Kirjoittajat: Charlotta Boucht, Satu-Maarit Huttunen, Laura Leino Owiye ja Maria Mattsson
Diakonissalaitoksen yleishyödylliset hankkeet, Olohuone ja Kummiperhetoiminta, on suunnattu alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleille turvapaikanhakijataustaisille nuorille. Hankkeiden yhteinen tavoite on lievittää nuorten tuntemaa yksinäisyyttä.
Olemme luoneet ympäristön, jossa nuorilla on mahdollisuus tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Pyrimme varmistamaan, että heillä jokaisella on joku, joka on aidosti läsnä ja kysyy: “Moi, mitä sulle kuuluu?”
Vapaaehtoisten rooli hankkeissa on merkittävä. He tarjoavat nuorille mahdollisuuksia luoda uusia sosiaalisia yhteyksiä ja saada tukea sekä auttavat nuoria ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Vapaaehtoisten läsnäolo ja heidän antamansa konkreettinen apu ovat korvaamattomia nuorten hyvinvoinnille.
Maahan muuttaneet nuoret tarvitsevat tukea ja yhteisöllisyyttä
Yksin maahan tulleet nuoret ovat joutuneet luopumaan kotimaastaan ja kulttuuristaan. Usein heillä on taustallaan kotimaan konflikti tai sota, haastavat kasvuolosuhteet ja vaikea matka Suomeen. Nuorilla voi olla useita traumatisoivia kokemuksia.
Suomessa nuorilla ei ole perhettä tai sukulaisia tukena, joten heidän pitää rakentaa elämäänsä uudessa kotimaassaan yksin. Onnistumisten sijaan nuorille saattaa kertyä negatiivisia kokemuksia, mikä voi vaikeuttaa juurtumista.
Vaikka nuoret kohtaavat monia haasteita, he eivät aina saa oikea-aikaista tukea. Nuoret tarvitsevat yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta mutta kohtaavat sen sijaan usein toiseuttamista ja rasismia. Nuoria pidetään uhkana, ja he kokevat monenlaista syrjintää (Kallinen, Sevola & Sauramäki 2023, 79; Inkinen, Lorentz & Nortamo 2023, 103).
Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Pakolaistaustaisen nuoren ystävät uudessa kotimaassa ovat usein myös etnisten vähemmistöjen edustajia, ja heillä on vähemmän työhön tai harrastuksiin liittyviä ihmissuhteita. Suhteet suomalaisiin vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tukevat tiedonsaantia esimerkiksi koulutuksesta ja työllistymisestä.
Toimiessaan yhteisössä nuori voi tuntea itsensä hyväksytyksi. Yhteisöllisyys auttaa ehkäisemään syrjäytymistä sekä vahvistaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuorille tunne sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta voi olla korjaava: se vahvistaa kokemusta siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet yhteiskunnassa. (Castaneda ym. 2018; Teittinen 2020.)
Kummiperhetoiminta ja Olohuone perustettiin nuoria varten
Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 3 000 alaikäistä lasta ja nuorta ilman huoltajaa. Diakonissalaitoksen alaikäisyksiköissä havaittiin, että nuoret tarvitsivat turvallisten aikuisten tukea myös asumisyksikön ulkopuolella.
Kummiperhetoiminta syntyi vastaamaan sekä nuorten että auttamishaluisten kansalaisten tarpeisiin. Hanke yhdistää vapaaehtoisen kummiperheen yksin tulleen nuoren kanssa. Kummeilta nuoret saavat tukea arkeen ja apua yksinäisyyteen.
Kummiperhetoiminnan työntekijät huomasivat, että itsenäistymisvaiheessa nuoret kaipasivat aikuisten tukea sekä paikkaa, jossa viettää aikaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tästä syntyi Olohuone, matalan kynnyksen kohtaamispaikka 18–25-vuotiaille nuorille. Olohuone tarjoaa tukea, toimintaa ja yhteisön saman katon alla.
Olohuoneella käyvät nuoret ovat eri elämänvaiheissa ja kaipaavat tukea erilaisiin arjen tilanteisiin. Osa heistä on asunut Suomessa jo useamman vuoden ja kykenee hoitamaan arkisia asioita melko itsenäisesti sekä kommunikoimaan suomen kielellä. He kuitenkin kaipaavat vapaa-ajanviettopaikkaa, keskusteluseuraa ja turvallisten aikuisten tukea ja kannustusta arkisissa päätöksissä.
Olohuoneelle tulee lähes viikoittain uusia nuoria, joko nuoren oman sosiaalityöntekijän saattelemana tai ystävän suosituksesta. Olohuone tarjoaa turvallisen ja kannustavan ympäristön, jossa nuoret voivat saada apua läksyjen kanssa tai harjoitella suomen kielen käyttöä.
Monet nuoret kertovat, että heillä on vähän mahdollisuuksia käyttää suomen puhekieltä, koska he opiskelevat muiden maahanmuuttajien kanssa ja viettävät vapaa-aikaa oman kielisten seurassa. Suomalaisiin tutustuminen voi tuntua haastavalta, jos nuori kokee, ettei hän osaa puhua suomea riittävän hyvin. Olohuoneella he voivat kuitenkin harjoitella kieltä ja saada tukea, mikä antaa heille varmuutta toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Monet hankkeisiin osallistuvat nuoret tulevat yhteisöllisistä kulttuureista, joissa tuntemattomien kanssa jutteleminen ja kuulumisten vaihtaminen on tavallista. Nuoret kertovat, että täällä uudessa kotimaassa ihmiset kadulla tai bussissa kääntävät katseensa alas eivätkä halua jutella. He tuntevat tulevansa torjutuiksi.
Nuoret tulevat Olohuoneelle erityisesti kohtaamisten takia. Olohuoneella katsotaan silmiin, ja kysytään, mitä nuorelle kuuluu. Kummiperhetoiminnan nuoret ovat kertoneet, miten syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemukset vähenevät, kun nuori pääsee mukaan perheen arkisiin puuhiin ja saa ympärilleen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet nuoren elämästä.
Mahdollisuuksia monenlaiseen vapaaehtoisuuteen
Olohuoneella ja Kummiperhetoiminnassa vapaaehtoisten roolit voivat vaihdella ja heidän panoksensa voi muuttua ajan myötä. Vapaaehtoiset voivat tulla mukaan auttajina tai mentoreina, mutta ajan myötä heistä saattaa tulla nuorille ystäviä tai jopa perheenjäsenten kaltaisia.
Toiminnassa annetaan vapaaehtoisille tilaa ja aikaa kehittää omaa rooliaan ja vaikuttaa toiminnan suuntaan. Pitkään mukana olleet vapaaehtoiset ottavat usein enemmän vastuuta toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Jokaiselle löytyy oma yksilöllinen paikkansa, mutta prosessi vaatii aikaa ja tilaa kasvaa.
Onnistunutta on vapaus ja väljyys toiminnassa, tehdään niitä asioita, mitä nuorilla kulloinkin sattuu olemaan hoidettavana ja sen kanssa, joka heitä ehkä parhaiten osaa auttaa. […] Sellainen soljuvuus, toimintaan on helppo päästä mukaan, ja olohuoneelta voi löytää oman luontevan roolinsa ja paikkansa.
Vapaaehtoiset auttavat nuoria ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa muun muassa jakamalla tietoa perinteistä ja arvoista. Vapaaehtoisten merkitys korostuu myös keskustelukavereina ja suomen kielen harjoittelun tukijoina.
Vapaaehtoiset voivat kutsua nuoria koteihinsa tutustumaan tavalliseen arkeen ja juhlaan. Samalla he auttavat nuoria rakentamaan itseluottamusta ja kehittämään sosiaalisia taitoja.
Vapaaehtoisten nuorille antama aika ja huomio ovat korvaamattomia. Heidän tukensa ja läsnäolonsa ovat tärkeitä tekijöitä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja uuteen kotimaahan integroitumisessa.
Vapaaehtoiset tarvitsevat perehdytystä ja rinnalla kulkemista
Olohuoneen vapaaehtoiseksi pääsee kevyen perehdytyksen kautta. Toiminta avautuu parhaiten käytännön kautta, joten uudelle vapaaehtoiselle mahdollistetaan tutustuminen nuoriin ja Olohuoneen arkeen matalalla kynnyksellä. Kummiperheet valmennetaan ja haastatellaan ennen toimintaan osallistumista.
Hankkeiden vapaaehtoiset saavat alkuvalmennuksessa tietoa pakolaistaustaisten nuorten mahdollisista traumoista ja välineitä tunnistaa nuoren reaktioita. Tämä auttaa vapaaehtoisia ymmärtämään nuoria paremmin. Traumoja ei tarvitse osata hoitaa, mutta ne on hyvä ottaa huomioon. (Tenhunen 2022, 45–47.)
Vapaaehtoisten kanssa keskustellaan myös nuorten kokemasta rasismista, jotta he ymmärtävät, millaisia haasteita nuoret kohtaavat. Kansalaistoiminnan periaate on kuitenkin, että jokainen osaa olla ihminen ihmiselle, eikä vapaaehtoisilta edellytetä mitään erityistaitoja.
[Haastavaa on ollut] nuoren auttaminen hänen vaikeissa tilanteissaan. Tilanteet ovat olleet haastavia minullekin kantasuomalaisena, nuoren kokemiaan vaikeuksia en voi siis edes sanoin kuvailla.
Kummiperhetoiminnassa vapaaehtoistoiminnan koordinoimista on kuvattu termillä ”vapauden johtaminen”. Tavoitteena on antaa nuorelle ja kummille mahdollisuus rakentaa aitoa, omanlaistaan vuorovaikutussuhdetta.
Myös Olohuoneen vapaaehtoisille annetaan vapaus toimia omalla persoonallaan, ja heitä rohkaistaan hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Lisäksi vapaaehtoisia kannustetaan antamaan rohkeasti palautetta ja ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Työntekijän tuki on rinnalla kulkevaa, ja hänen vastuullaan on luoda rento ja turvallinen ympäristö, jossa vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun vaikeistakin asioista.
Myös yleismaailmallinen tilanne vaikuttaa siihen, millaista tukea vapaaehtoiset tarvitsevat. Kriisien keskellä ammattilaisilta vaaditaan resilienssiä, joka auttaa tukemaan nuorten kanssa toimivia vapaaehtoisia.
Vapaaehtoisten kokemuksia
Kummiperhetoiminnan ja Olohuoneen palautekyselyissä vapaaehtoiset ja kummiperheet ovat kertoneet, miten toiminta on mahdollistanut heille yhteiskunnallisen vastuun kantamisen sekä mahdollisuuden antaa ja saada sosiaalista tukea.
Vapaaehtoisten palautteessa ja yhdessä käydyissä keskusteluissa korostuu se, että he saavat paljon vastineeksi nuorilta. Erityisen palkitsevaa on kuulla nuorilta suora kiitos.
Vapaaehtoiset saavat nuorilta myös tietoa eri kulttuureista ja perinteistä. Se muistuttaa siitä, että emme ole yksin kokemustemme kanssa. Vaikka elämme erilaisissa olosuhteissa, ovat perustarpeemme universaaleja.
On ollut huima kokemus tutustua ihanaan nuoreen, joka on tullut aivan toisenlaisista oloista ja joka on kuitenkin ihmisenä niin samanlainen ja meidän kanssamme hyvin yhteen sopiva – huumorintajua ja harrastuksia myöten.
Toimintaan osallistuminen on väylä uusien tuttavuuksien syntymiseen oman tutun ympäristön ulkopuolelta. Vapaaehtoiset tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä yhdessä sitoutuneiden työntekijöiden kanssa. Vapaaehtoiset myös tietävät, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon toiminnassa ja heitä kuunnellaan ja arvostetaan.
[…] haastaa välillä omiakin käsityksiä ja asenteita, joita ei tiennyt itsellä olevankaan. Antaa merkityksen ja osallisuuden tunteen.
Nuorten kokemuksia
Kummiperhetoiminnassa nuorten kokemuksia on kerätty palautekyselyiden muodossa nuorilta itseltään, kummiperheiltä sekä yhteistyökumppaneilta. Lisäksi kokemuksia ja ajatuksia on kerätty kohtaamisissa. Nuorten palaute on tärkeää, kun halutaan kehittää nuorten omiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaavaa toimintaa.
Parasta tai hyvää on ollut kummiperheessä kaikki. Kummiperhe tuo toivoa. On tärkeää, että on toivoa tulevasta, muuten ei motivoi koulunkäynti eikä mikään eikä kotiudu.
Kummisuhde auttaa nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan ja löytämään oman paikkansa. Kummiperheen kanssa kielitaito vahvistuu ja suomalaiset tavat tulevat tutummaksi.
Nuorten palautteissa korostuu perheiden vapaaehtoisuuden merkitys. Suhteet viranomaisiin ja ammattilaisiin ovat tiiviissäkin tukisuhteessa löyhiä verrattuna kummeihin. Kummisuhteet kestävät usein vuosia ja yhteys säilyy, vaikka elämäntilanteet muuttuisivat.
Kummiperhe on ollut minulle ennen kaikkea perhe eikä mikään muu, ja just se on se, mitä tarvitsin.
Kun sain kummiperheen, sain motivaatiota suomen oppimiseen. Puhumme aina suomea, kun tapaamme. Kummiperhetoiminta auttaa nuoria kehittämään suomen kielen taitoja.
Olohuoneen nuorten antaman palautteen mukaan reilusti yli puolet nuorista hakee tukea opiskeluun ja läksyjen tekoon Olohuoneelta. Vastanneista kaikki kokevat saavansa apua hakemaansa asiaan. Monet koulusta valmistuneet nuoret ovat todenneet, että ilman läksyapua heidän opintonsa olisivat jääneet kesken.
Haasteita ja hyviä havaintoja
Kummiperhetoiminnan haasteena on löytää ihmisiä, jotka haluavat sitoutua pitkäkestoiseen toimintaan. Hektisessä arjessa voi myös tulla yllätyksenä tapaamisaikojen löytämisen hankaluus. Nuorilla voi olla suuria odotuksia perheestä ja pettymyksiä voi tulla, jos odotukset eivät toteudu.
Olohuoneella vapaaehtoinen saattaa joutua odottelemaan ennen kuin löytyy nuori, joka tarvitsee apua. Tällöin vapaaehtoiselle saattaa tulla tunne, että hän ei ole tarpeellinen.
Vapaaehtoisten läsnäolo kuitenkin osoittaa nuorille, että heistä ollaan kiinnostuneita ja että heille on aikaa tarvittaessa. Lyhytkin kohtaaminen voi olla merkityksellinen sekä nuorelle että vapaaehtoiselle.
Haasteena on myös itse vapaaehtoisuus: sitoutuminen on löyhempää, kun toimintaan voi osallistua juuri silloin, kun itselle sopii. Hankkeissa on kuitenkin koettu, että vapaaehtoisten on helpompaa tulla mukaan toimintaan, joka ei ole tiukasti säädeltyä. Vapaus antaa vapaaehtoisille kokemuksen siitä, että heidän osaamiseensa luotetaan.
Ihmisten erilaiset odotukset ja henkilökemiat voivat vaikeuttaa yhteistä toimintaa. Joskus nuorella tai vapaaehtoisella on hyvin vankka käsitys itselle tärkeistä arvoista tai heillä voi olla vaikeuksia hyväksyä toisenlaisia ihmisiä. Työntekijän rooli kulttuuritulkkina on tärkeä, sillä se edistää molemminpuolista ymmärrystä. Arvoristiriidoista yli pääseminen on merkittävä askel.
Meillä kaikilla on tarve kuulua yhteisöön
Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa, kun palveluita supistetaan ja järjestökentän rahoitus on epävarmaa. Toiminnan koordinoimiseen ja tuen tarjoamiseen tarvitaan kuitenkin resursseja. Alaikäisenä maahan tulleiden nuorten tukitoimintoja, kuten Olohuone ja Kummiperhetoiminta, olisi hyvä juurruttaa myös kuntien vastuulle, jotta niiden jatkuvuus voidaan turvata.
Hankkeiden mahdollistama vapaaehtoistyö tarjoaa arvokkaita kokemuksia ja vaikuttaa positiivisesti sekä vapaaehtoisen että nuoren hyvinvointiin. Vapaaehtoiset voivat osallistua itselleen mielekkäältä tuntuvaan toimintaan ja samalla saada mahdollisuuden oppia uutta. Vapaaehtoisena toimiminen vahvistaa ihmisen käsitystä omasta tarpeellisuudestaan. Tällainen kokemus voi olla jopa ihmisarvon palauttava.
Ilman riittävää tukea nuoren on vaikea rakentaa myönteistä minäkuvaa ja omannäköistä toimijuutta. Tällöin yhteiskuntaan kiinnittyminen on vaikeaa. (Eichhorn ym. 2018, 186.)
On tärkeää, että nuori voi reflektoida turvallisten aikuisten kanssa erilaisia elämän valintoja sekä omia toiveita ja mahdollisuuksia. Tämä lisää nuoren turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskunnan toimijoihin, vahvistaa hyvinvoinnin kokemusta sekä tukee kotoutumista.
Kummiperhetoiminta- ja Olohuone-hankkeilla on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn myöntämä rahoitus vuoden 2025 loppuun saakka.
Lähteet
Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. & PALOMA-asiantuntijaryhmä 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. THL – Ohjaus 5/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3. Luettu: 24.7.2024.
Diakonissalaitos s.a. a. Kummiperhetoiminta. Luettavissa: https://www.hdl.fi/kummiperhetoiminta/. Luettu 20.8.2024.
Diakonissalaitos s.a. b. Olohuone. Luettavissa: https://www.hdl.fi/olohuone/ .Luettu 20.8.2024.
Eichhorn, K., Lempinen, L., Koskijoki, M. & Kärki, U. 2023. Olohuone tarjoaa yhteisön ilman huoltajaa tulleille nuorille. Teoksessa Hirschovits-Gerz, T., Heino, T., Laine, T. & Weckroth, N. (toim.) Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti, s. 184–197. Raportti 5/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-078-1. Luettu: 11.3.2025.
Hänninen, H. 17.5.2021. Avaimia rasismin, toiseuttamisen ja syrjinnän tunnistamiseen. Yle. Luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/17/avaimia-rasismin-toiseuttamisen-ja-syrjinnan-tunnistamiseen. Luettu: 24.7.2024.
Inkinen, H., Lorentz, R. & Nortamo, F. 2023. Nuorten esiin nostamien aikuistumiseen liittyvien ilmiöiden tarkastelua sarjakuvan keinoin. Teoksessa Hirschovits-Gerz, T., Heino, T., Laine, T. & Weckroth, N. (toim.) Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti, s. 102–111. Raportti 5/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-078-1. Luettu: 11.3.2025.
Kallinen, M., Sevola, S. & Sauramäki, S. 2023. Matalan kynnyksen kohtaamistoiminnasta kehittäjäryhmiin ja kokemusasiantuntijakoulutukseen. Teoksessa Kohti laadukasta aikuistumisen tukea. Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti, s. 77–89. Raportti 5/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-078-1. Luettu: 11.3.2025.
Teittinen T. 2020. Sosiaalinen tuki maahanmuuttajataustaisten naisten ja vapaaehtoisten ystävien välisissä suhteissa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, sosiaalityö. Luettavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23432/urn_nbn_fi_uef-20201321.pdf. Luettu: 24.7.2024.
Tenhunen, L. 2022. Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten traumataustan huomioiminen palvelujärjestelmässä. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden maisteriohjelma, sosiaalityö.
Kirjoittajat
Charlotta Boucht
Charlotta toimii päivisin Kummiperhetoiminnan yhteisötyöntekijänä ja myös vapaa-aikana aktiivisesti eri ihmisryhmien ihmisoikeuksien puolustajana. Hän toivoo oppivansa vielä enemmän antirasistisesta työstä vapaaehtoistoiminnassa.
Satu-Maarit Huttunen
Satu-Maarit toimii yhteisötyöntekijänä Diakonissalaitoksen Olohuone-toiminnassa. Hän iloitsee arjen pienistä yksityiskohdista, palveluiden hyvästä käytettävyydestä ja ihmisten kohtaamisista.
Laura Leino Owiye
Laura on tuonut kummiperhetoimintaa Tampereelle vuodesta 2023 saakka. Hänelle on tärkeää yhdenvertaisuus ja ennakkoluulottomat kohtaamiset.
Maria Mattsson
Maria toimii projektipäällikkönä Diakonissalaitoksen Kummiperhetoiminta-hankkeessa. Hänelle tärkeitä asioita palveluiden saavutettavuus, kaikille kuuluva yhteiskunnallinen osallisuus, tasa-arvo sekä eläinten ja ihmisten oikeudet.