Tässä osiossa kutsumme tunnistamaan ja kyseenalaistamaan ajattelutapoja, jotka voivat muodostua kestävämpien toimintatapojen esteiksi. Kerromme esimerkiksi kestävyyteen liittyvistä ajattelumalleista, jotka voivat olla vapaaehtoistoiminnan kentällä vielä vieraita. Rohkaisemme visioimaan parempaa tulevaisuutta ja luomaan kunnianhimoisia tavoitteita vastuullisuustyöhön.
Tämän osion sisältö:
- Pois oppiminen on yhtä tärkeää kuin oppiminen
- Tunnista jatkuvuusharha
- Haasta hankaluusharha
- Herätä tulevaisuusajattelua
Pois oppiminen on yhtä tärkeää kuin oppiminen
Vapaaehtoistoiminnan kentällä on käytössä suuri määrä toimintamalleja, työkaluja ja oppaita. Myös Kansalaisareena on kehittänyt näitä ja vienyt toimintamalleista tietoa kentälle koulutusten ja viestinnän keinoin.
Hyväksi havaittujen toimintamallien käyttäminen voi helpottaa vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja tehostaa työtä. Jos kuitenkin turvaudumme aina muiden kehittämiin toimintamalleihin, emme välttämättä oivalla itse mitään aidosti uutta. Emme myöskään ehkä löydä uskallusta kokeilla jotakin, jota kukaan muu ei ole aiemmin yrittänyt.
Niin ympäröivä maailma kuin oma sisäinen maailmamme ovat jatkuvassa muutoksessa. Pois oppiminen on aivan yhtä tärkeää kuin oppiminen. Juuri nyt voi olla se hetki, jolloin on aika tunnistaa ja hylätä aiemmin mallikkaasti toiminut käytäntö. On mahdollista, että käytäntö ei enää edistä vaan hidastaa kehitystä.
Huolellinen pohdinta ja terve kyseenalaistaminen voivat johtaa kestävämpiin toimintatapoihin nopeastikin. Uuden ajattelusta on lupa innostua. Kansalaistoiminnan yhteisöissä oikeutta ajatteluun ja oman äänen esille tuomiseen on myös mahdollista tehdä tasavertaisemmaksi. Kaikilla toimijoilla on yhtä lailla oikeus ajatteluun ja kyseenalaistamiseen.
Tunnista jatkuvuusharha
Jatkuvuusharha saa kuvittelemaan, että tulevaisuus on samanlainen kuin nykyhetki ja että voimme jatkaa elämää nykyisellä tavalla. Järjestökentälläkin esiintyy jatkuvuusharhaa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että järjestön olemassaolon ja menestymisen uskotaan riippuvan tulevaisuudessa samoista asioista, joista se on ennenkin riippunut: esimerkiksi rahasta tai vakiintuneisiin toimintamalleihin nojaavasta toiminnan pysyvyydestä.
Monet tämän hetken toimintamallit ovat rakentuneet menneinä aikoina tehtyjen ratkaisujen päälle. Vakiintuneista rutiineista, valta-asemista, tehdyistä sopimuksista sekä investoidusta rahasta ja ajasta on syntynyt voimakenttä, joka pitää meidät sitkeästi valitulla polulla. Kyse on polkuriippuvuudesta, joka voi toimia esteenä vapaaehtoistoiminnan kehitykselle ja kestävämmille elämäntavoille.
Jatkuvuusharha voi sumentaa ymmärrystä siitä, mikä kaikki on järjestölle ja sen vapaaehtoistoiminnalle mahdollista tulevaisuudessa. Jatkuvuusharhan takia saatetaan olettaa, että jotakin asiaa ei voida muuttaa, koska esimerkiksi johtamismallit, lainsäädäntö tai infrastruktuuri estävän sen. Jatkuvuusharhan vuoksi emme pysty kuvittelemaan toisenlaisia vaihtoehtoja nykyisille kestämättömille järjestelmille, vaan koemme voimattomuutta niiden äärellä.
Tulevaisuus ei kuitenkaan tule olemaan samanlainen kuin nykyhetki. Kun ymmärretään, mikä tulevaisuudessa on mahdollista, voidaan luoda uudenlaista toimijuutta nykyhetkessä.
Haasta hankaluusharha
Hankaluusharha saa uskomaan, että kestävyysmurroksen toteuttaminen olisi vaikeaa tai se edellyttäisi luopumista jostakin tärkeästä. Tosiasiassa kestävyysmurroksen ei tarvitse olla vaikeaa. Luopuminen vähemmän tärkeistä asioista avaa mahdollisuuden saada jotakin uutta ja tärkeämpää tilalle. Kestävyyspaneelin mukaan kestävyysmurros voi johtaa elämän rikastumiseen, sujuvoittamiseen ja merkityksellisyyden kasvuun.
Usein vapaaehtoiset eivät kärsi hankaluusharhasta. Vieraslajeja torjuva vapaaehtoinen voi tuntea kestävän kehityksen työn varsin konkreettisesti käsissään. On tärkeää pitää tarjolla vapaaehtoistehtäviä, joissa pääsee laittamaan kädet saveen ja kokemaan toimintansa konkreettiset vaikutukset kaikin aistein. Jo yhdessä päivässä vapaaehtoisena toimiminen voi antaa näköalan pitkälle sellaiseen tulevaisuuteen, jossa ekososiaalinen sivistys on valtavirtaa.
Toisaalta tarvitaan myös vapaaehtoistoimintaa, joissa vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä. Nykyhetken toimijoiden visiot saattavat toteutua vasta sen jälkeen, kun heistä itsestään aika jättää. Heidän on vain luotettava, että tämän hetken teot kantavat hedelmää myös tulevaisuuteen. Luottamukselle on varmempi pohja, kun tekojen pohjalla on riittävästi tulevaisuustietoa ja yhteistä tulevaisuusajattelua.
Vapaaehtoistoiminnan voima suhteessa ajatusharhoihin piilee 1) kyvyssä keskittyä konkretiaan ja 2) kyvyssä visioida tulevaa. Kun nämä molemmat asiat pidetään mielessä niin, että kaikenlaiset vapaaehtoistoimijat pääsevät tarjoamaan omia vahvuuksiaan yhteisen hyvän käyttöön, vapaaehtoistoiminta on merkittävä tulevaisuutta muokkaava voima.
Herätä tulevaisuusajattelua
Tulevaisuusajattelu auttaa kurottamaan visiointia Agenda 2030 -tavoitteita pidemmälle ja kuvittelemaan vieläkin toivottavampia tulevaisuuksia. Se auttaa myös hahmottamaan erilaisia vaihtoehtoisia polkuja. Tulevaisuusajattelun aktivoiduttua on helpompi tunnistaa nykyhetkessä merkkejä valoisammista tulevaisuuksista. Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hankkeen sivuilta löydät tietoa ennakoinnista sekä työkaluja ennakointiin.
Muutostoimisto Futerra on laatinut ehdotuksensa maailmanlaajuisista tavoitteista Agenda 2030:n jälkeen. Awesome Anthroposcene Goals -julkaisu esittelee muun muassa seuraavanlaisia tavoitteita:
- Jokaisen yksilön ainutlaatuiset taidot ja kyvyt saadaan esiin demokratisoidun oppimisen ja koulutuksen avulla.
- Naisena/tyttönä oleminen on ilon lähde yhteiskunnassa, jossa vallitsee kunnioitus, tasa-arvo ja turvallisuus.
- Puolet maapallon maapinta-alasta on onnistuttu palauttamaan luonnontilaiseksi, ja vuotuinen biodiversiteetin kasvu on nyt uusi normaali.
- Kaikki uskovat vielä parempaan tulevaisuuteen.
Mikä tavoitteista tuntuu houkuttelevimmalta? Mikä puolestaan kaikkein uskomattomimmalta? Millainen olisi oma, kunnianhimoinen tulevaisuustavoitteenne Agenda 2030:n jälkeen? Millaista ajattelua, käyttäytymistä ja rakenteita tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi?
Voit tarkastella Futerran tai oman yhteisösi visioita käyttämällä avuksesi Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hankkeen Kulttuurikartoitus-työpohjaa (pdf).
Kaipaatko lisää tietoa, mitä kannattaa huomioida, kun rakennetaan tulevaisuuskestävämpää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa? Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hanke on luonut järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjille työkirjamuotoisen tietopaketin merkityksellisistä muutosilmiöistä. Lataa tästä Tulevaisuuskatsaus 2023: Kohti tulevaisuuskestävää vapaaehtoistoimintaa (pdf).
Seuraavaksi pääset laatimaan järjestöllesi tai yhteisöllesi vastuullisuusohjelman erilaisten esimerkkien ja harjoitusten siivittämänä.
G. Wise, Anyara; Nuutinen, Sini; Porthén, Anne & Salmela, Marjo. Opas kestävään ja vastuulliseen vapaaehtoistoimintaan. Kansalaisareenan julkaisuja 1/2024.