Naapuriäidit-toiminta edistää maahan muuttaneiden naisten osallisuutta

Kirjoittaja: Anni Susineva

Naapuriäidit – kohderyhmästä toimijaksi! on Nicehearts ry:n voimaannuttava ja vertaistuellinen vapaaehtoistoiminnan malli Suomeen muuttaneille naisille. Toimintamalli on peräisin Tanskasta, josta se tuotiin Suomeen vuonna 2016. Toiminnan ytimessä on maahan muuttaneiden naisten osallisuuden ja toimijuuden lisääminen aktiivisen tekemisen ja vapaaehtoistoiminnan kautta.

Naapuriäidit-toiminta aloitettiin ensin Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamina hankkeina. Vuodesta 2019 toiminta on saanut STEAn kohdennettua toiminta-avustusta.

Nykyään Naapuriäidit-toiminnalla on aluekoordinaattorit Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa. Näiden alueiden lisäksi naapuriäitejä on myös Imatralla ja Porissa.

Vapaaehtoistoiminnan avulla voi lisätä sosiaalisia verkostoja, vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja parantaa elämänlaatua. Naapuriäidit-toiminnassa nämä vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset tukevat maahan muuttaneiden naisten kotoutumista.

Naapuriäidit-toiminnasta hyötyvät sekä vapaaehtoiset että osallistujat. Vapaaehtoinen saa mahdollisuuden käyttää osaamistaan ja vahvuuksiaan sekä vahvistaa sosiaalisia verkostojaan. Suomeen muuttaneet naiset taas saavat naapuriäideiltä arvokasta vertaistukea. Naapuriäitien järjestämässä yhteisöllisessä toiminnassa syntyy kohtaamisia ja kokemusten vaihtoa.

Naapuriäidit-toiminnan ytimessä on kattava koulutus

Naapuriäiti-toiminnan koulutus koostuu kolmesta koulutuspäivästä. Koulutuksessa käsitellään seuraavia aiheita:

• Naapuriäidit-toiminnan ja vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja käytännöt
• hyvinvoinnin edistäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
• sosiaali- ja terveyspalvelut
• ihmisoikeudet ja demokratiataidot.

Koulutuksessa on varattu aikaa keskusteluille ja sisältöjä käsitellään vuorovaikutteisesti. Koulutuksen jälkeen naapuriäiti voi

• järjestää toimintaa muille maahan muuttaneille naisille ja perheille
• tukea ja auttaa muita Suomeen muuttaneita naisia kahdenkeskisissä tapaamisissa
• tehdä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Kevään 2024 aikana naapuriäidit ovat järjestäneet esimerkiksi englanninkielisen perhekahvilan perhekeskuksessa, kokkaushetkiä, käsityötyöpajoja, koulutuksia ja keskusteluja mielenterveydestä, yhteisöllisiä kävelyretkiä, konsertteja sekä kahvihetkiä.

Toiminta on ollut joko säännöllistä tai koostunut yksittäisistä tapahtumista naapuriäitien elämäntilanteen mukaan. Toimintaa on järjestetty sekä Nicehearts ry:n että lukuisten yhteistyökumppaneiden tiloissa ja heidän kanssaan.

Keskiössä kahdenvälinen tasavertainen kohtaaminen

Kahdenkeskinen auttaminen on ollut merkittävä osa naapuriäitien vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan koordinaattorit saavat apupyyntöjä esimerkiksi neuvolasta, sosiaalityöntekijöiltä ja muilta järjestöiltä.

Lisäksi naapuriäidit kohtaavat tukea tarvitsevia naisia omissa verkostoissaan ja lähialueillaan. Tuen tarpeet liittyvät monesti yksinäisyyteen ja verkostojen puutteeseen. Usein tukea tarvitseva nainen kokee, ettei tunne suomalaista yhteiskuntaa tai esimerkiksi palveluja.

Naapuriäiti toimii linkkinä Suomeen muuttaneen naisen ja palvelujärjestelmän välillä. Hän voi lisätä inhimillistä ja ymmärtävää vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välille sekä purkaa kielimuurin aiheuttamia esteitä. Mahdollisuus tasavertaisempaan vuorovaikutukseen on tunnistettu vapaaehtoisuuden erityiseksi arvoksi verrattuna ammatilliseen kohtaamiseen.

On tärkeää muistaa, että vapaaehtoistoiminnalla ei korvata lakisääteisiä tehtäviä. Lisäksi vapaaehtoisen ja ammattilaisen erilaiset roolit on tunnistettava ja määriteltävä selkeästi toiminnassa.

Julkisista palveluista tulevat tukipyynnöt voivat paljastua monimutkaisiksi ja haastaviksi. Joskus palveluissa ei täysin hahmoteta maahan muuttaneen naisen kokonaistilannetta. Naapuriäidin elämän haastava kokonaiskuva alkaa avautua vasta, kun luottamus on rakentunut.

Toiminnassa koordinaattorit tukevat naapuriäitejä ja auttavat tarvittaessa tilanteen rajaamisessa ja mahdollisessa eteenpäin ohjauksessa. Omien tunteiden tunnistaminen, asioiden reflektointi koordinaattorin kanssa ja vapaaehtoistehtävien rajaaminen ovat tärkeimmät keinot siihen, että vapaaehtoinen jaksaa tehdä tärkeää kohtaamistyötä.

Naapuriäideillä on ainutlaatuinen näkökulma maahan muuttaneiden naisten tilanteisiin. He ovatkin tehneet yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kanssa ja vaikuttaneet näin alueen palveluihin. Naapuriäidit ovat esimerkiksi kertoneet näkemyksiään kotoutumisesta sekä kokemuksistaan syrjinnästä ja rasismista.

Naapuriäidit-toiminta on lisännyt toimijuuden ja osallisuuden kokemuksia

Naapuriäidit-toiminnan tavoitteena on vahvistaa naisten osallisuutta ja toimijuutta vapaaehtoistoiminnan avulla. Naapuriäitien järjestämä toiminta edistää myös heidän lähiyhteisöjensä hyvinvointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vapaaehtoistoiminnan avulla voi vahvistaa omanarvon ja pystyvyyden tunteita sekä kokea merkityksellisyyttä myös työelämän ulkopuolella. Naapuriäidit-toiminnan ytimessä on THL:n toteamus siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä hyvää osana yhteisöä, saada siitä tunnustusta, olla arvostettu yhteisön jäsen sekä kokea onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia.

Naapuriäidit-toiminnan Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Valentine Mukundwa-Ishimwe selvitti tuoreessa opinnäytetyössään Naapuriäidit-koulutukseen osallistuneiden kokemuksia. Mukundwa-Ishimwe havaitsi, että koulutukseen osallistuneet naiset pitivät sitä erittäin hyödyllisenä. He olivat saaneet uutta tietoa ja ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tiedon lisääntyminen lisäsi naisten itseluottamusta ja yhteiskunnallista toimijuutta.

Erittäin innostava havainto oli, että koulutuksen jälkeen osallistujat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan enemmän itseään koskeviin asioihin ja osallistuivat aktiivisemmin alueellisiin aktiviteetteihin ja tapahtumiin. Osallisuuden ja toimijuuden kokemus kasvoi jo Naapuriäidit-koulutuksessa.

Naisten itseluottamusta ja merkityksellisyyden tunnetta vahvistivat myös kokemukset siitä, että he pystyivät auttamaan muita ja tuomaan ihmisiä yhteen järjestämällään toiminnalla. Vaikka työllistyminen ei ole Naapuriäidit-toiminnan ensisijainen tavoite, se on tarjonnut monelle polun työelämään ja opintoihin.

Koska osallisuus on Naapuriäidit-toiminnan tärkeä tavoite ja periaate, on olennaista, että vapaaehtoisilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Naapuriäidit-toiminnassa keskustellaan jatkuvasti vapaaehtoisten kanssa käytännöistä, järjestetään keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä kehitetään yhdessä toimintaa vuosittaisessa kehittämispäivässä.

Naapuriäideille turvallinen ja viihtyisä yhteisö

Vapaaehtoistoimintaan hakeudutaan monista syistä. Motivaationa voi olla halu tehdä hyvää ja saada itselle iloa. Lisäksi vapaaehtoistoiminta tarjoaa henkilökohtaisia hyötyjä, kuten kokemusten karttumista, oman osaamisen hyödyntämistä sekä uusien verkostojen ja ystävyyssuhteiden luomista.

Samanlaiset syyt ovat tuoneet naisia Naapuriäidit-toimintaan. Koska monet maahan muuttaneet naiset kokevat yksinäisyyttä ja heillä on pienet verkostot, haluamme tarjota naapuriäideille turvallisen ja viihtyisän yhteisön.

Vapaaehtoistoiminta voi tarjota erityisen luontevan tavan tutustua muihin ihmisiin. Naapuriäidit-toiminnan erityinen arvo on sen moninaisuudessa, sillä yhteisömme kautta naapuriäidit voivat kohdata naisia hyvin erilaisista taustoista.

Tuemme naapuriäitien kuulumista yhteisöön monin tavoin. Naapuriäitien peruskoulutus on suhteellisen pitkä: 16 tunnin pituisessa koulutuksessa on mahdollisuus ryhmäytyä ja osallistujat voivat tutustua toisiinsa.

Lisäksi jokaisella alueella, jossa toimii aluekoordinaattori, kokoontuu säännöllisesti Naapuriäidit-kahvila. Kahvila on avoin naapuriäideille sekä naisille, jotka kaipaavat seuraa ja mukavaa tekemistä. Naapuriäideille kahvila on mahdollisuus järjestää toimintaa sekä tavata muita Naapuriäitejä ja virkistäytyä.

Naapuriäideille järjestetään myös vuosittain yhteisöllisiä virkistystapahtumia ja lisäkoulutuksia sekä kaikille yhteiset hyvinvointipäivä ja kehittämispäivä. Lisäksi kullekin alueelle on perustettu keskusteluryhmiä, joissa voi vaihtaa ajatuksia ja ehdottaa yhteistä tekemistä.

Kieli ei saa olla este osallistumiselle

Maahanmuuttanut voi kohdata monia esteitä vapaaehtoistoimintaan osallistumiselle, esimerkiksi vähäistä osaamisen arvostusta, kotoutumisen haasteita, kielen oppimisen vaikeuksia ja tiedon puutetta. Kokemustemme mukaan osallistumista estävät erityisesti vaatimus hyvästä suomen kielen taidosta, syrjintä tai pelko siitä sekä kokemus, ettei viestintä ole suunnattu maahan muuttaneille.

Kielitaito on suurin yksittäinen este maahan muuttaneiden työllistymiselle, ja se voi myös rajoittaa vapaaehtoistoimintaan hakeutumista. Esimerkiksi viestintä pelkästään suomen kielellä voi olla joillekin este osallistumiselle.

Naapuriäidit-toiminnan koulutuksissa ja tapahtumissa käytämme selkeää suomea ja englantia. Kannustamme mukaan myös naisia, jotka epäröivät osallistumista kielitaitonsa takia.

Jos koulutus pidetään suomeksi, jaamme tarvittaessa materiaalit myös englanniksi. Kielen joustava ja rento käyttö madaltaa kynnystä osallistua ja rohkaisee puhumaan suomen kieltä oman osaamisen mukaisesti. Naapuriäidit voivat myös järjestää toimintaa omalla äidinkielellään.

On tärkeää, että jokainen voi olla aktiivinen ja osallistua yhteiskuntaan kielitaidosta riippumatta. Olemme hyödyntäneet THL:n vinkkejä kielitietoisesta lähestymistavasta työyhteisössä.

Naapuriäidit-toiminnassa sovelletaan jatkuvasti esimerkiksi näitä käytäntöjä:

• Tarkastelemme työyhteisön kielikäytäntöjä.
• Käytämme yhteisiä kieliä rinnakkain, esimerkiksi suomea ja englantia kokouksissa.
• Ilmoitamme vapaaehtoisille, että tapaamisissa saa puhua englantia ja suomea ja että käännämme tarvittaessa.
• Mahdollistamme vapaaehtoistehtävien toteuttamisen muilla kuin suomen kielellä.

Viestinnällä ja markkinoimisella voidaan lisätä vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta myös muille kuin suomea äidinkielenään puhuville. Toiminnassa voi pohtia esimerkiksi, minkälaisia ihmisiä käytetyissä kuvissa näkyy, missä markkinointia tehdään ja minkälaisella kielellä mainos on kirjoitettu.

Antirasismi ja syrjimättömyys kuuluvat vapaaehtoistoimintaan

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 kotoutumisen kokonaiskatsaus tarkasteli Suomeen muuttaneiden elämänlaatua ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa esiintyy syntyperään, etnisyyteen ja ihonväriin liittyvää syrjintää, mikä heikentää terveyttä ja hyvinvointia.

Vapaaehtoistoiminta heijastelee yhteiskuntaa laajemmin: vapaaehtoistoimintaa tehdään kaikkien ikäryhmien ja kaikenlaisten ihmisten parissa, ja vapaaehtoiset tulevat monenlaisista taustoista. Toiminnassa on tärkeää varmistaa, ettei kukaan vapaaehtoinen joudu kokemaan syrjintää tai käyttäydy syrjivästi.

Jokaisessa järjestössä, yhdistyksessä ja organisaatiossa tulee käydä keskustelua syrjimättömyydestä ja antirasismista sekä siitä, miten näitä periaatteita toteutetaan vapaaehtoistoiminnassa.

Nicehearts ry:ssä on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta ja työntekijät on koulutettu antirasismista ja syrjimättömyydestä. Toiminnassamme on myös käytössä turvallisemman tilan periaatteet.

Turvallisemman tilan periaatteet ovat hyödyllinen ohjeistus kaikille vapaaehtoistoimintaan osallistuville. Ne on hyvä käydä läpi esimerkiksi vapaaehtoisten koulutuksissa, tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Turvallisemmassa tilassa tavoitteena on luoda ympäristö, jossa kaikilla olisi mahdollisuus osallistua omana itsenään.

Lisäksi organisaatiolla on hyvä olla häirintäyhdyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos vapaaehtoinen tai vapaaehtoistoimintaan osallistunut kokee epäasiallista käytöstä. Turvallisemman tilan periaatteet pitävät sisällään kiellon kaikkeen loukkaavaan käytökseen.

Vapaaehtoistoiminnan on oltava kaikille avointa

Vapaaehtoistoiminnassa on yhä enemmän huomioitava maahan muuttaneet paitsi tuen saajina myös aktiivisina toimijoina. Eri taustoista tulevat vapaaehtoiset voivat antaa arvokkaan panoksensa kaikenlaiseen vapaaehtoistoimintaan, olipa kyse lasten, nuorten, ikääntyneiden tai vammaisten kanssa toimimisesta.

Maahan muuttaneilla on laajasti osaamista yhteiskunnan eri alueilta, kuten digitaitoja, erilaista erityisasiantuntemusta sekä osaamista mielenterveys- ja sosiaalityöstä. Vapaaehtoistoiminnan ytimessä on halu auttaa, ja tätä halua on valtavasti Suomeen muuttaneilla.

Jotta maahan muuttaneet voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan, on tärkeää tarjota kattava koulutus ja hyvä perehdytys selkeällä suomen kielellä ja tarvittaessa myös englanniksi. Omaa toimintaa on myös hyvä arvioida kriittisesti: Onko toiminta aidosti avointa kaikille kiinnostuneille?

Vapaaehtoisille on tarjottava riittävästi tukea, ja toimintatavat on tärkeää avata yksityiskohtaisesti. Antirasistinen työote ja kielitietoisuus ovat myös tärkeitä periaatteita vapaaehtoistoiminnassa, joka on avointa kaikille, myös maahan muuttaneille vapaaehtoisille.

Lähteet

Eid, M., García-Velázquez, R., Renvik, T. A., Castaneda, A. & Kuusio, H. 2024. Syrjintäkokemukset selittävät Suomeen muuttaneiden heikompaa elämänlaatua ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Kototumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1 FI. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-703-8. Luettu 11.10.2024.

Guo, S. 2007. Immigrants as Active Citizens: Learning in Social Action. Adult Education Research Conference. Luettavissa: https://newprairiepress.org/aerc/2007/papers/45. Luettu 11.10.2024.

Kangasluoma, R. 2020. Vapaaehtoistyö: yhteisöllisyyttä, iloa ja itsestä oppimista. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003223743. Luettu 11.10.2024.

Mukundwa-Ishimwe, V. 2024. Naapuriäiti-toiminta Suomeen muuttaneiden naisten toimijuuden edistämisessä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosionomi (AMK). Luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311116. Luettu: 5.8.2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0. Luettu: 5.8.2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Kielitietoinen työskentely. Luettavissa: https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kielitietoinen-tyoskentely. Luettu: 5.8.2024.

Teoksessa Renvik, T.A. & Säävälä, M. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet, s. 130–140. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1. Helsinki: Työ ja elinkeinoministeriö. Luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-703-8. Luettu: 5.8.2024.

Turja, T. 2024. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024. Tutkimusraportti Kansalaisareena. Taloustutkimus. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vapaaehtoistoiminta_Suomessa_Raportti_2024.pdf. Luettu: 5.8.2024.

Kirjoittaja

Anni Susineva

Anni työskentelee Naapuriäidit-toimintamallin johtajana Nicehearts ry:ssä. Hän on kiinnostunut siitä, miten ihmisten välisille kohtaamisille voidaan järjestötoiminnassa luoda mahdollisuuksia.