Kirjoittaja: Krista Luukkonen
Monikulttuurityö Mimosa ry on yhdistys, joka on ylläpitänyt Monikulttuurikeskus Mimosaa Mikkelissä vuodesta 1999 alkaen. Mimosa tarjoaa monikielistä ohjausta ja apua arjen asioiden hoidossa, järjestää erilaisia ryhmiä, infoja ja tilaisuuksia sekä tekee laajalti asennekasvatuksellista ja rasisminvastaista työtä. Mimosa on tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen muiden kotoutumista tukevien toimijoiden kanssa koko olemassaolonsa ajan.
Vuonna 2023 kohtasimme työssämme eri-ikäisiä ihmisiä yli 50 kansallisuudesta ja toimintaamme osallistuttiin miltei 9 000 kertaa. Mimosan kaikki toiminta nojaa missioon:
Edistämme maahan muuttaneiden osallisuutta, hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä teemme työtä yhdenvertaisuuden ja kahdensuuntaisen kotoutumisen eteen.
Monikulttuurikeskus Mimosassa vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi alkoivat käytännössä vasta vuonna 2020, kun yhdistys sai Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta myönteisen rahoituspäätöksen vapaaehtoistyön koordinaattorin palkkaamiseen.
Vapaaehtoistoimintaa oli toki ollut Mimosassa jo aiemmin, mutta sitä olivat parhaansa mukaan pyörittäneet vaihtuvat ohjaajat oman työnsä ohella. Monikulttuurisessa ympäristössä vapaaehtoistoiminnan koordinointiin liittyy monia erityispiirteitä, joista kerrotaan tarkemmin tässä artikkelissa.
Maahan muuttaneiden vapaaehtoistoiminnan erityispiirteet
Monikulttuurikeskus Mimosan monipuolisessa toiminnassa on mukana monista eri syistä maahan muuttaneita ihmisiä, jotka ovat hyvin erilaisista kulttuurisista, taloudellisista ja koulutuksellisista taustoista. He ovat eri-ikäisiä, ja heidän suomen kielen osaamisensa vaihtelee paljon.
Toimintaan osallistuu luonnollisesti myös paljon valtaväestöä. Monikulttuurinen yhteisömme ottaa kaikki uudet tulijat lämpimästi vastaan ja rohkaisee osallistumaan. Jokainen saa olla oma ainutlaatuinen itsensä, mikä on yksi Mimosan vapaaehtoistoiminnan kulmakivistä.
Tuetusta vapaaehtoistyöstä puhutaan silloin, kun vapaaehtoistyöhön osallistumisen kynnystä madalletaan, vapaaehtoisten yksilölliset erityispiirteet, kuten puuttuva kielitaito, haastava elämäntilanne tai terveydentila, huomioidaan ja vapaaehtoisille tarjotaan keskimääräistä enemmän tukea. Vapaaehtoistyö on kansalaisoikeus, ja kaikille tulee tarjota mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman yhteisön kehittämiseen erityispiirteistä riippumatta.
Maahan muuttaneille vapaaehtoistyö toimii myös kotoutumisen tukena ja edesauttaa sosiaalisen ja inhimillisen pääoman kasvua. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen tukee heidän hyvinvointiaan ja auttaa sopeutumaan uuteen maahan.
Jokainen tarvitsee elämäänsä merkityksellisyyttä, aktiivisen roolin sekä päiviinsä rutiineja ja rytmiä. Näiden asioiden puuttuessa voi helposti syntyä erilaisia mielen hyvinvoinnin haasteita sekä pettymyksen ja lannistumisen kokemuksia.
Osaamisen huomioiminen, eli yksilöllisten kykyjen ja voimavarojen esiintuominen, on tärkeää toimijuuden tukemisessa. Mielekäs toiminta vahvistaa mielen hyvinvointia.
Vapaaehtoistyön koordinaattorin rooli monikulttuurisessa ympäristössä
Vapaaehtoistoiminta vaatii samanlaista organisointia ja resursseja kuin mikä tahansa muu järjestön toiminta. Onnistuneen vapaaehtoistoiminnan kulmakivenä onkin hyvä koordinointi.
Vapaaehtoistyön koordinaattorin vastuulla on vapaaehtoistoiminnan organisoiminen sekä vapaaehtoisten rekrytointi, sitouttaminen, perehdytys, koulutus ja tukeminen sekä motivointi. Lisäksi koordinaattori tekee yhteistyötä eri verkostojen kanssa.
Monikulttuurisessa ympäristössä aidon kohtaamisen merkitys korostuu. Vapaaehtoistyön koordinaattorin tehtävät saavat uuden sävyn ja syvyyden, kun työskennellään monista eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulleiden vapaaehtoisten kanssa.
Kaikissa kohtaamisissa tarvitaan aitoa kiinnostusta ja kuuntelemisen taitoa. Tapaamisiin ja viestintään on myös varattava riittävästi aikaa, jotta molemminpuolinen ymmärrys varmistuu. Kun yhteistä kieltä ei aina ole, korostuu sanattoman viestinnän merkitys: eleet ja ilmeet sekä kehon liikkeet ja asennot puhuvat omaa kieltään.
Kaikilla on ennakkoluuloja ja -asenteita kulttuuritaustasta riippumatta. Siksi Monikulttuurisessa ympäristössä on äärettömän tärkeää luoda turvallinen tila, jossa jokainen tuntee olevansa nähty, kuultu ja ymmärretty sekä ennen kaikkea hyväksytty. Avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin luominen ei ole kuitenkaan vain koordinaattorin tehtävä, vaan siihen osallistuu Mimosan koko henkilökunta, vapaaehtoiset, opiskelijat ja vierailijat.
Vapaaehtoistyön koordinaattori Mimosassa tukee eri tehtävissä toimivia vapaaehtoisia, mutta osallistuu myös monikulttuurikeskuksen arkiseen toimintaan. Usein myös joku muu yhteisössä ottaa tukijan roolin, jolloin koordinaattori on vain taustatukena. Koordinaattori havainnoi yhteisön jäseniä keskittymällä heidän onnistumisiinsa ja vahvuuksiinsa sekä kyselee heiltä toiveita ja ideoita.
Vapaaehtoistoiminta Mimosassa
Mimosan toimintaan osallistuvia vapaaehtoisia ja kävijöitä tuetaan ja ohjataan Mimosan strategiaan kirjattujen arvojen mukaisesti. Näihin arvoihin kuuluvat
- yhdenvertaisuus
- osallisuus
- luotettavuus
- myönteisyys.
Mimosassa kaikki ovat taustastaan, iästään, osaamisestaan ja elämäntilanteestaan riippumatta samanarvoisia: kohtaamme jokaisen arvostaen ja ennakkoluulottomasti yksilönä. Otamme vapaaehtoiset ja kävijät myös mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, jotta jokaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa. Pidämme kiinni sovituista asioista sekä edistämme myönteistä ja turvallista ilmapiiriä, jotta toimintaan on helppo tulla mukaan.
Mimosassa opit tuntemaan muita kulttuureja ja kieliä, mikä auttaa hieman ymmärtämään, että olemme erilaisia mutta hyvin erikoisia riippumatta siitä, mistä tulemme. Vapaaehtoisena Mimosassa oleminen tarkoittaa joka päivä oppimista, kasvua ihmisenä ja ammatillisesti.
Mimosan vapaaehtoistoimintaan ohjaudutaan monia eri teitä: verkkosivujemme, Vapaaehtoistyö.fi‑sivuston ilmoitusten, eri verkostojen tai puskaradion eli ystävien ja tuttavien kautta. Yhä enenevissä määrin Mimosan toimintaan, ryhmiin, tapahtumiin tai ohjaus- ja neuvontapalveluihin osallistuneet päätyvät myös vapaaehtoisiksi.
Mimosan vapaaehtoistyön koordinaattorin tehtäviin kuuluu vapaaehtoiseksi kutsuminen. Yllättävän moni jättää osallistumatta vapaaehtoistoimintaan siksi, että kukaan ei ole pyytänyt mukaan. Varsinkin nuoret kaipaavat, että heitä kutsuttaisiin suoraan mukaan toimintaan. Parhaiten rekrytoinnissa toimii toisen vapaaehtoisen tai työntekijän henkilökohtainen kutsu.
Valmiiksi räätälöityjen vapaaehtoistehtävien lisäksi koordinaattori luo koko ajan uusia tehtävämuotoja ja muokkaa niitä vapaaehtoisen erityispiirteiden, osaamisen ja toiveiden mukaan.
Mimosan vapaaehtoisten tehtäviin kuuluvat esimerkiksi:
- kieliryhmien ohjaus ja suomen kielen ryhmissä avustaminen
- ruokakulttuurien saloihin opastaminen
- oman kotimaan kulttuurista kertominen
- vertaistukena oleminen muille maahan muuttaneille
- kokemuksien jakaminen globaalikasvatusvierailuilla oppilaitoksissa ja yhdistyksissä
- käännöksissä auttaminen ja kielitukena toimiminen.
Jokaiselle löytyy oma tärkeä tehtävä!
Toimintaan osallistuvat kuvaavat usein Mimosaa toisena kotinaan tai olohuoneenaan sekä kutsuvat henkilökuntaa ja muuta yhteisöä perheeksi.
Vapaaehtoistyö Mimosassa on tuonut elämääni lämpöä, ystävyyttä ja onnea. Tunnen olevani osa perhettä, ja rakastan auttaa yhteisössä, joka on minulle ja monille muille erittäin tärkeää. Joskus se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta!
Yhteistyössä on voimaa
Mimosassa vapaaehtoistoiminnan onnistumisen yksi edellytys on koko työyhteisön hyvinvointi. Yhteen hiileen puhaltava, motivoitunut ja hyvinvoiva työporukka luo kutsuvan ja houkuttelevan ilmapiirin, johon on helppo tulla niin kävijänä, yhteistyökumppanina kuin vapaaehtoisena.
Vapaaehtoistyön koordinaattori tiedottaa palkattua työtiimiä vapaaehtoistoiminnan tilasta ja tehtävistä sekä vapaaehtoisten toiveista ja tarpeista. Koko henkilöstö tukee ja ohjaa vapaaehtoisia Mimosan päivittäisessä arjessa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa.
Vapaaehtoisille järjestetään myös virkistys- ja koulutuspäiviä. Tämän lisäksi koko Mimosan tiimi, eli palkattu henkilöstö ja halukkaat vapaaehtoiset, tapaavat säännöllisesti eri teemojen puitteissa.
Mimosa henkilökunnan tuki on ehdotonta, he ovat aina käytettävissä kaikille, jotka sitä tarvitsevat.
Vaikka koordinaattori voi tarjota vapaaehtoisille monipuolisia tehtäviä, vapaaehtoisia on silti tärkeää ohjata tarvittaessa muihin vapaaehtoistehtäviin heidän toiveidensa, osaamisensa ja tarpeidensa mukaan. Siksi vapaaehtoistyön koordinaattorille verkostoituminen ja yhteistyö ovat merkittäviä työkaluja.
Vapaaehtoisia on mahdollista ohjata ja tukea vieläkin monipuolisemmin, kun alueen muut toimijat ovat tuttuja. Yhteistyössä opitaan ja oivalletaan koko ajan lisää, ja samalla pystytään myös vastaamaan yhä useamman vapaaehtoisen tarpeisiin sekä vaikuttamaan laajemmin.
Mikkelissä toimii aktiivinen vapaaehtoistoimijoiden verkosto, joka yhdessä kouluttaa, virkistää ja kiittää vapaaehtoisiaan. Verkoston eri toimijoiden vapaaehtoiset pääsevät halutessaan oman toimintaympäristönsä lisäksi osaksi suurempaa yhteisöä – Mikkelin vapaaehtoisverkoston vapaaehtoisia. Verkoston tapaamiset tarjoavat myös mahdollisuuksia eri kulttuurien ja sukupolvien välisille kohtaamisille.
Parhaimmillaan verkoston kautta voi löytyä ystäviä tai se oma, merkityksellinen vapaaehtoistehtävä. Hyvä esimerkki tästä on Mimosan ja Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyö.
Seurakunnan työntekijä ilmoittaa, kun Ukrainaan on lähdössä avustusrekka ja mitä tarvikkeita tarvitaan. Mimosan vapaaehtoistyön koordinaattori kokoaa Mimosan ukrainalaisista kävijöistä vapaaehtoisporukan auttamaan tavaran keräyksessä ja rekan lastauksessa.
Näin myös Suomeen turvaan muuttanut pääsee konkreettisesti auttamaan omaa kotimaataan ja sen asukkaita. Palautteiden mukaan tämä on ollut hyvin merkityksellistä vapaaehtoisille.
Vapaaehtoistyön koordinointi ei tapahdu itsestään
Vapaaehtoistyön koordinointi on paljon muutakin kuin vapaaehtoisten rekrytointia, kouluttamista ja palkitsemista. Se on jatkuvaa ja ketterää toiminnan kehittämistä, yhteistyötä ja osaamisen jakamista.
Koordinoinnissa keskeistä on myös vapaaehtoisten ja muiden toimintaan osallistuvien vahvuuksien löytäminen sekä osallisuuden ja kansalaistoimijuuden edistäminen. Vapaaehtoisille on tarjottava riittävää tukea ja ohjausta, jotta he voivat osallistua toimintaan merkityksellisesti ilman, että heidän odotetaan korvaavan ammattilaisia.
Lisäksi vapaaehtoistyön koordinointiin kuuluu luopumisen taito: on tärkeää tunnistaa hetki, jolloin vapaaehtoisen on aika siirtyä eteenpäin, esimerkiksi kouluun, työhön tai uuteen vapaaehtoistehtävään.
Vapaaehtoistoiminnan merkitys tulee korostumaan entisestään lähivuosina, ja vapaaehtoisia tarvitaan yhä enemmän. Nykyisen hallituksen leikkaukset rahoituksiin ja perusturvaan vaikuttavat suoraan järjestöjen toimintaan ja niiden mahdollisuuksiin koordinoida vapaaehtoistyötä, joilla on tuettu monia muuten avun ulkopuolelle jääneitä. Jotta vapaaehtoistoiminta voi jatkossakin olla vaikuttava ja kestävä osa yhteiskuntaa, tarvitaan motivoituneiden ja osaavien tekijöiden lisäksi riittäviä resursseja.
Tehdään siis jatkossakin työtämme suurella sydämellä, pidetään meteliä vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja taistellaan yhdessä työmme jatkuvuuden puolesta. Meitä tarvitaan!
Lähteet
Bernahu, Y. B. Volunteering among immigrants. Kansalaisareenan julkaisuja 4/2017 – Citizen Forum Publications 4/2017. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2018/02/Opassarja_4_2017_web.pdf. Luettu 28.8.2024.
Castaneda, A. E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. & PALOMA-asiantuntijaryhmä 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3. Luettu: 28.8.2024.
Laimio, A. 2017. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus. Teoksessa Rajala, A. & Laimio, A. (toim.). Tuettu vapaaehtoistoiminta – avain osallisuuteen 2017. Kansalaisareenan julkaisuja 3/2017. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2017/11/Tuettu_vapaaehtoistoiminta_WEB_KORJ2.pdf. Luettu: 28.8.2024.
Monikulttuurityö Mimosa ry s.a. Strategia 2023–2025. Luettavissa: https://bin.yhdistysavain.fi/1587729/Qw7Z7q4mSEjOaDTMqoDl0YU90s/Strategia%202023-2025%20valmis.pdf. Luettu: 28.8.2024.
Vihiniemi, P. 2022. Aloittavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Kansalaisareena ry. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/. Luettu 13.3.2025.
Vihiniemi, P. 2022. Vapaaehtoisten motiivit ja motivointi. Aloittavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Kansalaisareena ry. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/vapaaehtoisten-motiivit-ja-motivointi/. Luettu 13.3.2025.
Vihiniemi, P. 2022. Vapaaehtoisten rekrytointi. Aloittavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Kansalaisareena ry. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/vapaaehtoisten-rekrytointi/. Luettu: 13.3.2025.
Vihiniemi, P. 2022. Vapaaehtoisten sitoutuminen ja sitouttaminen. Aloittavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Kansalaisareena ry. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/vapaaehtoisten-sitoutuminen-ja-sitouttaminen/. Luettu 13.3.2025.
Vihiniemi, P. 2022. Vapaaehtoisten tukeminen, koulutus ja kiittäminen. Aloittavan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin opas. Kansalaisareena ry. Luettavissa: https://kansalaisareena.fi/aloittavan-vapaaehtoistoiminnan-koordinaattorin-opas/vapaaehtoisten-tukeminen-koulutus-ja-kiittaminen/. Luettu 13.32025.
Kirjoittaja
Krista Luukkonen
Krista työskentelee koordinaattorina Monikulttuurikeskus Mimosassa kotoutumisen tukemisen ja hyvinvoinnin lisäämisen parissa. Hän on väsymätön aitojen kohtaamisten ja kunnioittavan vuorovaikutuksen puolestapuhuja. Krista on positiivinen ajattelija ja lennokkaiden ideoiden luoja – ja silti jalat melko lailla maassa.