Millainen vapaaehtoistoiminta kiinnostaa nuoria?
Vuonna 2023 julkaistussa Tulevaisuuskatsauksessaan Kohti tulevaa -hanke esittää, että nuorempien sukupolvien osaaminen ja tarpeet voivat jäädä katveeseen nykyisistä vapaaehtoisuuden malleista sekä tavoista, joilla vapaaehtoistoimintaa tällä hetkellä sanoitetaan.
Ennakoiva ote toiminnan suunnitteluun auttaa pysymään relevanttina myös tulevaisuudessa, toimintaympäristön muuttuessa. Muutos ei mitätöi jo tehdyn merkitystä, vaan vanhat toiminnan mallit ovat vastanneet tarpeisiin silloin kun ne on kehitetty. Lisäksi ne saattavat olla kehittäjilleen ja osallistujilleen rakkaita ja niille saattaa yhä olla tarvetta ja tilaa uuden rinnalla.
Kolme vinkkiä nuorten vapaaehtoistoiminnan muotoiluun
Valmista kaavaa nuorten mukaan saamiselle ei ole, vaan parhaat käytännöt muodostuvat jakamalla kokemuksia, soveltamalla ja kokeilemalla erilaisia ratkaisuja myös muiden toimialojen innoittamana.
Usein yhteisöissä nousee esiin, että nuoria ei ole toiminnassa montaa ja toiminnan jatkuvuuden vuoksi olisi tärkeää saada heitä mukaan suuremmassa määrin. Vetovoimatekijöiden parissa kamppaillaan. Tässä keskustelussa nuoret ovat asemoitu (joskin usein tahattomasti) jatkuvuuden välineeksi – miten sen sijaan toimisimme ja millaista keskustelua kävisimme, mikäli jätämme tuon välineellisyyden ajattelustamme ja puheestamme kokonaan pois?
Kannustamme kääntämään keskustelun ”nuorten mukaan saamisesta” päälaelleen. Miten itse järjestöinä, yhteisöinä, toiminnan tarjoajina, pääsemme lähemmäs nuoria, joita asia, jonka puolesta toimimme, kiinnostaa? Mikä heitä estäisi kiinnostumasta toiminnasta?
Vinkki 1. Vapaaehtoistoiminta osaamisperusteisena vaikuttamisena
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ovat myös yhteiskunnallisessa visioinnissa. Yhä useampi nuori hahmottaa toimintaansa yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen kautta sen sijaan, että tunnistaisivat itsensä vapaaehtoistoimijoiksi.
On tärkeää pohtia sanoitusta: miten puhutte toiminnastanne? Vapaaehtoistoimintaan viittaavien termien kirkastaminen ja uudelleenbrändäys sekä uusien termien lanseeraamisen harkinta voi olla aiheellista.
Kuinka paljon vapautta vapaaehtoisilla on muotoilla toimintaa osaamisperusteisesti? Toimijan oma identiteetti vahvistuu ja toiminta on motivoivampaa, kun omaa osaamistaan saa hyödyntää. Samalla vapaaehtoistoiminnan muodot moninaistuvat, kun vapaaehtoiset saavat hyödyntää osaamistaan tilanteissa, joissa sitä ei ole ennen hyödynnetty.
Vinkki 2. Nuoret sitoutuvat itselleen merkityksellisiin aiheisiin
Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on vähentynyt menneen vuosikymmenen aikana ja sitoutumattomuus sekä nuorten mukaan saaminen puhuttavat vapaaehtoistoiminnan kentän joka kolkassa. Sitoutuminen on toden totta muutoksessa, mutta yhtäaikaisesti kentällä vallitsee myös sitoutumattomuuden harha. Teot saman asian tai aihepiirin puolesta voivat jäädä näkymättömiin, koska ne toteutuvatkin kokonaan järjestörakenteen ulkopuolella.
Siinä määrin, kun sitoutuminen on muutoksessa, voidaan toiminnan suunnittelulla tarttua moneen. On toivottavaa, että vältetään erilaisten sitoutumisen muotojen arvottamista, ja keskitytään ensisijaisesti tarjoamaan erilaisia tapoja liittyä toimintaan. Mikäli osallistujat kokevat sitoutumisvalmiuksiensa tai -tapansa olevan epätoivottuja, se vieraannuttaa suuremmalla todennäköisyydellä.
Vinkki 3. Tulevaisuusajattelu hyötykäyttöön
Tulevaisuusajattelu tuntuu ensi alkuun monesta vapaaehtois- ja järjestötoimijasta etäiseltä ja abstraktilta. Se on kuitenkin työkalu ennakoivan vapaaehtoistoiminnan suunnittelijan pakissa.
Tulevaisuusajattelussa on kyse meille tuttujen asioiden uudelleenmäärittelystä, uudella tiedolla ja ymmärryksellä. Kyseenalaistamisen tuottamat oivallukset ovat ennakoinnin ytimessä. Haastamalla olemassa olevia ajattelumalleja synnytämme samalla oivalluksia siitä, mitä haluamme vaalia ja samanaikaisesti avaamme ovia uusille mahdollisuuksille.
Lisätietoja tulevaisuusajattelusta ja ennakoinnista:
Kohti tulevaa – Tietoa ja toiveita tulevaisuudesta – Kansalaisareena