Kirjoittajat: Daniye Bedretdin ja Marisel Soto Godoy
Monika-Naiset liiton Kotoutumiskeskus Monika tekee naiserityistä kohtaavaa työtä haavoittuvassa asemassa olevien maahan muuttaneiden naisten parissa. Asiakkaidemme joukossa on erityisen syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä, kuten paperittomia, ihmiskaupan uhreiksi joutuneita sekä luku- ja kirjoitustaidottomia.
Vapaaehtoistoimintamme tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista. Vapaaehtoisemme kohtaavat asiakkaitamme muun muassa ryhmänohjaajina, työ-, kieli- ja digimentoreina, lastenhoitajina sekä retkien ja infojen järjestäjinä. Lisäksi he tukevat asiakkaitamme koulutuksissa ja tapahtumissa.
Tarjoamme myös maahan muuttaneille naisille mahdollisuuden toimia vapaaehtoisina ja tuemme heitä tarvittaessa vapaaehtoisen polulla. Olemme vakaasti sitä mieltä, että kotoutujalla on paljon osaamista, jota hän voi jakaa muille. Kukaan ei ole vain autettava tai auttaja – elämäntilanteet vaihtelevat meillä kaikilla.
Tässä artikkelissa kuvaamme, miten vapaaehtoistoiminta voi tukea vapaaehtoisina toimivien naisten kotoutumista. Jotta emme puhuisi vapaaehtoistemme puolesta, haastattelimme muutamaa heistä tätä artikkelia varten. Halusimme tietää, mitä vapaaehtoistoiminta Kotoutumiskeskus Monikassa on merkinnyt heille ja miten se on tukenut heidän kotoutumistaan.
Maahan muuttaneista toiminnan kohteena on tehty lukuisia tutkimuksia ja artikkeleita (mm. Pitkänen 2019). Siksi tässä artikkelissa keskitymme vapaaehtoisiin toimijoina, emme toiminnan kohteina. Pohdimme myös, miten maahan muuttaneita naisia voi tukea heidän vapaaehtoistehtävissään. Käsittelemme erityisesti mentorointia, jonka kehittämiseen olemme panostaneet tänä vuonna.
Kattava koulutus mahdollistaa laadukkaan tuen tarjoamisen
Kotoutumiskeskus Monikassa on työskennellyt vapaaehtoiskoordinaattori vuodesta 2024 lähtien. Aiemmin vapaaehtoisten koordinointi oli jaettu keskuksen kolmelle työntekijälle, jotka vastasivat oman työnsä ohella omista vapaaehtoisryhmistään. Tilanne ei ollut ideaali sen enempää työntekijöille kuin vapaaehtoisillekaan. Koordinaattorin ansiosta vapaaehtoistoimintaan on voitu panostaa enemmän ja vapaaehtoisia on ollut mahdollista tukea paremmin.
Rekrytoimme uusia vapaaehtoisia kahdesti vuodessa ja järjestämme heille perehdytystä ja koulutusta 2–4 kertaa vuodessa. Koulutus koostuu itsenäisestä opiskelusta koulutusvideoiden avulla sekä lähikoulutuksesta, jossa uudet vapaaehtoiset tutustuvat tehtäviinsä ja toisiinsa.
Koulutuksesta on tehty mahdollisimman käytännönläheinen, ja siinä käsitellään myös kotoutumista. Erityisesti kantasuomalaisten vapaaehtoisten on tärkeää ymmärtää kotoutumisprosessia ja siihen liittyviä haasteita.
Osana koulutusta kutsumme kokeneen vapaaehtoisen jakamaan kokemuksiaan ja kouluttamaan uusia tulokkaita, sillä uskomme vertaistoimijuuteen ja -oppimiseen. Näin uudet vapaaehtoiset saavat ainutlaatuista ensikäden tietoa vapaaehtoisuudesta ja tulevista tehtävistään. He saavat myös oppaan, jossa käsitellään vapaaehtoistoiminnan rooleja, sääntöjä ja periaatteita.
Järjestämme vapaaehtoisille lisäkoulutusta tarpeen ja resurssien mukaan. Viime vuosina lisäkoulutuksissa on käsitelty muun muassa ihmiskauppaa ja turvallisen tilan luomista. Tarjoamme vapaaehtoisille myös työnohjausta, sillä vapaaehtoiset toimivat haavoittuvassa asemassa olevien maahan muuttaneiden naisten parissa.
Olemme huomanneet, että mitä kattavammin koulutamme vapaaehtoisiamme, sitä laadukkaampaa tukea he pystyvät tarjoamaan asiakkaillemme.
Vertaistuelliset tapaamiset vahvistavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Vapaaehtoistoiminta voi tarjota merkittävää tukea maahan muuttaneiden naisten kotoutumisessa. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat heitä luomaan uusia verkostoja ja löytämään paikkansa uudessa ympäristössä.
Järjestämme säännöllisesti yhteisiä tapaamisia kaikille vapaaehtoisillemme sekä erikseen ryhmänohjaajille ja mentoreille. Näissä vertaistuellisissa tapaamisissa vapaaehtoiset voivat turvallisessa ympäristössä jakaa kokemuksiaan, käsitellä haasteitaan ja löytää ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin.
Vapaaehtoisten jakamat kokemukset ja näkökulmat auttavat kehittämään järjestömme vapaaehtoistoimintaa. Arvokkainta kuitenkin on, että tapaamiset vahvistavat vapaaehtoisten tietämystä, yhteishenkeä ja osallisuuden tunnetta, mikä lisää heidän sitoutumistaan toimintaan.
Vapaaehtoisten kokemuksia Monikan vapaaehtoistoiminnasta
Kotoutumiskeskus Monikan vapaaehtoisista lähes puolet ovat maahan muuttaneita naisia, joilla on omakohtaista kokemusta kotoutumisesta Suomeen. Yksi pitkäaikaisimmista vapaaehtoisistamme on Eva Herttuainen, joka toimii työ- ja kielimentorina sekä suomen kielen ryhmänohjaajana. Tänä vuonna vapaaehtoisina aloittivat Estephany Poquechoque Gironda ja Aina Palmer Hurtado, jotka ohjaavat englannin kielen ryhmiä.
Eva aloitti vapaaehtoisena Kotoutumiskeskus Monikassa kymmenen vuotta sitten. Vaikka hänen omista kotoutumiskokemuksistaan on kulunut jo aikaa, hän haluaa tarjota tukea erityisesti muille maahan muuttaneille naisille. Evan mielestä naisia on tärkeä auttaa verkostojen luomisessa, jotta he löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja työelämässä.
Uskon vahvasti, että naisten tulisi tukea toisiaan. Tämä on filosofiani. Kun on mahdollisuus, äänestän aina naista, sillä naisten välinen solidaarisuus on arvokasta.
Eva kertoo oppineensa mentoroinnin kautta paljon itsestään ja muiden auttamisesta. Aluksi hänen oli vaikea asettaa rajoja auttamiselle, mutta vuosien mittaan hän on oivaltanut, että tärkeintä on kuunnella mentoroitavaa ja kunnioittaa tämän omia toiveita.
Luulen, että olen oppinut vuosien aikana niin paljon, kuten alussa haluat vain puskea mentoroitavaa parhaaseen versioon itsestään. Luulet tietäväsi vastauksen, kerrot ihmisille mitä tehdä ja jonkin ajan kuluttua opit, että sinun on kuunneltava.
Vaikka Eva ei koe, että vapaaehtoistoimina olisi edistänyt merkittävästi hänen omaa kotoutumistaan, on se vahvistanut hänen kuulumisen tunnettaan. Hänelle on tärkeää olla osa maahan muuttaneiden naisten yhteisöä.
Minulla on tietysti paljon suomalaisia ystäviä, mutta silti sanon, että tämä yhteisö on kuin paikka, johon todella kuulun, ja mielestäni maahanmuuttajanaisten yhteisö on paikka, jossa haluan olla taustani takia.
Aina ja Estephany muuttivat Suomeen noin kolme vuotta sitten. Heidän kotoutumistaan ovat haastaneet erityisesti suomen kielen oppiminen ja verkostoituminen.
Vapaaehtoistoiminta Kotoutumiskeskus Monikassa on tarjonnut Ainalle ja Estephanylle mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä, harjoitella suomea ja rakentaa verkostoja. Joidenkin asiakkaiden kanssa suomi on ollut ainoa yhteinen kieli, mikä on kannustanut kehittämään kielitaitoa. Estephanylle vapaaehtoistoiminta on ollut tervetullut lisä elämään:
Olen aina ollut kiinnostunut vapaaehtoistyöstä, koska sitä kautta voin tutustua ihmisiin ja alkaa rakentaa verkostoani ja myös mielenterveyttäni. On erittäin tärkeää nähdä kaikkien kasvot, joten se on saanut minut vapaaehtoiseksi.
Ainan ja Estephanyn mielestä on tärkeää tukea naisia, jotka ovat kotoutumisensa alussa ja saattavat tuntea itsensä yksinäisiksi ja eksyksissä oleviksi. Aina kertoo samaistuvansa maahan muuttaneiden naisten tilanteeseen:
Luulen, että voin ymmärtää maahanmuuttajanaisten tilannetta, koska no, minäkin olen yksi heistä. Sanoisin jopa, että on voimaannuttavaa antaa takaisin. Minä olin erittäin tervetullut ja toivon, että voin auttaa muita naisia täällä.
Ryhmänohjauksen haasteina Aina ja Estephany pitävät oppituntien materiaalien valmistelua ja aikataulujen sovittamista omaan elämään. Haluammekin tukea ryhmänohjaajia paremmin tarjoamalla apua oppituntien suunnitteluun ja aikataulujen järjestelyyn.
Työmentorointi avuksi työnhakuun
Kotoutumiskeskus Monikan asiakasmäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina: vuonna 2024 asiakasmäärä nousi 39 prosenttia vuodesta 2023 ja 55 prosenttia vuodesta 2022. Tämä kasvu on saanut meidät pohtimaan yhdessä vapaaehtoistemme kanssa, miten heitä voisi osallistaa ja tukea paremmin.
Asiakasmäärän kasvaessa asiakkaidemme työnhakutarpeet ovat myös kasvaneet. Päätimme siksi panostaa työmentorointiin ja laajentaa sen roolia vapaaehtoistoiminnassamme.
Työmentoroinnissa vapaaehtoinen tukee mentoroitavaa työnhaussa esimerkiksi auttamalla CV:n ja työhakemusten laadinnassa sekä etsimällä mentoroitavalle mieluisia työpaikkoja. Mentorilta edellytetään hyvää tietämystä suomalaisesta työelämästä sekä kykyä ohjata mentoroitavaa tämän omien tavoitteidensa mukaisesti.
Lisääntynyt vastuu vaatii kuitenkin usein myös lisää tukea. Mentorointiprosessin aikana olemme säännöllisesti yhteydessä sekä mentoriin että mentoroitavaan ja mentori saa jatkuvaa tukea työntekijältä.
Tuen täytyy olla myös oikea-aikaista: askarruttaviin kysymyksiin ja haasteisiin on tärkeää vastata nopeasti. Tarvittaessa työntekijä voi myös puuttua haastavaan tilanteeseen tapaamalla mentoriparin ja sopimalla yhdessä jatkon pelisäännöistä.
Mentorille tarjotaan myös konkreettista apua. Työntekijä voi esimerkiksi auttaa löytämään työpaikkailmoituksia tai työnhakuun liittyviä tapahtumia. Mentoroitava voi osallistua tapahtumiin joko itsenäisesti tai mentorin kanssa.
Yhteisöstä tukea kotoutumiseen
Kotoutumiskeskus Monikan toiminnan ytimessä on ajatus, että jokainen voi olla sekä avun saaja että antaja oman elämäntilanteen mukaan. Vapaaehtoistoiminnassamme maahan muuttaneet naiset tukevat ryhmätoimintaan tai mentorointiin osallistuvia naisia kotoutumisessa samalla, kun he vahvistavat omia taitojaan ja verkostojaan. Kotoutumisen kannalta on tärkeää tuntea itsensä hyödylliseksi ja arvostetuksi sekä kokea yhteenkuuluvuutta.
Onnistunut vapaaehtoistoiminta tarvitsee koordinointia ja avointa vuoropuhelua vapaaehtoisten kanssa. Kattava koulutus, oikea-aikainen tuki ja joustavat toimintamahdollisuudet auttavat vapaaehtoisia löytämään oman paikkansa ja kasvamaan roolissaan. Vapaaehtoisia kannattaa myös rohkaista jakamaan kokemuksiaan ja näkökulmiaan, mikä tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Kun vapaaehtoiset saavat kokea yhteisön tuen ja voimaantumisen, he pystyvät tukemaan asiakkaita entistä paremmin. Yhdessä voimme rakentaa verkostoja, edistää osallisuutta ja luoda turvallisia tiloja, joissa jokainen voi kasvaa ja kukoistaa.
Lähteet
Lehto, T-M. 2023. Kulttuurien kohtaamista kolmella tasolla. Vapaaehtoistoiminta maahanmuuttajanaisten tukena Kotoa Kotiin -hankkeessa. Syventävä tutkielma. Helsingin Yliopisto, kulttuuriperinnön maisteriohjelma. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202306132640. Luettu: 23.11.2024.
Pitkänen, M. 2019. Vapaaehtoistyön merkitys maahanmuuttajalle. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/226592/Pitk%C3%A4nen_Maiju.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu: 22.11.2024.
Kirjoittajat
Daniye Bedretdin
Daniye toimii Kotoutumiskeskus Monikassa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Hän on kiinnostunut kotoutumisesta sekä vapaaehtoisten roolista kotoutumisen osana.
Marisel Soto Godoy
Marisel työskentelee Kotoutumiskeskus Monikassa kotouttavan toiminnan päällikkönä. Hän on toiminut 25 vuoden ajan pakolaisten ja maahan muuttaneiden parissa sekä kansalaisjärjestöissä että valtionhallinnossa asiantuntijatehtävissä. Marisel on kiinnostunut kotoutumisen edistämisestä, osallisuuden kysymyksistä ja antirasistisesta työstä.