Kestävään ja vastuulliseen vapaaehtoistoimintaan voi pyrkiä tunnistamalla vapaaehtoistoiminnan ja siinä tehtävien valintojen vaikutuksia kestävän kehityksen osa-alueisiin, tavoitteisiin ja edellytyksiin. Myös toiminnan puutteita on tärkeää pyrkiä tunnistamaan vapaaehtoisia ja muita sidosryhmiä kuunnellen.
Tässä osiossa esittelemme vastuullisen ja kestävän vapaaehtoistoiminnan tärkeitä lähtökohtia avaamalla kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteita. Käymme läpi YK:n Agenda 2030 -ohjelman asettamia kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävyyden osa-alueita. Lisäksi pohdimme, miten kestävyys ja vastuullisuus linkittyvät juuri vapaaehtoistoimintaan.
Tämän osion sisältö:
- Mitä kestävä kehitys ja kestävyys tarkoittavat?
- Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet
- Kestävyyden osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa
- Kestävyysmurros on yhteinen tehtävä
- Mitä on kestävä ja vastuullinen vapaaehtoistoiminta?
- Kansalaisyhteiskunta siivittää loikkaa kestävään hyvinvointiin
Mitä kestävä kehitys ja kestävyys tarkoittavat?
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategia määrittelee kestävyyden näin: ”Yhteiskunnallinen toiminta on kestävää silloin, kun ihmisten hyvinvointi nykyhetkessä ja tulevaisuudessa turvataan tavalla, joka huomioi maapallon kantokyvyn rajallisuuden sekä toiminnan vaikutukset hyvinvointiin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön myös Suomen rajojen ulkopuolella.”
Alla oleva taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä donitsimalli auttaa hahmottamaan, miten ihmiskunnan hyvinvointi voi toteutua maapallon kantokyvyn rajoja kunnioittaen.
Donitsin sisuksessa olevat asiat kuuluvat sosiaaliseen perustaan, joka tulisi turvata kaikille ihmisille. Näihin kuuluvat muun muassa ravinto, terveys ja toimeentulo. Donitsin ulkoreunalla vastaan tulevat planeettamme ekologiset rajat, kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja luonnonvarojen kuluttaminen. Näitä rajoja on syytä kunnioittaa, sillä planeettamme elinkelpoisuus on myös sen ihmisasukkaiden hyvinvoinnin elinehto.
Siirtyminen donitsitalouteen edellyttää uudenlaista talousajattelua. Rahassa mitattavan talouskasvun sijaan tulisi pyrkiä kohtuullisuuteen ja antaa arvoa myös toiminnalle, jonka arvoa on vaikeaa mitata rahassa. Vapaaehtoistoiminta sopii hyvin donitsitalouteen, sillä vapaaehtoistoiminta kykenee tuottamaan aitoa hyvinvointia aiheuttamatta merkittävää uhkaa planeetan rajoille.
Tiesitkö, että vapaaehtoistyön arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain? Lue lisää vapaaehtoistoiminnan arvosta Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrénin raportista.
Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet
Yhä useammat organisaatiot linkittävät omat vastuullisuustavoitteensa erilaisiin kestävän kehityksen ohjelmiin, joista merkittävin on Agenda 2030. Se on maailman maiden yhdessä laatima, YK:ssa vuonna 2015 sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Yksinkertaisesti sanottuna Agenda 2030 on YK:n laatima toimintasuunnitelma ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä:
- Ei köyhyyttä
- Ei nälkää
- Terveyttä ja hyvinvointia
- Hyvä koulutus
- Sukupuolten tasa-arvo
- Puhdas vesi ja sanitaatio
- Edullista ja puhdasta energiaa
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
- Eriarvoisuuden vähentäminen
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Vastuullista kuluttamista
- Ilmastotekoja
- Vedenalainen elämä
- Maanpäällinen elämä
- Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta
- Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteet ovat samat maailman kaikille maille, mutta ne painottuvat eri tavoilla riippuen maan kehitystasosta. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla, ja hallitukset ovat sitoutuneet luomaan kansalliset toimintasuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda 2030 -tiekartan, joka on keskipitkän aikavälin suunnitelma siitä, millaisilla toimilla suomalainen yhteiskunta etenee kohti YK:n asettamia tavoitteita. Kaikkien toimijoiden tulee tunnistaa oma roolinsa suunnitelman toimeenpanossa. Oman roolin tunnistaminen on tie sen ymmärtämiseen, miten eri toimijat jo toteuttavat toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita ja miten kestävää toimintaa voidaan entisestään vahvistaa.
Kestävyyden osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa
Kestävän kehityksen kolme osa-aluetta ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys:
- Ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn.
- Sosiaalinen kestävyys takaa hyvinvoinnin edellytykset kaikille, myös tuleville sukupolville.
- Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan useimmiten tasapainoista ja laadukasta kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varojen hävittämiseen pitkällä aikavälillä.
Vastuullisuustyössä on olennaista tunnistaa kestävyyden osa-alueiden keskinäisriippuvuus. Keskinäisriippuvuus tarkoittaa sitä, että yksittäiset teot tai muutokset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ovat kytkeytyneitä toisiinsa moninaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Vastuullisuustyö edellyttääkin kokonaisvaltaista ajattelua. Toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa huomioon tekojen vaikutukset jokaisen osa-alueen osalta.
Kestävyyden osa-alueilla on myös arvojärjestys, sillä planetaariset rajat eivät jousta. Ilman elinkelpoista maapalloa ei ole mahdollista saavuttaa sosiaalisesti kestäviä yhteiskuntia eikä kestävää taloutta. Taloudella ei ole itseisarvoa, vaan se tulee nähdä välineenä yhteisen hyvän synnyttämisessä.
Kestävyysmurros on yhteinen tehtävä
Suomen kestävän kehityksen Agenda 2030 -tiekartta kiteytyy tähän tavoitteeseen: Suomen on onnistuttava toteuttamaan kestävyysmurros eli siirtymä kokonaisvaltaiseen ja yhdenvertaiseen hyvinvointiin, joka samalla turvaa ympäristön kantokyvyn. Tarvitsemme kulttuurisen loikan kohti kestävämmän kulutuksen, toiminnan ja elämäntavan yhteiskuntaa.
Tähän tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja näkemystä. Kestävyysmurros onkin koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä: se kattaa yhteiskunnan kaikki osa-alueet, ja myös sen toteuttamiseen tarvitaan aivan jokaista.
Kestävyysmurroksen tulee perustua tutkittuun tietoon, ja se tulee toteuttaa reilusti. Kansalaisareenan tulevaisuuskatsauksen 2023 mukaan kestävyysmurrosta ei voida toteuttaa oikeudenmukaisesti ilman kansalaisyhteiskunnan näkemystä, hyväksyntää ja toimintaa. Vapaaehtoistoiminta vauhdittaa niin yksittäisten tavoitteiden edistämistä kuin kokonaisvaltaisemman kulttuurisen muutoksen aikaan saamista.
Kestävän kehityksen YK-indikaattorien mukaan Suomella on haasteita suurimmassa osassa Agenda 2030 -tavoitteista. Suurimpia haasteet ovat tavoitteissa 2 (Ei nälkää), 12 (Vastuullista kuluttamista) ja 13 (Ilmastotekoja). Valtioneuvoston helmikuussa 2023 julkaiseman arvion mukaan Suomen tulisi edetä nykyistä paljon vauhdikkaammin kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kulutusta, vähentää negatiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksiamme sekä kantaa paremmin globaalia vastuuta.
Jokainen yhteiskunnallista muutosta ajava kansalainen tunnistaa tuskan, jonka kaikenkattava muutoksen tarve ja sen edistämisen tuskastuttava hitaus aiheuttavat. Vaikka kestävyysmurroksen läpivieminen on vaikea tehtävä, on tärkeää aloittaa jostain ja tunnistaa, että joitakin asioita on jo tehty oikein. Tämän oppaan tarkoitus on tarjota toivoa ja lisätä luottamusta siihen, että yhteisessä tehtävässämme on mahdollista onnistua.
Mitä on kestävä ja vastuullinen vapaaehtoistoiminta?
YK on nostanut vapaaehtoistoiminnan avainasemaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Aktiivinen kansalaisuus ja jokaisen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa ovat kestävyyden edistämisessä tärkeitä.
Vapaaehtoistoiminnan voidaan ajatella olevan kestävää silloin, kun sillä on pysyvä positiivinen vaikutus ihmisten ja planeetan hyvinvointiin eikä se heikennä ympäristön kantokykyä. Kaikkia negatiivisia ympäristövaikutuksia voi olla mahdotonta välttää, mutta niitä tulisi ehkäistä ja pienentää. Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan linjauksessa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä vapaaehtoistoiminta on otettu keskeiseksi tavoitteeksi.
Kierrättäminen, kasvisruoka ja ekologiset painotuotteet ovat järjestö- ja vapaaehtoistoimijoille jo varsin tuttuja kestävyystekoja. Moni saattaa ajatella, että vastuullisuusasiat ovat kunnossa, kun ekologista kestävyyttä on huomioitu.
Järjestöjen ja vapaaehtoisten hiilijalanjälki ja jätekuorma ovat kuitenkin useimmiten suhteellisen pieniä. Vaikutuksiltaan merkittävämpää voi olla se, miten ihmisiä kohdataan, ketkä saavat äänensä kuuluviin, miten päätöksiä tehdään ja millaista kulttuuria luodaan.
Vastuullisuutta on myös uskollisuus järjestön kohderyhmille ja visiolle, jonka kirkastamiseksi kannattaa pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Millaisia vaikuttamismahdollisuuksia meillä on oman osaamisemme, vahvuuksiemme ja verkostojemme ansiosta?
- Millaisia uusia tulevaisuusvisioita voisimme tuoda yhteiskunnalliselle agendalle?
- Miten omat toimijamme sanoittaisivat sitä, mitä kestävyyteen ja hyvään elämään kuuluu?
- Mikä voisi olla oma positiivinen kädenjälkemme maailmaan?
Lue lisää sosiaalisen kestävyyden vahvistamisesta tämän oppaan osiosta Vapaaehtoistoiminta edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä ja kestävästä kulttuurista osiosta Ekososiaalinen sivistys kasvaa vapaaehtoistoiminnan yhteisöissä.
Kansalaisyhteiskunta siivittää loikkaa kestävään hyvinvointiin
Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole syntyneet itsestään, vaan kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat tehneet niiden eteen paljon vaikuttamistyötä ja kehittämistä. YK:ssa tavoitteet ovat väistämättä aina kompromisseja, sillä monet toimijat valtioista elinkeinoelämään pyrkivät edistämään myös omia intressejään. Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttaminen ei edes vielä riitä hyvinvoinnin turvaamiseen maapallon rajoissa.
Jo nyt on hyvä valmistautua aikaan Agenda 2030 -ohjelman jälkeen. Kansalaistoimijoiden tärkeänä tehtävänä on tuoda rohkeasti esille näkemyksiään siitä, millaista kestävä hyvinvointi on tulevaisuudessa. Tilaa on monenlaisille toimijoille ja lähestymistavoille, eikä yksikään toimija ole liian pieni voidakseen vaikuttaa.
Lisätietoa
Donitsitalouden pohdintaa ja soveltamista Suomessa
Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kestävyyspaneelin vuonna 2020 julkaisema Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa.
G. Wise, Anyara; Nuutinen, Sini; Porthén, Anne & Salmela, Marjo. Opas kestävään ja vastuulliseen vapaaehtoistoimintaan. Kansalaisareenan julkaisuja 1/2024.