Mitä vapaaehtoistoiminnasta tiedetään tutkimusten ja tilastojen perusteella? Olemme koonneet tähän usein kysyttyjä kysymyksiä vapaaehtoistoiminnasta Suomessa.
Vastaukset perustuvat Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2024 -tutkimukseen ja sen vertailuaineistoihin aiemmilta vuosilta, jollei erikseen ole mainittu muuta lähdettä.
Etkö löytänyt alta vastausta kysymykseesi tai kiinnostaako tietää lisää vapaaehtoistoiminnasta? Katso myös Suomi.fi -sivuston Vapaaehtoistoiminta-osio.
Vapaaehtoistoiminnan määrä ja tekijät
Mitä vapaaehtoistoiminta on? Miksi käytetään termiä vapaaehtoistoiminta eikä vapaaehtoistyö?
Vapaaehtoistoiminta on auttamista ja osallistumista, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteistä hyvää ihmisille ja ympäristölle. Vapaaehtoistoiminta perustuu omaan vapaaseen tahtoon. Siitä ei saa vastineeksi rahallista korvausta.
Vapaaehtoistoimintaan luetaan mukaan esimerkiksi naapurien auttaminen tai talkootyö. Vapaaehtoistoimintaa ei ole rahan tai tavaran lahjoittaminen eikä sellainen auttaminen, joka hyödyttää vain omaa perhettä, sukua tai ystäviä.
Vapaaehtoistoiminnasta käytetään myös nimitystä vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistoiminta-sana kuvaa kuitenkin paremmin toimintaa, jonka tarkoitus ei ole korvata palkkatyötä, vaan tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua itselleen sopivalla tavalla ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.
Lue lisää vapaaehtoistoiminnan määritelmästä
Vapaaehtoistoimintaan luetaan mukaan esimerkiksi naapurien auttaminen tai talkootyö. Vapaaehtoistoimintaa ei ole rahan tai tavaran lahjoittaminen eikä sellainen auttaminen, joka hyödyttää vain omaa perhettä, sukua tai ystäviä.
Vapaaehtoistoiminnasta käytetään myös nimitystä vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistoiminta-sana kuvaa kuitenkin paremmin toimintaa, jonka tarkoitus ei ole korvata palkkatyötä, vaan tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua itselleen sopivalla tavalla ja vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.
Lue lisää vapaaehtoistoiminnan määritelmästä
Millä tavoin suomalaisten tekemää vapaaehtoistoimintaa tilastoidaan?
Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja Opintokeskus Sivis ry ovat tilanneet Taloustutkimukselta Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselytutkimuksen vuosina 2010 ja 2015, 2018, 2021 ja 2024. Kyselyllä selvitetään 1000:n suomalaisen otannalta muun muassa sitä, millaiseen vapaaehtoistoimintaan suomalaiset osallistuvat ja miten paljon sekä mitä suomalaiset ajattelevat osallistumisestaan lähitulevaisuudessa.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa selvitetään noin kymmenen vuoden välein vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa ja vapaa-ajan tutkimuksessa osallistumisaktiivisuutta yhdistyksen, seuran tai muun ryhmän hyväksi tehtyyn vapaaehtoistoimintaan.
Kyselytutkimuksilla ei aina saada näkyville kaikkea vapaaehtoistoimintaa. Esimerkiksi oman harrastuksen ohessa moni toimii ja osallistuu tavalla, josta on hyötyä myös muille. Tätä ei kuitenkaan aina tunnisteta vapaaehtoistoiminnaksi.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa selvitetään noin kymmenen vuoden välein vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa ja vapaa-ajan tutkimuksessa osallistumisaktiivisuutta yhdistyksen, seuran tai muun ryhmän hyväksi tehtyyn vapaaehtoistoimintaan.
Kyselytutkimuksilla ei aina saada näkyville kaikkea vapaaehtoistoimintaa. Esimerkiksi oman harrastuksen ohessa moni toimii ja osallistuu tavalla, josta on hyötyä myös muille. Tätä ei kuitenkaan aina tunnisteta vapaaehtoistoiminnaksi.
Kuinka moni suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan?
Viimeisen neljän viikon aikana vapaaehtoistoimintaan on osallistunut 25 % ja viimeisen 12 kuukauden aikana 18 % suomalaisista. Suomalaisista vajaa puolet (43 %) on siis osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2021 vastaava osuus oli 47 % suomalaisista.
34 % on osallistunut vapaaehtoistoimintaan aiemmin, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana. 23 % sanoo, ettei ole osallistunut vapaaehtoistoimintaan koskaan.
34 % on osallistunut vapaaehtoistoimintaan aiemmin, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana. 23 % sanoo, ettei ole osallistunut vapaaehtoistoimintaan koskaan.
Onko vapaaehtoistoiminta lisääntynyt vai vähentynyt?
Vapaaehtoistoimintaan käytetty aika väheni koronavuosina, mutta lasku näyttää olevan tilapäinen. Vuonna 2024 neljännes suomalaisista (25 %) osallistui vapaaehtoistoimintaan edeltävän kuukauden aikana ja arvioi käyttäneensä keskimäärin 17,2 tuntia kuukaudessa vapaaehtoistoimintaan. Vuonna 2015 vastaava luku oli yli 18 tuntia, vuonna 2021 alle 13 tuntia. Aktiivisin neljännes suomalaisista arvioi siis käyttäneensä keskimäärin 37 minuuttia päivässä vapaaehtoistoimintaan vuonna 2024.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus seuraa tarkkaan erilaisiin asioihin tosiasiallisesti käytettyä aikaa. Tutkimuksen mukaan kaikki suomalaiset käyttivät vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 6 minuuttia päivässä vuonna 2020/21. Vapaaehtoistoimintaan sisältyvät ajankäyttötutkimuksessa järjestö- ja vapaaehtoistyö sekä osallistuva toiminta. Sen sijaan lukuihin ei sisälly naapuriapu, jota tehtiin vuorokaudessa 11 minuuttia.
On muistettava, että tarkastelujaksoihin voi sisältyä paljon satunnaisvaihtelua. Esimerkiksi vuosina 2020/21 Suomessa oli voimassa koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot ja tiukat kokoontumisrajoitukset.
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus seuraa tarkkaan erilaisiin asioihin tosiasiallisesti käytettyä aikaa. Tutkimuksen mukaan kaikki suomalaiset käyttivät vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 6 minuuttia päivässä vuonna 2020/21. Vapaaehtoistoimintaan sisältyvät ajankäyttötutkimuksessa järjestö- ja vapaaehtoistyö sekä osallistuva toiminta. Sen sijaan lukuihin ei sisälly naapuriapu, jota tehtiin vuorokaudessa 11 minuuttia.
On muistettava, että tarkastelujaksoihin voi sisältyä paljon satunnaisvaihtelua. Esimerkiksi vuosina 2020/21 Suomessa oli voimassa koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot ja tiukat kokoontumisrajoitukset.
Minkälaista vapaaehtoistoimintaa tehdään eniten?
Toimialoista ja kohderyhmistä vapaaehtoistehtäviä on eniten tehty seniorien ja ikäihmisten sekä lasten ja nuorten parissa, asukas-, asuinalue- tai kylätoiminnassa sekä liikunnan ja urheilun parissa.
Vapaaehtoistehtävistä yleisimpiä olivat auttaminen ja talkootyö, hallinto- ja luottamustehtävät, tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät sekä varainhankinta.
Vapaaehtoistehtävistä yleisimpiä olivat auttaminen ja talkootyö, hallinto- ja luottamustehtävät, tapahtumajärjestely- ja toimitsijatehtävät sekä varainhankinta.
Osallistutaanko vapaaehtoistoimintaan entistä enemmän etänä?
Koronapandemian jälkeen vapaaehtoistoimintaan on voinut osallistua aiempaa enemmän myös etänä, netissä tai puhelimitse. Niiden osuus, jotka aikovat lähitulevaisuudessa osallistua ensisijaisesti etänä on kuitenkin laskenut vuoden 2021 tutkimuksesta (11 %) viiteen prosenttiin. Kasvokkain osallistumista suunnittelevien osuus on puolestaan noussut 56 prosentista 65 prosenttiin.
Etänä toteutettavat vapaaehtoistoiminnan muodot ovat jatkossakin tärkeitä kasvokkain osallistumisen rinnalla, sillä 30 % aikoo osallistua lähitulevaisuudessa yhtä paljon etänä ja kasvokkain toteutuvaan vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi elämäntilanne, pitkät etäisyydet tai liikkumisen rajoitteet voivat olla haasteina kasvokkain osallistumisessa. Monille etänä osallistuminen onkin kätevin tai jopa ainoa mahdollinen tapa osallistua itseä kiinnostavaan toimintaan.
Etänä toteutettavat vapaaehtoistoiminnan muodot ovat jatkossakin tärkeitä kasvokkain osallistumisen rinnalla, sillä 30 % aikoo osallistua lähitulevaisuudessa yhtä paljon etänä ja kasvokkain toteutuvaan vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi elämäntilanne, pitkät etäisyydet tai liikkumisen rajoitteet voivat olla haasteina kasvokkain osallistumisessa. Monille etänä osallistuminen onkin kätevin tai jopa ainoa mahdollinen tapa osallistua itseä kiinnostavaan toimintaan.
Vapaaehtoistoiminnan arvo ja tuki
Mikä on vapaaehtoistyön arvo vuodessa?
Helsingin yliopiston tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrén on laskenut vapaaehtoistyön arvon Kansalaisareenalle vuonna 2023. Laskelman mukaan vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain eli 1,3 prosenttia BKT:sta. Kun otetaan huomioon erilaiset yhteiskunnan kokonaishyvinvointia (GPI) lisäävät ja vähentävät tekijät, on vapaaehtoistoiminnan hyvinvointia lisäävä vaikutus peräti 6,6 prosenttia kokonaishyvinvoinnista Suomessa.
Laskelma tekee näkyväksi muiden ihmisten hyväksi tehdyn palkattoman työn merkityksen hyvinvoinnille. Vapaaehtoistyötuntien määrä ja vapaaehtoistyön rahallinen arvo on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta sekä työikäisten keskipalkkaa. Vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan korvaa palkkatyötä, vaan tarjoaa ihmisille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja tarjota omia ratkaisujaan yhteiskunnan kehittämiseksi siellä, missä he itse omasta vapaasta tahdostaan haluavat toimia.
Laskelma tekee näkyväksi muiden ihmisten hyväksi tehdyn palkattoman työn merkityksen hyvinvoinnille. Vapaaehtoistyötuntien määrä ja vapaaehtoistyön rahallinen arvo on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta sekä työikäisten keskipalkkaa. Vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan korvaa palkkatyötä, vaan tarjoaa ihmisille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja tarjota omia ratkaisujaan yhteiskunnan kehittämiseksi siellä, missä he itse omasta vapaasta tahdostaan haluavat toimia.
Millaisia vaikutuksia vapaaehtoistoiminnalla on?
Kun vapaaehtoistyötä tekee vuosittain lähes puolet suomalaisista, on vapaaehtoistoiminnan tuottamilla hyvinvointivaikutuksilla valtava yhteiskunnallinen merkitys. On itsessään arvokasta, että vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista osallistua, auttaa ja vaikuttaa. Juuri vapaaehtoisuus on myös avun saajan näkökulmasta usein koskettavinta. Esimerkiksi yksinäistä ikäihmistä ilahduttaa se, että joku haluaa viettää hänen seurassaan aikaa vapaaehtoisesti ja kiireettömästi.
Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselyyn vastanneista, ainakin joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista 63 % sanoo, että osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti heidän elämäänsä. Vain 8 % kokee vaikutuksen olleen kielteinen. Kielteiset vaikutukset ovat liittyneet jaksamiseen (8 % vastaajista) sekä vapaaehtoisyhteisössä koettuun syrjintään tai häirintään (6 % vastaajista). Vapaaehtoistoimintaan useammin osallistuvat kokevat kaikkia hyötyjä enemmän kuin harvemmin osallistuvat.
Vapaaehtoistoiminnassa koettuja hyvinvointivaikutuksia on selvitetty myös Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselyssä vapaaehtoisille.
Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselyyn vastanneista, ainakin joskus vapaaehtoistoimintaan osallistuneista 63 % sanoo, että osallistuminen on vaikuttanut myönteisesti heidän elämäänsä. Vain 8 % kokee vaikutuksen olleen kielteinen. Kielteiset vaikutukset ovat liittyneet jaksamiseen (8 % vastaajista) sekä vapaaehtoisyhteisössä koettuun syrjintään tai häirintään (6 % vastaajista). Vapaaehtoistoimintaan useammin osallistuvat kokevat kaikkia hyötyjä enemmän kuin harvemmin osallistuvat.
Vapaaehtoistoiminnassa koettuja hyvinvointivaikutuksia on selvitetty myös Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselyssä vapaaehtoisille.
Miksi vapaaehtoistoiminnan koordinointiin tarvitaan järjestöjä ja yhteisöjä?
Vapaasti organisoituvasta kansalaistoiminnasta puhutaan paljon, mutta valtaosa suomalaisista luottaa edelleen järjestöihin ja yhteisöihin vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä. Lähes kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (64 %) on toiminut jonkin yhteisön organisoimana. Myös tulevaisuudessa valtaosa suomalaisista haluaa osallistua jonkin yhteisön järjestämään vapaaehtoistoimintaan (54 % vastaajista). 86 % yhteisöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuvista aikoo toimia järjestöissä, yhdistyksissä tai seuroissa.
Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla kaikille avointa, eikä sen tulisi pääsääntöisesti edellyttää esimerkiksi hallinnollista osaamista tai vaativaa ammattiosaamista erilaisissa asiakastilanteissa. Yhteisön organisoimassa vapaaehtoistoiminnassa on paremmat mahdollisuudet huolehtia vapaaehtoisen ja vapaaehtoistoiminnasta apua saavan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Vapaaehtoinen voi tällöin osallistua omilla tiedoillaan ja taidoillaan itselleen sopivilla tavoilla. Vapaaehtoistoiminta ei pysy voimissaan itsestään, vaan tarvitsee tuekseen rakenteita ja resursseja.
On myös huomioitava, että osa vapaaehtoisista tarvitsee vahvempaa tukea osallistuakseen. Ammattilaisen tuki mahdollistaa myös esimerkiksi kehitysvammaisen tai suomen kieltä vasta opettelevan henkilön osallistumisen vapaaehtoistoimintaan. Osallisuuden kokemus on merkittävää yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Vapaaehtoistoiminnan tulisi olla kaikille avointa, eikä sen tulisi pääsääntöisesti edellyttää esimerkiksi hallinnollista osaamista tai vaativaa ammattiosaamista erilaisissa asiakastilanteissa. Yhteisön organisoimassa vapaaehtoistoiminnassa on paremmat mahdollisuudet huolehtia vapaaehtoisen ja vapaaehtoistoiminnasta apua saavan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Vapaaehtoinen voi tällöin osallistua omilla tiedoillaan ja taidoillaan itselleen sopivilla tavoilla. Vapaaehtoistoiminta ei pysy voimissaan itsestään, vaan tarvitsee tuekseen rakenteita ja resursseja.
On myös huomioitava, että osa vapaaehtoisista tarvitsee vahvempaa tukea osallistuakseen. Ammattilaisen tuki mahdollistaa myös esimerkiksi kehitysvammaisen tai suomen kieltä vasta opettelevan henkilön osallistumisen vapaaehtoistoimintaan. Osallisuuden kokemus on merkittävää yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Mikä on vapaaehtoistoiminnan rooli yhteiskunnassa?
Vapaaehtoistoimintaa on hyvin monenlaista. Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää: yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vireyttä ylläpitävää toimintaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee monia, yhteiskunnalle kalliiksi tulevia ongelmia. Vapaaehtoisia toimii myös esimerkiksi palokunnissa, pelastustehtävissä ja kriisiavussa. Voidaan hyvin sanoa, että vapaaehtoiset pelastavat Suomessa vuosittain lukuisia ihmishenkiä. Sijoitus vapaaehtoistoimintaan on siten tuottava sijoitus yhteiskunnalle.
Ilman vapaaehtoistoimintaa ihmisten ei olisi mahdollista tarjota omaa osaamistaan yhteiseen hyvään siinä määrin kuin nyt. Esimerkiksi vertaistukijat tarjoavat hyvinvointia ylläpitävää toimintaa hyvin monenlaisissa haastavissa tilanteissa oleville ihmisille, mutta saavat samalla myös itse tukea.
Kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoistoimijat sen osana kirittävät yhteiskunnallista päätöksentekoa ja rakentavat luottamusta, välittämistä ja osallisuutta. Vapaaehtoistoiminnan ei ole tarkoitus korvata ammattityötä, vaan antaa hyvin monenlaisille ihmisille mahdollisuus saada äänensä kuuluville yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja olla mukana luomassa ratkaisuja. Turvatessaan peruspalvelut hyvinvointiyhteiskunta luo vapaaehtoistoimijuuden mahdollisuuksia: aikaa jää muuhunkin kuin läheisistä huolehtimiseen.
Ilman vapaaehtoistoimintaa ihmisten ei olisi mahdollista tarjota omaa osaamistaan yhteiseen hyvään siinä määrin kuin nyt. Esimerkiksi vertaistukijat tarjoavat hyvinvointia ylläpitävää toimintaa hyvin monenlaisissa haastavissa tilanteissa oleville ihmisille, mutta saavat samalla myös itse tukea.
Kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoistoimijat sen osana kirittävät yhteiskunnallista päätöksentekoa ja rakentavat luottamusta, välittämistä ja osallisuutta. Vapaaehtoistoiminnan ei ole tarkoitus korvata ammattityötä, vaan antaa hyvin monenlaisille ihmisille mahdollisuus saada äänensä kuuluville yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja olla mukana luomassa ratkaisuja. Turvatessaan peruspalvelut hyvinvointiyhteiskunta luo vapaaehtoistoimijuuden mahdollisuuksia: aikaa jää muuhunkin kuin läheisistä huolehtimiseen.
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Onko kiinnostus vapaaehtoistoimintaan nousussa vai laskussa? Ketkä ovat kiinnostuneimpia vapaaehtoistoiminnasta?
Suomalaiset ovat innokkaita vapaaehtoistoimijoita: suuri osa (41 %) aikoo tehdä kolmen vuoden päästä yhtä paljon vapaaehtoistehtäviä kuin nyt ja 20 % aikoo lisätä osallistumistaan nykyisestä. Varsinkin nuoret näkevät osallistuvansa lähitulevaisuudessa paljon: 15-24 -vuotiaista 36 % yhtä paljon ja 31 % enemmän kuin nyt ja 25-34 -vuotiaista 38 % yhtä paljon ja 30 % enemmän kuin nyt. Niiden osuus, jotka aikovat lähitulevaisuudessa osallistua vapaaehtoistoimintaan vähintään yhtä paljon kuin tällä hetkellä, on pysynyt viime vuosina samalla tasolla (61 % vuonna 2024 ja 63 % vuonna 2021).
Vastaajista, jotka eivät ole kuluneen vuoden aikana osallistuneet vapaaehtoistoimintaan, 39 % haluaisi osallistua, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Myös tällä vastaajaryhmällä kiinnostus on vuonna 2024 samalla tasolla kuin vuonna 2021, jolloin 38 % ei-osallistuvista kertoi haluavansa osallistua pyydettäessä.
Vastaajista, jotka eivät ole kuluneen vuoden aikana osallistuneet vapaaehtoistoimintaan, 39 % haluaisi osallistua, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Myös tällä vastaajaryhmällä kiinnostus on vuonna 2024 samalla tasolla kuin vuonna 2021, jolloin 38 % ei-osallistuvista kertoi haluavansa osallistua pyydettäessä.
Miten eri ikäiset suhtautuvat vapaaehtoistoimintaan lähitulevaisuudessa?
Eniten innostusta vapaaehtoistoimintaan on nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joista puolet osallistuisi pyydettäessä. 15-24 -vuotiaissa on kuitenkin selkeä ero sukupuolten välillä: nuorista miehistä vain 39 % vastasi haluavansa osallistua, kun jopa 29 % vastasi, ettei haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan. Nuorista naisista 74 % vastaa kyllä ja vain yksi prosentti vastasi ei.