Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anne Porthén ja hallituksen puheenjohtaja Tarja Jalli tapasivat 22.1.2025 sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson valtiosihteerin Marjo Lindgrenin. Tapaamisessa keskusteltiin vapaaehtoistoiminnasta hyvinvoinnin lisääjänä. Ministeriössä tunnistetaan ja arvostetaan vapaaehtoistoiminnan arvo ja sen merkitys tulevaisuudessa. Erityisen tärkeää on vielä painavammin tuoda esille vapaaehtoistoiminnan mitatut vaikutukset ja vaikuttavuus niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla.
Kansalaisareena toimitti ministeriöön ennakkomateriaalina alla olevan aineiston.
Ennakkomateriaali tapaamiseen 22.1.2025
Tiivistelmä
- Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä rooli yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääjänä.
- Vapaaehtoistyön vuosittainen arvo on laskettu 3,2 miljardiksi euroksi.
- Järjestöjen toiminnan tukeminen on ratkaisevaa vapaaehtoistoiminnan jatkumiseksi ja sen potentiaalin hyödyntämiseksi.
- Vapaaehtoisten koulutus, motivointi ja hyvinvoinnin tuki edellyttävät ammattilaisten, kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien, panosta.
Kansalaisareenan ehdotus:
Investoinnit vapaaehtoistoimintaan ovat välttämättömiä, jotta sen hyvinvointivaikutukset voivat kasvaa ja tukea yhteiskunnallista kehitystä. Esitämme resurssien lisäämistä vapaaehtoistoiminnan mahdollistaville järjestöille ja vapaaehtoistyön kriittisen merkityksen tunnistamista osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa.
Vapaaehtoistoiminnan rooli ja arvo
Kansalaisareenan perustehtävänä on edistää vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Vapaaehtoistoiminnan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on merkittävä. Vapaaehtoistoiminnan arvoksi on laskettu 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistyö lisää tutkimusten mukaan sen tekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.
Vapaaehtoistoiminnan keinoin toimijat voivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi ikääntyneiden, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Vaikka vapaaehtoistoimintaa ei korvaa ammattilaisten tai lakisääteisten palvelujen tehtäviä, se on kuitenkin merkittävä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääjä.
Julkisten resurssien niukentuessa ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaessa vapaaehtoistyön merkitys korostuu niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnankin kannalta.
Myös uunituoreessa STM:n Mika Pyykön tekemässä selvityksessä tuodaan esille vapaaehtoistoiminnan tärkeys: ”Haastateltujen näkemyksissä korostuivat erityisesti järjestöjen mahdollisuudet heikkojen signaalien esille nostamisessa, matalan kynnyksen osallistumismahdollisuusien tarjoamisessa, vertaistuen ja vapaaehtoisena toimimisen mahdollistamisessa sekä ylipäätään ennakoivassa ja etenkin ehkäisevässä toiminnassa. Olennaisena nähtiin myös yhteisöllisyyden lisääminen eli yhteiskunnan liimana toimiminen ja sen myötä sisäisen turvallisuuden vahvistaminen.”
Hyvinvointi-investoinnit vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden mahdollistajana
Kansalaisareena näkee, että vapaaehtoistoiminnassa on huomattavan paljon piilevää potentiaalia ja paljon kasvun mahdollisuuksia. Kansalaisareena on toteuttanut Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyä noin 10 vuoden ajan, kolmen vuoden sykleissä. Kun lähes puolet suomalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön vuosittain, sen tuottamat hyvinvointivaikutukset ovat merkittävä voimavara koko yhteiskunnalle.
Kun vapaaehtois- ja järjestökenttää tuetaan edelleen ja sen arvo tunnistetaan, on mahdollista tuottaa laajemmin hyvinvointia kansalaisille. Hyvinvointiin investoiminen lisää vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutusta ja voi ehkäistä syrjäytymistä, lisätä sosiaalista pääomaa ja vahvistaa yhteisöjä.
Vapaaehtoiset tarvitsevat huolenpitoa ammattilaisilta
Vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseen tarvitaan ammattilaisia, kuten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita, jotka huolehtivat vapaaehtoisten rekrytoinnista, riittävästä koulutuksesta sekä heidän jaksamisen ja hyvinvoinnin tuesta. Vapaaehtoiset tarvitsevat kannustamista, huolenpitoa ja heidän tekemänsä työn tunnistamista ja tunnustamista, jotta he säilyttävät motivaationsa ja innon toteuttaa heille merkityksellistä vapaaehtoistoimintaa.
Vapaaehtoistoiminnan motivaatio nousee parhaimmillaan halusta auttaa. Kuitenkin myös vapaaehtoiset ovat usein tunnistamassa yhteiskunnassa eri alueilla vallitsevan pahoinvoinnin. Kansalaisareenan mielestä niitä järjestöjä, joilla on vapaaehtoistoimintaa, tulisi tukea entisestään.
Vapaaehtoistoiminnalla voidaan osallistua yhteiskunnan rakentamiseen monin eri tavoin. Vapaaehtoistoiminta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se antaa syyn mennä mukaan toimintaan ja tuo hyvinvointia sekä sen saajille että antajille. Vapaaehtoistoiminnan keinoin voidaan lisätä monimuotoisuutta ja edistää inklusiivisen yhteiskunnan rakentumista. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, luoda merkityksellisiä ihmissuhteita ja vahvistaa luottamusta eri ihmisryhmien välillä. Vapaaehtoistoiminta luo tilaa dialogille ja yhteistyölle. Lisäksi se auttaa rakentamaan ympäristöä, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ja saada kokemus olevansa arvostettu osa yhteisöä.
Tutkimustietoa vapaaehtoistoiminnasta
Kansalaisareenan ja Kirkkopalvelut ry:n kehittämä ja hallinnoima Vapaaehtoistyö.fi-palvelu on tehnyt vuosittain laajan vapaaehtoisten hyvinvointikyselyn 2022-2024 (2022, n=995; 2023, n=1609; 2024, n=1391). Usein tutkitaan järjestötoiminnan kohderyhmien hyvinvointia, ja tietojemme mukaan tämä onkin Suomen laajin eri alojen vapaaehtoisten itsensä hyvinvointia kartoittava kysely.
Muiden auttaminen tekee hyvää itselle. Se lisää onnellisuutta oman kokemukseni mukaan.
Kyselyn tulokset ovat vuosi vuodelta olleet positiivisia, mutta lähitoimintojen lisääntyminen korona-rajoitusten jälkeen näkyy vuoden 2023 ja 2024 tuloksissa yhä lisääntyvänä hyvinvointina vapaaehtoisille itselleen. Moni myös kokee pystyvänsä vaikuttamaan yhteiskuntaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Vuonna 2024 vastaajista 98,0 % kertoi, että heidän vapaaehtoistyöstään on hyötyä yhteiskunnalle ja 95,1 % kokee voivansa vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin.
Tämä on todella arvokasta työtä, ja antaa todella paljon sekä itselleen että tuettavalle. Arvokas henkinen ja fyysinen voimavara lisääntyy tämän myötä!
Ehkä merkittävin tilasto on se, että 97,7 % vapaaehtoisista koki toiminnan vaikuttavan myönteisesti omaan elämäänsä. 97,6 % vastaajista on kokenut merkityksellisyyden tunnetta, 93,6 % on voinut hyödyntää tai kehittää osaamistaan ja 90,7 % on oppinut uusia taitoja toimiessaan vapaaehtoisena.
Monelle yksinäisyys ja yhteisön löytäminen voi olla suurin syy vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle.
Vapaaehtoisena toimiminen myös vähentää yksinäisyyttä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vastaajista 88,5 % on saanut uusia sosiaalisia kontakteja ja huimat 67,4 % kertoo, että vapaaehtoisena toimiminen on vähentänyt heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Tässä väittämässä tietenkin oletetaan, että vastaaja on aiemmin kokenut yksinäisyyttä. Yksinäisyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma ja sillä on todettu olevan yhteyttä moniin terveysongelmiin. Vapaaehtoistoiminnan voidaan kyselyn tulosten perusteella nähdä edistävän merkittävästi hallituksen Terveydeksi-ohjelman yhteisöllisyyden lisäämisessä ja yksinäisyyden ehkäisyssä.
Yksi vuoden 2024 kyselyn mielenkiintoisimmista tuloksista oli vapaaehtoistoiminnan vaikutus työllistymiseen. Vastaajista (n=1391) 10,6 % kertoi, että he ovat työllistyneet palkkatyöhön vapaaehtoistoiminnan avulla. Useat vastaajat kertoivat, että vapaaehtoistyö auttoi heitä kehittymään ammatillisesti. Vapaaehtoistyön kautta he saivat kokemusta ja näytön paikkoja, joita he eivät olisi muuten saaneet, mikä johti myöhemmin palkkatyöhön. Moni korosti myös vapaaehtoistoiminnan kautta muodostuneita verkostoja. Nämä suhteet ovat avanneet työmahdollisuuksia ja johtaneet suosituksiin, jotka ovat edesauttaneet työllistymistä.
Toimin ensin vapaaehtoisena vuosia paikallisyhdistyksessä, sitten työllistyin keskusjärjestöön 18 v sitten ja samalla tiellä olen edelleen.
Vapaaehtoistyö toimii usein ”tutustumiskorttina” työpaikalle, jolloin työnhakijalla on jo valmiiksi tuntemusta organisaatiosta ja sen toiminnasta. Useat vastaajat mainitsivat, että vapaaehtoistyöstä kertynyt asiantuntijuus toi heille uusia työtehtäviä tai edisti urakehitystä. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistyö nähdään vahvana väylänä työllistymiseen, etenkin silloin, kun se tarjoaa konkreettista kokemusta ja verkostoitumismahdollisuuksia.
Kokemukseni vapaaehtoistyöstä antoi sellaista lisäkokemusta, josta oli paljon hyötyä työnhaussa ja sittemmin työn sisältöjen kanssa.
Lähde: Vapaaehtoistyö.fi-palvelun vapaaehtoisten kysely 2024. Sitaatit ovat poimintoja vuoden 2024 kyselyn avoimista vastauksista (kysely 2024, n=1391).