaaehtoisten motivoimiseen:
- Kerro, mikä merkitys vapaaehtoisten toiminnalla on yhteisösi/järjestösi kannalta.
- Perehdytä vapaaehtoinen huolellisesti tehtävään ja varmista, että hänellä on yhteyshenkilö.
- Luo vapaaehtoiselle selkeä toimenkuva.
- Tarjoa mielekästä tekemistä ja erilaisia tehtäviä.
- Luo hyvä ilmapiiri: innosta ja kannusta.
- Kiitä vapaaehtoisia ja muista heitä merkki- ja juhlapäivinä.
- Järjestä yhteisiä tapahtumia, joissa vapaaehtoiset pääsevät viettämään aikaa toistensa kanssa.
- Auta vapaaehtoista kehittymään ja järjestä kehitys- ja palautekeskusteluita.
- Tarjoa ohjausta ja koulutusta.
- Tee vapaaehtoisen työ näkyväksi myös muille.
- Luo matalan kynnyksen toimintaa.
- Anna mahdollisuus sitoutua ja jakaa arvot.
Lähteet:
Kansalaisareena, Kirkkohallitus ja Opintokeskus Sivis. 2021. Vapaaehtoistyö Suomessa 2021. Lue tutkimusraportti, pdf.
Holm, Sophie. 2020. Vapaaehtoiseksi – mutta miksi? Lue blogiteksti Kansalaisareenan sivulta.
Nelimarkka, Mari. 2019. Vapaaehtoistyön motiivit ja niihin liittyvät moraaliset kannanotot. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydeniu, Sosiaalityö. Lue tutkielma täältä, pdf.
Yeung, Anne Birgitta. 2020. Tärkein motiivi on auttamisen halu. Lue artikkeli Kansalaisyhteiskunta.fi-sivulta.
Yeung, Anne Birgitta. 2002. Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa – ihanteita vai todellisuutta? Helsinki: YTY.
Alkuperäinen teksti: Paula Vihiniemi, 2020 / Päivitetty 2022, Kansalaisareena ry