Järjestö- ja vapaaehtoiskentän toimijat ovat usein hyvinvoinnin eturintamassa: ensimmäisten joukossa paikalla, kun arjessa realisoituvat hyvinvoinnin haasteet ja mahdollisuudet nostavat päätään.
Hyvinvoinnin teema on leikannut läpi Kohti tulevaa -hankkeen alkutaipaleen työpajojen, dialogien ja verkostotyöskentelyn. Se on esiintynyt toiminnassamme monesta näkökulmasta: vapaaehtoistoimijoiden oma hyvinvointi on usein koetuksella, hyvinvointivaltion rakentumiseen kaivataan uudenlaisia ratkaisuja, ja järjestötoiminnan kohderyhmien hyvinvoinnin taso huolestuttaa. Teemana hyvinvointi on toistuvasti esillä myös mediassa. Tarve sen kasvattamiselle ja pahoinvoinnin vähentämiselle on suuri. Tutkimukset kertovat etenkin nuorten kasvavasta pahoinvoinnista.
Olemme tunnistaneet vuorovaikutteisesti järjestö- ja vapaaehtoiskentän toimijoiden kanssa kentältä kuuluvia hyvinvoinnin haasteita ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Samalla olemme tunnistaneet kentän potentiaalin hyvinvoinnin rakentajana ja hyvinvointikäsitysten uudistajana. Toinen vuoden 2023 teemoistamme onkin “Vapaaehtoisuus osana uudistuvia hyvinvointikäsityksiä”. Tähän tekstiin olemme tiivistäneet hyvinvointiin liittyviä ajattelun aihioita, joita pyrimme syventämään hankkeen toiminnan aikana. Millainen voisi olla järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rooli osana hyvinvointiyhteiskuntaa? Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnankentällä on paljon tietoa hyvinvoinnin rakentumisen mekanismeista. Millainen yhteiskuntamme olisi, jos kentän potentiaali hyvinvoinnin suunnannäyttäjänä toteutuisi?
Hyvinvointiyhteiskunta tienhaarassa ‒ järjestö- ja vapaaehtoistoimijat suunnannäyttäjinä?
Olemme päivittäin hyvinvointia koskevien valintojen äärellä. Yhteiskunnallisella tasolla meidän on mahdollista valita, haluammeko aktiivisesti tavoitella hyvinvointia vai pitää kiinni toimintamalleista ja rakenteista, jotka ovat vaarassa viedä kohti kasvavaa pahoinvointia.
Tulevaisuutta koskevia valintoja tehdessä on tärkeää ymmärtää maailmantilanteen ja kehityskulkujen kokonaiskuvaa. Sitran Megatrendit 2023 -selvitys valottaa tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja ja mahdollisuuksiamme vaikuttaa niihin. Yhtenä megatrendinä kuvataan hyvinvoinnin haasteiden kasvua: esimerkiksi ekologista kestävyyskriisiä, väestörakenteen muutoksia ja mielenterveysongelmien kasvua. Toisaalta hyvinvointikäsityksen laajeneminenkin on trendi: rahan rinnalle hyvinvoinnin mittareiksi nousevat esimerkiksi kestävät elämäntavat, sosiaaliset suhteet, merkityksellisyyden kokemukset sekä mahdollisuudet toimia yhteiseksi hyväksi. Uudet hyvinvointitarpeet haastavat vallitsevia käsityksiä. Esimerkiksi G20-maissa keskimäärin kolme neljästä kansalaisesta haluaisi uudistaa talouden tavoitteita vähemmän talousorientoituneiksi ja enemmän kestävään hyvinvointiin tähtääviksi.
Hyvinvointikierteen tavoitteleminen on hyvinvoinnin jatkuvuudesta kiinni pitämistä sekä kestävien ja oikeudenmukaisten hyvinvoinnin ulottuvuuksien vahvistamista ja rakentamista. Samoin toimenpitein pahoinvointia ennaltaehkäistään. Hyvinvointia tuottavat pitkän tähtäimen ratkaisut edellyttävät tulevaisuustyötä, jossa muutosilmiöihin suhtaudutaan vakavasti. Ymmärrys muutosilmiöistä lisää ymmärrystä kriisien yhteen kietoutuvista ratkaisuista. Ratkaisut löytyvät pitkälti ajatusmallien ja toimintatapojen muutoksesta ‒ uskalluksesta ajatella ja toimia uudella tavalla. Perusta muutokselle on jo olemassa: yhteisöinä ja yhteiskuntana meillä on tarvittavat resurssit kulkea kohti hyvinvointikierrettä. Olisi myös syytä kohdistaa katsetta vajaakäytölle jääviin resursseihin. Käsityksemme hyvinvoinnista kaipaa päivittämistä, jotta hyvinvointikierre on mahdollinen: mistä haluamme pitää kiinni ja millaisin ulottuvuuksin hyvinvointikäsitystämme tulisi täydentää? Järjestö- ja vapaaehtoiskentältä kuuluu vastausten kaikuja.
Hyvinvointikäsitystä päivittämässä: yhteinen terveys, yhteinen hyvinvointi
Kohti tulevaa -hankkeen Tulevaisuusverkoston kokoontumisissa olemme tunnistaneet hyvinvoinnin kytkeytyneisyyden eri ulottuvuuksia. Tämä hyvinvoinnin kytkösten tunnistaminen luo pohjan hyvinvointikäsityksen päivittämiselle. Yksilöinä emme voi irrottautua muista ihmisistä, muiden sukupolvien tekemistä valinnoista, muista lajeista tai ympäristöstä, vaan hyvinvointimme on kytköksissä ympäröivään maailmaan ja sen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin rakentuminen edellyttää kytkeytymistä toisiin ihmisiin ja elinpiiriimme.
Hyvinvoinnin kytkösten ymmärtäminen mahdollistaa kestävän, kokonaisvaltaisemman ja oikeudenmukaisemman hyvinvointikäsityksen laajentamisen.
Koronapandemian myötä esimerkiksi käsiteparit planetaarinen terveys sekä yhteinen terveys eli one health on saanut merkitystä. Käsitteillä viitataan kytköksiin luonnon, ihmisten ja muiden lajien terveyden välillä. Samoihin kytköksiin perustuu yhteinen hyvinvointi. Luonnolla ja eläimillä on tutkitusti ihmisen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Toisaalta toimemme luonnon ja eläinlajien suhteen vaikuttavat esimerkiksi taudinaiheuttajien ja antibioottiresistenssin kulkuun, alueiden elinkelpoisuuteen sekä muuttoliikkeisiin, joilla on vaikutusta meidän kaikkien yhteiseen hyvinvointiin. Siten myös hyvinvoinnin tavoitteleminen on kaikkien etu.
Hyvinvoinnin kytkösten ymmärtäminen mahdollistaa kestävän, kokonaisvaltaisemman ja oikeudenmukaisemman hyvinvointikäsityksen laajentamisen. Kestävä hyvinvointi tarkoittaa myös sitä, että hyvinvointi turvataan läpi elämänkulun. Voimme luottaa, että tänään tehdyt päätökset kannattelevat sekä yhteistä että omaa hyvinvointiamme myös tulevaisuudessa.
Hyvinvoinnin kytkösten ymmärtäminen auttaa tunnistamaan, että hyvinvoinnissa on jotakin perustavanlaatuisesti yhteisöllistä. Myös järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kentältä olemme kuulleet tarpeen yhteisöllisyyteen. Kun pandemia etäännytti ihmiset yhteisöistään, mielenterveysongelmat ja yksinäisyys lisääntyivät. Ihminen tarvitsee myönteistä yhteisöllisyyttä. Miten voisimme rakentaa ja vahvistaa välittämisen ja hyvinvoinnin kulttuuria, jossa yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt yhdessä kannattelisivat toisiaan? Pahoinvointia on mahdollista ennaltaehkäistä, kun ihmiset toimivat yhdessä yli sektorirajojen, hyvinvoinnin kytkökset ymmärtäen.
Eturintamasta hyvinvoinnin suunnannäyttäjiksi
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä laajemminkin kansalaistoiminnan kentällä on potentiaalia toimia hyvinvoinnin suunnannäyttäjänä. Historiallisestikin järjestöjen asiantuntijuus on tukenut hyvinvointivaltiota: haasteiden yli on päästy, kun järjestöjen asiantuntijuus ja ymmärrys muutostarpeista on huomioitu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Järjestö- ja vapaaehtoistoimijoilla on jo asiantuntemusta hyvinvoinnin ennakoinnista ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisystä. Tätä asiantuntijuutta pitäisi pystyä laajemmin hyödyntämään hyvinvointikäsitysten uudistamisessa ja hyvinvoinnin rakentamisessa. Järjestö- ja vapaaehtoiskentällä on edellytykset tehdä näkyväksi ja saavutettavaksi kestävän ja oikeudenmukaisen hyvinvoinnin mukaista elämää.
Järjestö- ja vapaaehtoiskentän toimijat ovat usein hyvinvoinnin eturintamassa: ensimmäisten joukossa paikalla, kun arjessa realisoituvat hyvinvoinnin haasteet ja mahdollisuudet nostavat päätään. Usein myös etukäteen, tarttumassa hyvinvoinnin riskitekijöihin ja ennaltaehkäisemässä pahoinvointia. Hyvinvoinnin haasteiden ja mahdollisuuksien varhaisessa tunnistamisessa on muutoksen potentiaali. Kun järjestöt aktiivisesti reagoivat orastaviin muutoksiin ja järjestöjen asiantuntemusta kuullaan, kriisien ja pahoinvoinnin skaalautumista on mahdollista estää. Järjestöjen ymmärrystä hyvinvoinnin katvealueilta – syrjään jäävistä tarpeista, pahoinvoinnilta suojaavista tekijöistä sekä käyttämättömistä hyvinvoinnin resursseista – kannattaa laajemmin hyödyntää, kun kestävän hyvinvoinnin ratkaisuja etsitään.
Hyvinvoinnin uudet suuntaviivat
Tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa hyvinvointimme rakennuspalikat ovat muuttuneet. Rahaan, kuluttajuuteen ja yksilökeskeisyyteen nojaavat hyvinvoinnin käsitykset ja rakenteet eivät enää kannattele meitä. Rakenteiden uudistaminen mahdollistuu, kun yksilöt ja yhteisöt yhdistävät voimavaransa ja asiantuntijuutensa. Entä jos kohdistaisimme yhteisen katseemme rahan sijaan ihmisiin, kuluttajuuden sijaan toimijuuteen ja yksilökeskeisyyden sijaan yhteisöllisyyteen? Tällä tavoin pääsemme lähemmäs tarvelähtöistä hyvinvointikäsitystä, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman hyvinvoinnin.
Kohti tulevaa –hankkeessa olemme pyrkineet luomaan ymmärrystä ihmisten tarpeista, sekä siitä, miten tärkeää on huomioida nämä tarpeet päätöksenteossa. Usein tarpeet tuovat ihmisiä yhteen: esimerkiksi turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, arvonannon ja itsensä toteuttamisen tarpeet yhdistävät kaikkia ihmisiä. Monet ihmisen perustarpeista kaipaavat toteutuakseen toimijuuden ja sosiaalisen toiminnan mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia järjestö- ja vapaaehtoistoiminta pystyy luomaan ja levittämään laajemmin yhteiskuntaan. Vapaaehtoistoiminta lisää sosiaalisia kontakteja, vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia (Vapaaehtoisten kyselyn tulokset). Vapaaehtoisuuden hyvinvointihyödyt liittyvät esimerkiksi yhteisölliseen toimintaan ja tarpeellisuuden kokemuksiin. Myös yhteiskuntaan kiinnittyminen, vaikuttaminen, itselle mielekäs tekeminen, yhteisöllisyys ja ennakkoluulojen kitkeminen ovat esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan hyvinvointia tukevista mahdollisuuksista. (Vapaa!-Fri! –hankkeen toimenpideraportti). Koska hyvinvointimme kietoutuu muiden hyvinvointiin, välittämiseen ja yhteiseen hyvään käytetty aika tukee myös omaa hyvinvointiamme.
Järjestö- ja vapaaehtoiskentän toimintamahdollisuuksia on siis siellä missä kestävän hyvinvoinnin mahdollisuuksiakin. Näitä toimintamahdollisuuksia esitämme hyvinvoinnin nelikenttänä (ks. kuvio alla). Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä voi turvata ja rakentaa mahdollisuuksia kestävien elämäntapojen toteuttamiseen, mikä tukee hyvinvoinnin jatkuvuutta. Sosiaalisten suhteiden alueella kenttä mahdollistaa esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja ryhmään kuulumisen kokemuksia sekä paikkoja yhteiselle tekemiselle ja oivaltamiselle. Merkityksellisyyden kokemukset taas mahdollistuvat, kun ihmiselle tarjotaan paikkoja toimia itselleen tärkeiden asioiden eteen ja kokea toimintansa arvokkaaksi. Näemme, että myös mahdollisuudet toimia yhteiseksi hyväksi lisäävät hyvinvointia, antaessaan kokemuksen yhteiskuntaan kuulumisesta ja omien tekojen merkityksestä osana isompaa kokonaisuutta.
Kun jokaisella ihmisellä on elämänmittaiset mahdollisuudet olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa ja toimia itselleen merkityksellisten asioiden eteen, myös hyvinvointikäsityksemme on erilaisten kokemusmaailmojen rikastama, ja siten kestävämpi ja oikeudenmukaisempi.
Kentältä kuuluvia tulevaisuuskuvia
Kohti tulevaa –hankkeen ja SOSTEn syksyllä järjestämässä Finnsight-päivän työpajassa tarkastelimme järjestökentän tulevaisuusvaltaa. Sitran tulevaisuuskolmiota hyödyntäen muodostimme kentän toimijoiden kesken järjestö- ja vapaaehtoiskentän tulevaisuuskuvauksia. Näissä kuvauksissa myös kentän yhteiskunnallinen rooli ja hyvinvoinnin teema nousivat vahvasti esille.
“Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalla on vakaa asema yhteiskunnassa ja sen toimintaan ja tietoon luotetaan.”
“Järjestöillä on yhteinen visio ja ne tekevät yhteistyötä sekä tiedottavat yli sektorien.”
“Yhteisöllisyys ja solidaarisuus ovat hyveitä ja kansalaistaitoja. Järjestötoiminta tähtää ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointikriisistä puhumisesta siirrytään hyvinvoinnin vahvistamiseen.”
“Järjestötoiminta hyödyntää yhteiskunnan hukkaan meneviä ja reuna-alueiden resursseja ja osaamista, jolloin se on myös innovaatioiden tuottaja.”
“Vapaaehtoistoiminnan merkitys huomioidaan ja se liittyy osaksi hyvinvointitarinaamme.”
“Kaikilla on positiivinen merkitys hyvinvointiyhteiskunnassa.”
“Kaikki saavat heti synnyttyään henkilökohtaisen vapaaehtoistoiminnan ”vaikuttamisrahan” osallistavan budjetoinnin keinon.”
Teksti: Heidi Korvela, Mari Tähjä, Anyara Wise
Yhteystiedot:
Anyara G. Wise, asiantuntija, anyara.g.wise(a)kansalaisareena.fi, 050 3316 999